”Pysykää kohdalleen palautuneina”

”OLETTEKO varma, ettemme mene sen ohi?” Naismatkustaja kohdisti kysymyksensä laivan ensimmäiselle perämiehelle. Hänestä heidän pienenä pisteenä kartassa näkyvän päämääränsä tavoittaminen olisi melkoinen ihme Etelä-Atlantin pahamaineisten Hyväntoivonniemen aaltojen huojuttaessa ja hakatessa pientä alusta.

Niinpä ensimmäinen perämies kutsui hänet komentosillalle ja selitti navigointilaitteiden – hyrräkompassin, tutkan, satelliiteista tulevien signaalien vastaanotinten ja jopa tavallisen sekstantin – toimintaa. Vaikka tekniikkaa koskevat selitykset menivätkin hieman yli naisen ymmärryksen, hän oppi tajuamaan navigoinnin perusperiaatteen: suunnan korjaamisen. Korjaamalla jatkuvasti suuntaa ohjauslaitteen avulla kapteeni saattoi kumota merivirtojen ja tuulen vaikutukset. Ilman sellaisia kurssiin palauttamisia he olisivat menneet useita kilometrejä sivuun päämäärästään.

Kristityt ovat kuin ihmiskunnan valtamerellä olevia laivoja. Meidän päämäärämme on se, että Jehova ’lopulta toteaisi meidän olevan tahrattomia ja virheettömiä ja rauhassa’. (2. Pietari 3:14) Mutta laivan tavoin mekin kohtaamme sisäisiä ja ulkoisia voimia, jotka pyrkivät siirtämään meidät pois kurssista. Miten sopivat olivatkaan siksi apostoli Paavalin sanat korinttolaisille: ”Rukoilemme tätä: teidän kohdalleen palautumistanne. – – Pysykää kohdalleen palautuneina.” – 2. Korinttolaisille 13:9, 11.

Mitä kohdalleen palautumiseen sisältyy

”Kohdalleen palautumista” vastaava kreikkalainen sana viittaa jonkin saattamiseen ”oikeaan linjaan”. (Ks. engl. Uuden maailman käännöksen viitelaitoksen alaviitettä.) Joissakin raamatunkohdissa sillä kuvataan jonkin ennallistamista asianmukaiseen kuntoon. Esimerkiksi Matteuksen 4:21:ssa samantapaista sanaa käytetään kuvailemaan verkkojen ”kuntoon panemista”. (Kingdom Interlinear) Mitä kohdalleen palautuminen sitten merkitsee kristityille?

Ajattelehan Korinton kristittyjä, joille Paavali kirjoitti. Aikaisemmin heille lähettämässään kirjeessä Paavali oli tuonut esiin muutamia seurakunnassa vallitsevia sopimattomia olosuhteita: lahkolaisuutta, sukupuolisen moraalittomuuden suvaitsemista, veljien keskinäisiä oikeusjuttuja, epäkunnioitusta Herran illallista kohtaan ja jopa epäjärjestyksellisiä kokouksia. (1. Korinttolaisille 1:10–13; 5:1; 6:1; 11:20, 21; 14:26–33) Korinttolaisten oli tarpeellista ”panna kuntoon” siellä vallinnut tila eli saattaa asiat jumalallisten periaatteiden mukaiseen ”oikeaan linjaan”.

Paavalin toinen heille kirjoittama kirje osoittaa, että he tekivät juuri niin. (2. Korinttolaisille 7:11) Paavali kuitenkin tiesi, että maailman, Saatanan ja heidän omien lihallisten taipumuksiensa aiheuttamat paineet työntäisivät heitä edelleen aika ajoin pois kurssista. Siksi hän aivan oikein neuvoi heitä ’pysymään kohdalleen palautuneina’.

Tarve palautua kohdalleen nykyään

Jehovan todistajien täytyy nykyään samalla tavoin pysyä kohdalleen palautuneina. Saatana Panettelija ’käy sotaa’ meitä vastaan ja työskentelee kuumeisesti nuhteettomuutemme murtamiseksi. (Ilmestys 12:17; Efesolaisille 6:12) Meitä ympäröi myös maailmanlaajuinen asiainjärjestelmä, joka toimii ”ilmavallan hallitsijan mukaan”. Työ- tai koulutoverimme saattavat olla ihmisiä, jotka ’vaeltavat sopusoinnussa lihansa halujen kanssa tehden sitä, mitä liha tahtoo’. (Efesolaisille 2:2, 3) Meillä on myös jatkuva taistelu perittyjä syntisiä taipumuksiamme vastaan. (Roomalaisille 7:18–25) Ilman jatkuvaa kohdalleen palautumista voisimme helposti ajautua pois kurssista.

Apostoli Pietarille sattunut kokemus valaisee tätä hyvin. Pietarin tunnistettua oikein Jeesuksen ”Kristukseksi, elävän Jumalan Pojaksi”, häntä kiitettiin seuraavin sanoin: ”Onnellinen olet sinä, Simon, Joonan poika, koska liha ja veri ei paljastanut sitä sinulle, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.” (Matteus 16:16, 17) Pietarin ajatukset kulkivat selvästi oikeaan suuntaan. Mutta jo kuutta jaetta myöhemmin kerrotaan tilanteesta, jossa Jeesuksen täytyi nuhdella häntä ankarasti. Kuultuaan, että Kristuksen täytyisi ”kärsiä paljon – – ja tulla tapetuksi”, Pietari kehotti Jeesusta: ”Ole huomaavainen itseäsi kohtaan, Herra; ethän sinä toki saa lainkaan tällaista kohtaloa.” Jeesus vastasi nopeasti: ”Väisty taakseni, Saatana! Sinä olet minulle kompastumisen aihe, koska sinä et ajattele Jumalan ajatuksia, vaan ihmisten.” – Matteus 16:21–23.

Pietari ajatteli lihallisesta näkökulmasta. Hänen ajattelunsa ja asenteensa oli tarpeellista palauttaa kohdalleen. Eikö näin ole myös meidän kaikkien kohdalla aika ajoin? Emmekö ole taipuvaisia näkemään asioita omasta näkökulmastamme sen sijaan, että näkisimme ne Jumalan näkökulmasta? Niinpä meidänkin on silloin tällöin tarpeellista palautua kohdallemme. Niin kuin laivankin ollessa kyseessä niin meidänkin tapauksessamme sellaiset korjaukset saattavat olla pieniä, lähes merkityksettömiä. Mutta ne voivat vaikuttaa siihen, saavutammeko päämäärämme vai kärsimmekö hengellisen haaksirikon. Nyt tehty pieni korjaus voi tosiaan säästää meidät suuremmilta – ehkä tuskallisilta – korjauksilta myöhemmin.

Jumalalliset mittapuut

Jos laivan navigointilaitteita ei ole oikein säädetty, suuntaa ei voida korjata oikein. Samalla tavoin meidän täytyy saada täsmällistä ohjausta Jumalan sanasta, Raamatusta, voidaksemme pitää elämämme kurssissa. ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen.” (2. Timoteukselle 3:16) Tuo henkeytetty Sana esittää käytöstä ja ajattelua koskevat Jumalan mittapuut. On tärkeätä lukea sitä säännöllisesti voidakseen kulkea ”oikealla tiellä”. – Psalmi 23:3.

Lisäohjausta saadaan voideltujen kristittyjen muodostamalta ”uskolliselta ja ymmärtäväiseltä orja” -luokalta. Jehovan henki on auttanut heitä ymmärtämään edistyvästi hänen tahtoaan. (Matteus 24:45–47; Sananlaskut 4:18) Näin ollen kun Jehovan järjestöltä tulee ohjausta, meidän on viisasta alistua siihen, sillä me tiedämme varsin hyvin Jehovan ohjaavan meitä vain siihen suuntaan, joka koituu ikuiseksi hyödyksemme. – Jesaja 48:17.

Toisinaan me kuitenkin tarvitsemme henkilökohtaista apua pysyäksemme kurssissa. Paavali kehotti Galatalaiskirjeen 6:1:ssä: ”Veljet, vaikka joku ihminen ottaakin jonkin harha-askeleen, ennen kuin hän on tietoinen siitä, niin yrittäkää te, joilla on hengellisiä edellytyksiä, palauttaa kohdalleen sellainen ihminen lempeyden hengessä.” Vanhimmat ja avustavat palvelijat kuuluvat niihin, joilla on tällaisia hengellisiä edellytyksiä. He osoittavat meille usein viipymättä jonkin alueen, jossa meidän on tarpeellista tehdä tarkistuksia.

Vaaditaan ponnisteluja

Aina ei ole helppoa tehdä tarpeellisia muutoksia elämässämme. Ajattele jälleen Pietaria. Pietari syntyi juutalaiseksi ja omaksui varttuessaan vallitsevan kielteisen näkemyksen muihin rotuihin kuuluvista ihmisistä. Hän sanoikin ei-juutalaiselle Korneliukselle: ”Te tiedätte hyvin, kuinka lainvastaista juutalaisen on liittyä toisheimoisen miehen seuraan tai lähestyä häntä.” Mutta ymmärrettyään Jumalan tahdon olevan, että tämä mies perheineen olisi hänen ohellaan osallinen kristillisestä totuudesta, Pietari sanoi lopuksi: ”Tosiaankin minä havaitsen, että Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” – Apostolien teot 10:28, 34, 35.

Pietari oli muuttanut hämmästyttävällä tavalla toisia rotuja koskevaa ajatteluaan ja asenteitaan. Mutta ilmeisesti hänen täytyi jatkuvasti pysyä kohdalleen palautuneena tässä suhteessa, sillä muutamia vuosia tämän jälkeen Pietari antoi periksi toverien painostukselle ja alkoi syrjiä ei-juutalaisia uskovia. Apostoli Paavalin täytyi ojentaa häntä voimakkaasti auttaakseen häntä edelleen palauttamaan ajattelunsa kohdalleen. – Galatalaisille 2:11–14.

Samalla tavoin nykyään kristitty on saattanut kasvaa rotusyrjintää kannattavassa ilmapiirissä. Tultuaan totuuteen hän on saattanut tajuta mielessään älyllisesti, ettei Jumala ole puolueellinen, mutta hän saattaa pitää yhä kiinni ennakkoluuloisista tuntemuksistaan. Vaikkei hän olekaan vihamielinen toisiin rotuihin kuuluvia kohtaan, hän saattaa automaattisesti olettaa, että heillä on rodullisesta perinnöstä johtuvia vastenmielisiä ominaisuuksia. Hän saattaa koetella heidän kärsivällisyyttään kertomalla rotuja koskevia vitsejä tai tekemällä huomautuksia, jotka kiinnittävät alituisesti huomiota rotuun tai rotueroihin. Hän voi jopa hylätä sellaisen kristityn toverinsa antaman neuvon, joka kasvatuksellisen ja sosiaalisen taustansa vuoksi ei osaa ilmaista itseään jollakin tietyllä tavalla. Häneltä vaaditaan ilmeisesti todellisia ponnisteluja ajattelunsa korjaamisessa sopusointuun Jehovan ajattelutavan kanssa!a

Mutta onpa kysymys rotuennakkoluuloista, materialismista, seuraelämään kietoutumisesta koulussa ja työssä tai kristillisiin kokouksiin osallistumisesta meidän täytyy osoittaa vastakaikua sille ohjaukselle, jota Jumala antaa Sanansa ja järjestönsä kautta. Meistä ei koskaan pitäisi tuntua siltä, ettei perusteltu raamatullinen neuvo sovellu meihin ja että voimme jättää sen huomioon ottamatta. Muista, että uskottomat israelilaiset sanoivat: ”Herran tie ei ole oikea”! Eikö pikemminkin meidän pitäisi tehdä tiemme Jehovan teiden mukaisiksi? – Hesekiel 18:25.

Me iloitsemme siitä, että Jehova on lämpimästi kiinnostunut kulkutavastamme hänen edessään, kun hän antaa jatkuvasti oikaisua kansalleen. On niin kuin Jesaja ennusti: ”Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: ’Tässä on tie, sitä käykää.’” Olkaamme omalta puoleltamme herkkiä sellaiselle Jehovalta tulevalle rakkaudelliselle ohjaukselle ja olkaamme ’alttiita tottelemaan’. (Jesaja 30:21; Jaakob 3:17) Pysykäämme siis kohdalleen palautuneina, niin että kurssimme johtaa meidät päämääräämme: ikuisuuteen Jumalan suosiossa!

[Alaviitteet]