Kuinka kallisarvoisena sinä pidät elämää?

ERÄS murrosikäinen poika kuoli hyppäämällä kerrostalon kahdeksannesta kerroksesta alas. Hän oli lukenut kirjan, jonka mukaan kuolinhypyssä ”ei koeta tuskaa, levottomuutta eikä pelkoa; se tuntuu pikemminkin hyvältä”. Tämän Japanissa julkaistun kirjan tekijä väittää, että hän vain tarjosi ”itsemurhaa yhdeksi elämän vaihtoehdoksi”.

Elämää eivät nykyään väheksy pelkästään ne, jotka tekevät itsemurhan. Myös holtittomat autoilijat kunnioittavat elämää hyvin vähän. Jotkut heistä jopa menevät rattiin nautittuaan alkoholia, ja monet kiitävät tiellä suoraan kuolemaan.

Joidenkuiden arvostuksen puute elämää kohtaan näkyy siinä, millaisen painon he antavat nautinnoille. Tupakoitsijat eivät suostu luopumaan savukkeista, vaikka tupakointi voi aiheuttaa kuoleman ja sitä on sanottu hidastetuksi itsemurhaksi. Monet harrastavat irrallisia suhteita, jotka johtavat usein kuolemaan, sen sijaan että he pysyisivät siveellisinä tässä seksihullussa maailmassa.

Jotkut verottavat tietämättään elinvuosiaan syömällä tai juomalla liikaa, liikkumalla liian vähän tai etsiytymällä aina nautintojen pariin. Japanilainen kirjoittaja Shinya Nishimaru varoittaa: ”Hillittömät ruokailutottumukset järkyttävät elintoimintoja, ja pelkän mukavuuden ja nautinnon tavoittelu jäytää ihmisen elinvoimaisuutta.” Jotkut ovat samaa mieltä kuin ne kauan sitten eläneet ihmiset, jotka sanoivat: ”Syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme.” (Jesaja 22:13; 1. Korinttolaisille 15:32.)

Elämää tosiaan väheksytään joka puolella nykyään. Siksi onkin paikallaan kysyä: Kuinka kallisarvoisena sinä pidät elämää? Tulisiko elämää varjella hinnalla millä hyvänsä? Entä onko mitään arvokkaampaa kuin nykyinen elämämme?