Hän oli Messiaan edelläkävijä

LEVEÄ nahkavyö korosti hänen päivettynyttä ihoaan. Kamelinkarvaisessa päällysvaipassaan hän tosiaan näytti profeetalta. Monet kerääntyivät hänen luokseen Jordanille. Siellä tämä vaikuttava mies julisti rohkeasti olevansa valmis kastamaan katuvia syntisiä.

Ihmiset olivat hämmästyneitä! Kuka tämä mies oli? Mitä hän aikoi?

Jeesus Kristus sanoi tästä miehestä: ”Miksi sitten oikeastaan lähditte? Profeettaako katsomaan? Niin, minä sanon teille, ja paljon enemmän kuin profeettaa. – – ei ole naisista syntyneiden joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja.” (Matteus 11:9–11.) Miksi Johannes oli niin poikkeuksellinen mies? Koska hän oli Messiaan edelläkävijä.

Hänen tehtävänsä ennustetaan

Yli 700 vuotta ennen Johanneksen syntymää Jehova ilmoitti, että tämä huutaisi erämaassa: ”Valmistakaa Herralle tie erämaahan, tehkää arolle tasaiset polut meidän Jumalallemme.” (Jesaja 40:3; Matteus 3:3.) Yli 400 vuotta ennen Johanneksen syntymää Kaikkivaltias Jumala oli julistanut: ”Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä.” (Malakia 4:5.) Se että Johannes Kastaja syntyi noin puoli vuotta ennen Jeesusta, ei ollut pelkkä sattuma, eikä se tapahtunut täysin luonnollisella tavalla. Aivan kuten Iisakin, etukäteen luvatun lapsen, syntymä oli ollut ihme, niin oli Johanneksenkin syntymä, sillä molemmat hänen vanhempansa, Sakarja ja Elisabet, olivat ohittaneet normaalin hedelmällisyysiän (Luukas 1:18).

Jo ennen Johanneksen sikiämistä enkeli Gabriel paljasti Johanneksen tulevan tehtävämääräyksen, työn ja elämäntavan. Elian tarmokkuudella ja hänen hengessään Johannes kääntäisi tottelemattomat pois kuoleman tieltä ja valmistaisi heidät ottamaan Jeesuksen vastaan Messiaana. Johanneksen oli määrä olla syntymästään saakka nasiiri, täysin Jumalalle omistautunut, eikä hänen tullut koskea viiniin eikä väkijuomaan. Hänen ruokanaan erämaassa olivat ”heinäsirkat ja luonnonhunaja”. (Markus 1:6; 4. Mooseksen kirja 6:2, 3; Luukas 1:13–17.) Samuelin tavoin Johannes asetettiin jo lapsena erilleen Korkeimman Jumalan loistoisaa palvelusta varten (1. Samuelin kirja 1:11, 24–28).

Jumala valitsi jopa nimen Johannes. Heprealainen ”Johannekseksi” käännetty nimi merkitsee ’Jehova on osoittanut suosiota; Jehova on ollut suosiollinen’.

Kun lapsi ympärileikattiin kahdeksantena päivänä, hänen isänsä Sakarja julisti Jumalan hengen vaikutuksesta: ”Sinua, lapsukainen, sinua tullaan kutsumaan Korkeimman profeetaksi, sillä sinä tulet kulkemaan ennakolta Jehovan edessä valmistaaksesi hänen tiensä, antaaksesi hänen kansalleen pelastuksen tuntemusta sen syntien anteeksi antamisen välityksellä meidän Jumalamme hellän sääliväisyyden vuoksi. Tämän sääliväisyyden myötä on päivänkoitto vieraileva luonamme korkeudesta.” (Luukas 1:76–78.) Johanneksen julkisen palveluksen oli määrä olla tärkeimmällä sijalla hänen elämässään. Mikään muu ei ollut läheskään yhtä tärkeää. Sen vuoksi Raamattu kuittaa Johanneksen elämän ensimmäiset 30 vuotta yhdellä jakeella: ”Lapsukainen kasvoi ja vahvistui jatkuvasti hengessä, ja hän pysytteli erämaissa siihen päivään asti, jona hän näyttäytyi julkisesti Israelille.” (Luukas 1:80.)

Ääni erämaassa

Keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuotena, kun Pontius Pilatus oli Juudean maaherrana, Johannes Kastaja ilmaantui erämaahan ja julisti hätkähdyttävää sanomaa: ”Katukaa, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.” (Matteus 3:2; Markus 1:4; Luukas 3:1, 2.) Kaikki tuon seudun asukkaat havahtuivat. Tuo rohkea julistus kosketti niiden ihmisten sydäntä, jotka kaipasivat varmaa toivoa. Johanneksen julistus koetteli myös ihmisen nöyryyttä, koska se vaati häntä katumaan sydämestään. Johanneksen suoruus ja vakaumuksellisuus saivat lukuisat rehelliset ja vilpittömät ihmiset pitämään häntä Jumalan lähettämänä miehenä.

Johanneksen maine levisi kuin uuden päivän sarastus. Hänet oli helppo tunnistaa Jehovan profeetaksi vaatetuksestaan ja antaumuksellisuudestaan (Markus 1:6). Jopa papit ja leeviläiset matkustivat Jerusalemista saadakseen selville, mikä tällaisen kiinnostuksen oli herättänyt. Katua? Miksi ja mitä? Kuka tämä mies oli? He halusivat tietää. Johannes selitti: ”’Minä en ole Kristus.’ Ja he kysyivät häneltä: ’Mikä sitten? Oletko sinä Elia?’ Ja hän sanoi: ’En ole.’ ’Oletko sinä se Profeetta?’ Ja hän vastasi: ’En!’ Sen tähden he sanoivat hänelle: ’Kuka olet, jotta voisimme antaa vastauksen niille, jotka lähettivät meidät? Mitä sanot itsestäsi?’ Hän sanoi: ’Minä olen sellaisen ääni, joka huutaa erämaassa: ”Tehkää Jehovan tie suoraksi”, niin kuin profeetta Jesaja sanoi.’ Ja lähetetyt olivat fariseuksia. Niin he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: ’Miksi sitten kastat, ellet sinä ole Kristus etkä Elia etkä se Profeetta?’” (Johannes 1:20–25.)

Niiden, jotka pääsisivät Valtakuntaan, oli välttämättä kaduttava ja käytävä kasteella. Sen vuoksi Johannes vastasi: ’Minä kastan katuvia syntisiä vedellä, mutta minun jälkeeni eräs voimakkaampi kastaa teidät pyhällä hengellä ja tulella. Minä en ole kelvollinen edes irrottamaan hänen sandaaliensa nauhoja. Ja varokaa! Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän kokoaa vehnän aittaansa, mutta polttaa ja tuhoaa akanat.’ (Luukas 3:15–17; Apostolien teot 1:5.) Messiaan seuraajille annettaisiin tosiaankin pyhää henkeä, mutta hänen vihollisiaan kohtaisi tuhon tuli.

”Kaikenlaisia ihmisiä” varoitetaan

Johanneksen sanat liikuttivat monia rehellissydämisiä juutalaisia syvästi, ja he tunnustivat avoimesti tehneensä syntiä olemalla uskottomia lakiliitolle. He osoittivat katumuksensa julkisesti antamalla Johanneksen kastaa heidät Jordanvirrassa. (Matteus 3:5, 6.) Sen johdosta heillä oli oikea sydämentila, niin että he ottaisivat Messiaan vastaan. Johannes sammutti heidän janonsa saada tietoa Jumalan vanhurskaista vaatimuksista ja opasti heitä mielellään opetuslapsinaan; hän jopa opetti heitä rukoilemaan (Luukas 11:1).

Apostoli Johannes kirjoitti tästä Messiaan edelläkävijästä: ”Tämä tuli todistusta varten todistaakseen valosta, jotta kaikenlaiset ihmiset uskoisivat hänen välityksellään.” (Johannes 1:7.) Kaikenlaiset ihmiset tulivat siis kuulemaan Johannes Kastajaa, kun hän saarnasi ”julkisesti koko Israelin kansalle katumuksen vertauskuvaksi kastetta” (Apostolien teot 13:24). Hän varoitti veronkantajia turvautumasta kiristykseen. Hän varoitti sotilaita ahdistelemasta ketään tai syyttämästä ketään väärin. Ja hän sanoi tekopyhille, ulkokultaisille fariseuksille ja saddukeuksille: ”Te kyykäärmeitten jälkeläiset, kuka on antanut teille viitteen paeta tulevaa vihaa? Tuottakaa siis katumukseen sopivaa hedelmää älkääkä juljetko sanoa itseksenne: ’Meillä on isänä Aabraham.’ Sillä minä sanon teille, että Jumala kykenee näistä kivistä herättämään lapsia Aabrahamille.” (Matteus 3:7–9; Luukas 3:7–14.)

Luokkana Johanneksen ajan uskonnolliset johtajat kieltäytyivät uskomasta häntä ja syyttivät häntä väärin sanomalla, että hänessä on demoni. He hylkäsivät ikuiseen elämään johtavan vanhurskauden tien. Syntiset veronkantajat ja portot, jotka uskoivat Johanneksen todistuksen, puolestaan katuivat, ja heidät kastettiin. Aikanaan he ottivat Jeesuksen Kristuksen vastaan Messiaana. (Matteus 21:25–32; Luukas 7:31–33.)

Messias esitellään

Puoli vuotta – vuoden 29 keväästä syksyyn – Jumalan uskollinen todistaja Johannes kohdisti juutalaisten huomion tulevaan Messiaaseen. Messiaanisen Kuninkaan oli aika ilmaantua. Mutta kun hän ilmaantui, hän laskeutui noihin samoihin Jordanin vesiin ja pyysi kastetta. Aluksi Johannes vastusteli, mutta sitten hän myöntyi. Kuvittele hänen iloaan, kun pyhä henki laskeutui Jeesuksen päälle ja Jehovan äänen kuultiin hyväksyvän Hänen Poikansa. (Matteus 3:13–17; Markus 1:9–11.)

Johannes tunnisti ensimmäisenä Jeesuksen Messiaaksi, ja hän esitteli omat opetuslapsensa tälle Voidellulle. ”Katso”, Johannes sanoi, ”Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” Hän julisti edelleen: ”Tämä on se, josta minä sanoin: minun jälkeeni tulee mies, joka on mennyt minun edelleni, koska hän oli olemassa ennen minua. Minäkään en tuntenut häntä, mutta juuri sen vuoksi minä tulin kastamaan vedessä, että hänet tehtäisiin ilmeiseksi Israelille.” (Johannes 1:29–37.)

Johanneksen työ jatkui rinnakkain Jeesuksen palveluksen kanssa puolisen vuotta. Kumpikin ymmärsi, mitä työtä toinen teki. Johannes piti itseään Sulhasen ystävänä ja iloitsi nähdessään Kristuksen kasvavan samaan aikaan kun hän ja hänen oma työnsä vähenivät. (Johannes 3:22–30.)

Jeesus osoitti Johanneksen olleen edelläkävijänsä, jonka esikuva Elia oli ollut (Matteus 11:12–15; 17:12). Kerran Jeesus sanoi: ”Laki ja Profeetat olivat Johannekseen saakka. Siitä lähtien Jumalan valtakuntaa julistetaan hyvänä uutisena, ja kaikenlaiset ihmiset ponnistelevat voimakkaasti sitä kohti.” (Luukas 16:16.)

Uskollinen loppuun saakka

Johannes pidätettiin ja vangittiin, koska hän julisti pelottomasti totuuden. Hän ei paennut edes vastuutaan paljastaa kuningas Herodeksen synti. Tuo kuningas oli avionrikkoja, koska hän eli Jumalan lain vastaisesti oman veljensä vaimon, Herodiaan, kanssa. Johannes puhui suoraan, jotta hän katuisi ja saisi Jumalan armon.

Johannes oli erinomainen esimerkki uskosta ja rakkaudesta! Vapautensa kustannuksella hän todisti uskollisuutensa Jehova Jumalaa kohtaan ja rakkautensa lähimmäisiin. Oltuaan vuoden vankilassa Johannes mestattiin sen jälkeen kun paha Herodias, joka ”kantoi kaunaa” häntä kohtaan, oli pirullisesti järjestänyt asiat siten (Markus 6:16–19; Matteus 14:3–12). Messiaan edelläkävijä pysyi kuitenkin nuhteettomana Jehovan edessä, ja pian hänet herätetään kuolleista nauttimaan elämästä Jumalan vanhurskaassa uudessa maailmassa (Johannes 5:28, 29; 2. Pietarin kirje 3:13).