Voiko ihminen päästä syntisestä tilastaan?

NELJÄN teini-ikäisen lapsensa kanssa Chisako siivoili 600 kilometrin päässä kotoaan sijaitsevan kaupungin yleisiä käymälöitä. Siivotessaan hän lauloi buddhalaista sutraa, jonka merkitystä hän ei ymmärtänyt. Tämä oli yksi sellaisen uskonnollisen ryhmän harjoittamista tavoista, joka pyrkii saamaan selville, mikä on kaikkien uskontojen varsinainen perusajatus.

”Yhtämittaisista ankarista harjoituksista huolimatta en pystynyt muuttamaan persoonallisuuttani. Syvällä sisimmässäni en kyennyt antamaan toisille anteeksi enkä pystynyt osoittamaan rakkautta aidoista vaikuttimista”, muistelee Chisako.

Jopa itämailla, missä useimmilla ihmisillä ei ole Raamatussa opetettua käsitystä synnistä, monien omatunto soimaa heitä heidän syntisten taipumustensa vuoksi, aivan niin kuin Chisakoa soimasi (Roomalaisille 2:14, 15). Kelläpä ei olisi ollut epämiellyttävää tunnetta sen vuoksi, ettei ole osoittanut ystävällisyyttä jotakuta säälittävässä tilassa olevaa kohtaan, tai kukapa ei olisi karvaasti katunut sanoja, jotka olisi ollut parempi jättää kokonaan lausumatta (Jaakob 4:17). Ja eikö mustasukkaisuuden paha peikko piileskele niin nuorissa kuin vanhoissakin?

Miksi ihmisillä on tällaisia huolia? Koska heillä on sisäinen väärän – synnin – taju, käsittävätpä he sitä tai eivät. Syntiset taipumukset vaikuttavat tosiaan kaikkiin ihmisiin, vaikka he eivät tietäisikään sitä, mitä Raamatussa opetetaan synnistä. Tämän alan asiantuntija totesikin kerran: ”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kunniaa vailla.” (Roomalaisille 3:23.)

Voidaanko synti pyyhkiä pois?

Nykyään monet, varsinkin kristikuntaan kuuluvat ihmiset yrittävät kiivaasti pyyhkiä pois synnin ja syyllisyyden tunteet omaltatunnoltaan. ”Itse sana ’synti’ – – on melkein kokonaan kadonnut”, sanoi tri Karl Menninger kirjassaan Whatever Became of Sin? (Mitä synnille on oikein tapahtunut?). Sanan ”synti” karttaminen tuskin kuitenkaan auttaa, niin kuin ei auta sekään, että iäkäs mies haluaa välttää sanan ”vanha” käyttämistä. Meidän tulisi katsoa silmästä silmään sitä tosiasiaa, että meillä on syntisiä taipumuksia ja että meidät on pelastettava tästä viheliäisestä tilasta. Mutta kuka voi pelastaa meidät?

Kristitty apostoli Paavali myönsi olevansa taipuvainen tekemään syntiä, vaikka hän halusikin tehdä toisin, ja esitti sitten tuon saman kysymyksen: ”Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tämän kuoleman alaisesta ruumiista?” Paavali jatkaa vastaten: ”Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta!” Miksi? Koska Jumala oli järjestänyt syntien anteeksiannon Jeesuksen lunastusuhrin kautta. (Roomalaisille 7:14–25.)

Monista maailman 3,5 miljardista ei-kristitystä (kaksinkertainen määrä niin kutsuttuihin kristittyihin verrattuna) on hyvin vaikeaa ymmärtää lunastusajatusta. Lunastusopista tuli suurin kompastuskivi esimerkiksi eräälle Japanissa asuvalle muslimille, joka tutki Raamattua jonkin aikaa. Monille itämaalaisille se, että yksi ihminen voisi kuolla kaikkien puolesta, on epätavallinen ajatus.

Tämä on ymmärrettävää, sillä onhan joidenkin kristikuntaan kuuluvienkin vaikeaa käsittää tätä perusopetusta. Huomattava katolinen tietosanakirja myöntää: ”Lunastusta koskeva teologia on joiltakin osin epätyydyttävä, ja se on edelleen ongelma teologiassa.” (New Catholic Encyclopedia.)

Tähän oppiin liittyvä epäselvyys käy hyvin ilmi uskonnollisen kirjoittajan N. H. Barbourin sanoista: ”Kristuksen kuolema ei voinut olla enemmän maksuna ihmisen synneistä kuin neulanpisto kärpäsen ruumiin läpi – ja sen siitä johtunut kärsimys ja kuolema – olisi maallisten vanhempain silmissä oikeudenmukainen rangaistus heidän lastensa rikoksista.” Charles T. Russell toimi tuolloin yhdessä Barbourin kanssa ja tajusi, että oli kiireellisen tärkeää puolustaa lunastusopetusta. Hän erottautui Barbourista ja alkoi vuonna 1879 julkaista uutta lehteä, josta tuli myöhemmin tämä lehti, jota parhaillaan luet. Aivan alusta lähtien Vartiotorni on puolustanut Jeesuksen Kristuksen lunastusuhria.

Mutta voivatko ne, joilla ei ole ”kristillistä” taustaa, hyväksyä koskaan tätä oppia? Saadaksemme sen selville tarkastelkaamme lähemmin tätä opetusta, jonka mukaan yksi ihminen kuoli kaikkien puolesta.