Onnistuvatko suunnitelmat kansainvälisen turvallisuuden saavuttamiseksi?

”KYLMÄ sota, joka on pitänyt maailmaa otteessaan yli 40 vuoden ajan, näyttää Jumalan armosta päättyneen”, sanotaan Kirkkojen maailmanneuvoston KMN:n lehdessä One World. ”Keski- ja Itä-Euroopan merkittävät tapahtumat näyttävät tietävän rauhaa ja turvallisuutta Eurooppaan ja muualle maailmaan”, lisää anglikaani ja kirjailija John Pobee, joka työskentelee KMN:n teologisen koulutusohjelman parissa.

Kirkkojen maailmanneuvoston edustajat eivät ole ainoita, jotka liittävät Jumalan niihin suunnitelmiin, joita ihminen on tehnyt kansainvälisen turvallisuuden hyväksi. Pian Persianlahden sodan jälkeen huhtikuussa 1991 paavi Johannes Paavali lähetti silloiselle YK:n pääsihteerille Javier Peréz de Cuéllarille viestin, jossa hän sanoi: ”Lähi-idän ja lännen katolisten kirkkojen piispat luottavat Yhdistyneiden kansakuntien työhön. – – He toivovat, että Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen välityksellä ne, jotka äsken käydyn sodan vuoksi ovat pikaisen avun tarpeessa, saavat tuntea kansainvälisen yhteishengen.”

Vatikaani oli sitä paitsi yksi niistä 35 valtiosta, jotka laativat ja allekirjoittivat sekä Helsingin sopimuksen vuonna 1975 että Tukholman asiakirjan vuonna 1986. Kun Yhdistyneet kansakunnat julisti vuoden 1986 ”kansainväliseksi rauhanvuodeksi”, paavi vastasi julistukseen kutsumalla maailman pääuskontojen edustajat viettämään ”rukouspäivää maailmanrauhan puolesta”. Lokakuussa 1986 buddhalaiset, hindut, muslimit, šintolaiset, anglikaanit, luterilaiset, ortodoksit, juutalaiset ja muiden uskontojen edustajat istuivat yhdessä Assisissa Italiassa ja rukoilivat kukin vuorollaan maailmanrauhan puolesta.

Joitakin vuosia myöhemmin pitäessään saarnaa Roomassa Canterburyn anglikaaninen arkkipiispa muisteli edellä kerrottua tilaisuutta. Hän sanoi: ”Assisissa näimme, että Rooman piispa [paavi] saattoi koota yhteen kristilliset kirkot. Saatoimme rukoilla yhdessä rauhan ja ihmiskunnan hyvinvoinnin puolesta, keskustella niistä yhdessä ja toimia yhdessä niiden hyväksi. – – Maailmanrauhan puolesta esitetyn rukouksen alussa saatoin tuntea Jumalan olevan läsnä ja sanovan: ’Katso, minä teen jotakin uutta.’”

Muutkin uskonnot suhtautuvat toiveikkaasti ihmisen suunnitelmiin maailmanrauhan saavuttamiseksi, vaikka ne eivät olleetkaan edustettuina Assisissa. Etelä-Afrikassa toimivan Hollannin reformoidun kirkon virallisen Die Kerkbode -lehden pääkirjoituksessa sanottiin: ”Olemme siirtymässä uuteen maailmanjärjestykseen. Aivan silmiemme edessä tapahtuu sellaista, mikä muutama vuosi sitten tuntui uskomattomalta. Se sovittelu, joka on nyt käynnissä suurella maailmannäyttämöllä Neuvostoliiton ja lännen välillä, vaikuttaa merkittävästi laajalle alueelle. Meidän maailmankolkassamme ne, jotka ovat perinteisesti vastustaneet toisiaan ja olleet toistensa vannoutuneita vihollisia, puhuvat nyt toisilleen, ja voimakas halu ’rauhan’ aikaansaamiseen näkyy kaikkialla. – – Kristityn kannalta katsoen kaikkiin pyrkimyksiin rauhan luomiseksi ihmisten välille tulisi suhtautua myönteisesti. Voimme rukoilla, että rauha tulisi meidän aikanamme.”

Siunaako Jumala ihmisen suunnitelmia kansainvälisen turvallisuuden saavuttamiseksi?

Mitä Raamattu sanoo?

Ihmisen ponnisteluihin luottamisesta Raamattu antaa suorasukaisen varoituksen: ”Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa. Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin.” (Psalmi 146:3, 4) Tämänhetkinen eteneminen kohti rauhaa saattaa näyttää rohkaisevalta. Meidän on kuitenkin säilytettävä todellisuudentajumme. Ihmisten voimat ovat rajalliset. Tapahtumat ovat usein suurempia kuin he ovat. He pystyvät harvoin näkemään pinnan alla kätkössä olevia voimia, jotka tekevät tyhjäksi heidän parhaimmatkin suunnitelmansa.

Seitsemänsataa vuotta ennen Jeesuksen aikaa profeetta Jesajan päivinä juutalaiset johtajat tekivät suunnitelmia turvallisuuden hyväksi solmimalla kansainvälisiä sopimuksia naapurimaiden kanssa samaan tapaan kuin nykyäänkin tehdään. Myös noihin aikoihin uskonnolliset johtajat antoivat tukensa sille, mitä poliitikot tekivät. Mutta Jesaja varoitti: ”Pitäkää neuvoa: se raukeaa; sopikaa sopimus: ei se pysy.” (Jesaja 8:10) Heidän suunnitelmansa epäonnistuivat perinpohjaisesti. Voisiko nykyään käydä samoin?

Kyllä vain, sillä tuon saman profeetan välityksellä Jumala ilmoitti, että Hänellä on omat keinot turvallisuuden aikaansaamiseksi maan päälle. Turvallisuus ei tule minkään ihmisjärjestön vaan Israelin kuninkaan Daavidin jälkeläisen välityksellä. (Jesaja 9:5, 6) Tämä kuningas Daavidin Perillinen on Jeesus Kristus, joka Pontius Pilatuksen kuulusteltavana ollessaan myönsi olevansa Kuningas mutta sanoi sitten: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta.” (Johannes 18:36; Luukas 1:32) Jeesuksen valtakunnan olikin määrä olla taivaallinen valtakunta. Juuri sen – ei Yhdistyneiden kansakuntien eikä minkään muunkaan maallisen poliittisen kansan – oli määrä saada aikaan kestävä, pettämätön turvallisuus tämän maan päälle. – Daniel 2:44.

Jeesus Kristus ennusti, että hänen Valtakuntansa alkaisi hallita taivaasta käsin aikana, jolloin olisi ”sotia ja sanomia sodista” ’kansan noustessa kansaa vastaan ja valtakunnan valtakuntaa vastaan’. Profetian täyttymys osoittaa näin tapahtuneen vuonna 1914 ja ilmaisee sitä seuranneiden vuosien olevan ”asiainjärjestelmän päättymisen” aikaa. – Matteus 24:3, 6–8.

Mitä tämä merkitsee? Sitä, että tällä nykyisellä maailmanjärjestelmällä on jäljellä vain vähän aikaa, joka on kulumassa pian umpeen. Pitäisikö meidän tämän vuoksi olla huolissamme tai surullisia? Ei, kun muistamme sen julmuuden, epäoikeudenmukaisuuden, sorron, sodan ja kaiken kärsimyksen, joka on ollut tunnusomaista tälle asiainjärjestelmälle. Tulee olemaan todella helpottavaa elää sellaisen hallitsijan alaisuudessa, josta Raamatussa sanotaan: ”Hänen päällänsä lepää Herran [”Jehovan”, UM] Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Herran [”Jehovan”, UM] pelon henki.” – Jesaja 11:2.

Tosi turvallisuus maan päällä

Tosi turvallisuus tulee todellakin vallitsemaan maan päällä vasta sitten, kun seuraava Jesajan profetia täyttyy maailmanlaajuisesti Jumalan valtakunnan alaisuudessa: ”Minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu.” (Jesaja 65:17) Esittävätpä uskonnolliset johtajat kuinka monta rukousta tahansa tämän maailman puolesta, ihmisten suunnitelmat kansainvälisen turvallisuuden luomiseksi eivät voi syrjäyttää sitä tapaa, jolla Jumala saa aikaan rauhan ja turvallisuuden.

Maailmanlaajuinen, kestävä turvallisuus, jonka Jumalan valtakunta tuo tullessaan, tulee olemaan loistoisaa. Sitä kuvaillaan Raamatussa muun muassa tällä tavoin: ”He takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan. He istuvat kukin oman viinipuunsa ja viikunapuunsa alla kenenkään peljättämättä. Sillä Herran Sebaotin [”armeijoiden Jehovan”, UM] suu on puhunut.” – Miika 4:3, 4.

Vain Jumalan takaama turvallisuus voi olla kestävä ja luotettava. Miksi et siis ruhtinaihin luottamisen sijasta luottaisi häneen? Silloin tulet huomaamaan, että nämä psalmistan sanat pitävät paikkansa: ”Autuas [”onnellinen”, UM] se, jonka apuna on Jaakobin Jumala, se, joka panee toivonsa Herraan [”Jehovaan”, UM], Jumalaansa, häneen, joka on tehnyt taivaan ja maan, meren ja kaiken, mitä niissä on, joka pysyy uskollisena iankaikkisesti.” – Psalmi 146:5, 6.

[Tekstiruutu s. 7]

Katolinen kirkko ja kansainvälinen politiikka

”Vaikka Kristus sanoi, ettei hänen valtakuntansa ollut ’tästä maailmasta’, korkea-arvoiset kirkonmiehet ja paavius instituutiona ovat osallistuneet innokkaasti kansainvälisiin ja kansallisiin poliittisiin ponnisteluihin Konstantinuksen ajasta lähtien.” – Santa Claran jesuiittayliopiston professori Eric Hanson, The Catholic Church in World Politics.