Aabraham Jumalan profeetta ja ystävä
NELJÄN Idän kuninkaan yhdistyneet sotajoukot ylittävät Eufratvirran. He marssivat Kuninkaan valtatietä Jordanin laakson itäosaan saakka. Matkalla he voittavat refalaiset, suusilaiset, eemiläiset ja hoorilaiset. Sitten valloittajat kääntyvät takaisin ja voittavat kaikki Etelä-Negevin asukkaat.
Mikä on tämän sotaretken tarkoitus? Tavoittelemisen arvoinen maa-alue sijaitsee Transjordanian ja Negevin vallattujen alueiden välissä. Se on Jordanin lakeudeksi kutsuttu tavoiteltu laakso. (1. Mooseksen kirja 13:10) Täällä viiden kaupunkivaltion, Sodoman, Gomorran, Adman, Seboimin ja Belan, asukkaat elävät huoletonta elämää aineellisessa vauraudessa. (Hesekiel 16:49, 50) Kerran he olivat yhdistyneiden armeijoiden ilmeisen johtajan, Kedorlaomerin, Eelamin kuninkaan, alaisia. Mutta he ovat kapinoineet häntä vastaan. Nyt heidät pannaan tilille ilman ympäröivien kansojen tukea. Kedorlaomer ja hänen liittolaisensa voittavat seuranneen taistelun ja aloittavat pitkän marssinsa kotiin paljon sotasaalista mukanaan.
Vankien joukossa on vanhurskas mies Loot. Hän on Aabrahamin veljenpoika; Aabraham taas on leiriytyneenä lähellä sijaitseville Hebronin vuorille. Kun Aabraham kuulee huolestuttavat uutiset, hän kokoaa heti paikalla 318 miehistään. Rohkeasti he joidenkin paikallisten asukkaiden tukemina ajavat takaa neljää kuningasta ja yllättävät heidän sotajoukkonsa yöllä. Valloittajat pakenevat. Loot ja hänen huonekuntansa saadaan takaisin yhdessä muiden vankien ja tavaroiden kanssa.
Mitä syitä meillä on uskoa tähän 1. Mooseksen kirjan 14. lukuun muistiinmerkittyyn kertomukseen? Keksittiinkö tämä tarina, jotta joidenkin kansojen, esimerkiksi juutalaisten, esi-isästä saataisiin kansallissankari? Miten on muiden Aabrahamin elämään liittyvien tapahtumien laita?
Mitä papit ovat sanoneet
Luterilainen teologi Peter von Bohlen väitti 1800-luvun alussa, että Aabraham oli taruolento ja että kertomus Kedorlaomerin hyökkäyksestä oli historiallisesti perätön. Muuan toinen, professori Julius Wellhausen, sanoi: ”Meillä ei ole mitään historiallisia tietoja patriarkoista.” Hän ehdotti: ”[Aabrahamia] voidaan todennäköisemmin pitää tietoa vailla olevan taiteen vapaana luomuksena.”
Englantilaiset teologit seurasivat saksalaisten kollegojensa esimerkkiä. ”1. Mooseksen kirjan suuret patriarkaaliset kertomukset ovat esihistoriallisia ja pitävät historiallisesti yhtä vähän paikkansa kuin kertomukset – – kuningas Arthurista”, kirjoitti pappismies Stopford Brooke kirjassaan The Old Testament and Modern Life. ”1. Mooseksen kirjasta – – saamme vain vajaan ja vääristyneen kuvan kaikkien patriarkkojen elämästä ja luonteesta”, kirjoitti John Colenso, entisen brittiläisen siirtokunnan, Natalin, anglikaanipiispa. Hän lisäsi: ”On mahdotonta luottaa ehdottomasti mihinkään näistä muistiinmerkinnöistä.”
Tällainen kritiikki on levinnyt kuin kuolio. (2. Timoteukselle 2:17) Nykyään miljoonat kirkossakävijät eivät enää suhtaudu patriarkkojen elämään vakavasti. Kristikunnan teologien häpeäksi ateistit sanovat nyt kuitenkin, että raamatunkritiikki on mennyt liian pitkälle. Esimerkiksi Bolšaja sovetskaja entsiklopedija (Suuri venäläinen tietosanakirja) sanoo: ”Viime vuosina on joitakin raamatunkritiikkiin liittyviä kiistoja tarkasteltu jälleen uusien tutkimusten valossa, erityisesti niin sanotun raamatullisen arkeologian avulla saatujen tietojen perusteella. Joillakin raamatullisilla perinteillä, joita oli pidetty taruina, – – näyttää olevan historiallinen alkuperä.” Tarkastellaanpa sitä, miten arkeologia on luonut valoa Aabrahamia koskevaan kertomukseen.
Kaldean Uur
Raamatun mukaan Aabraham kasvoi ”Kaldean Uurissa”. (1. Mooseksen kirja 11:27–31; 15:7) Satojen vuosien ajan Uurin sijaintipaikka oli arvoitus. Kriitikot olivat sitä mieltä, että jos se yleensä oli lainkaan olemassa, se oli merkityksetön, takapajuinen paikka. Sitten heidän harmikseen Babylonin ja Persianlahden välissä sijaitsevat rauniot tunnistettiin selvästi Uurin raunioiksi. Tuhannet tuolta alueelta esiin kaivetut savitaulut paljastivat, että Uur oli ollut yksi maailmankaupan keskuksista, missä asui laaja monikansallinen väestö. Aabrahamin aikaan kaupungissa oli jopa ollut kouluja, joissa pojille opetettiin kirjoittamista ja aritmetiikkaa.
Lisäksi Uurissa tehdyt kaivaukset paljastivat, että sen arkkitehdit käyttivät pylväitä, kaaria, holveja ja kupoleja. Uurin käsityöläiset valmistivat erittäin kauniita koruja, taidokkaasti suunniteltuja harppuja ja tikareja, joiden terä oli puhdasta kultaa. Useissa kodeissa arkeologit kaivoivat esiin poltetusta savesta tehtyjä viemäriputkia, jotka laskivat suuriin, noin 12 metrin syvyisiin viemärikaivoihin.
Nämä löydöt antoivat monille oppineille uuden kuvan Aabrahamista. ”Olimme tottuneet ajattelemaan, että Aabraham oli yksinkertainen teltoissa asuja, ja saimme selville, että hän mahdollisesti asui hienostuneessa tiilitalossa kaupungissa”, kirjoitti sir Leonard Woolley kirjassaan Digging Up the Past. Arkeologi Alan Millard sanoi Aabrahamista kirjassaan Raamatun aika avautuu, että ”Jumala kutsui hänet tästä loistavasta kaupungista, turvallisuuden ja mukavuuden tyyssijasta halveksituksi paimentolaiseksi”.
Kedorlaomerin hyökkäys
Entä mitä on sanottava siitä voitosta, jonka Aabraham sai Kedorlaomerista, Eelamin kuninkaasta? 1800-luvun alussa eelamilaisista tiedettiin vain vähän. Raamatunkriitikot hylkäsivät ajatuksen siitä, että Eelam olisi koskaan vaikuttanut Babyloniaan, Palestiinasta puhumattakaan. Nykyään eelamilaisiin suhtaudutaan toisin. Arkeologia on paljastanut heidän olleen mahtava sotaisa kansa. Eräässä tietosanakirjassa sanotaan: ”Eelamilaiset tuhosivat Uurin kaupungin noin vuonna 1950 eKr. – – Myöhemmin he vaikuttivat huomattavalla tavalla Babylonian hallitsijoihin.” – Funk & Wagnalls Standard Reference Encyclopedia.
Lisäksi Eelamin kuninkaiden nimet on löydetty arkeologisista piirtokirjoituksista. Jotkin niistä alkavat ilmauksella ”Kudur”, joka on samankaltainen kuin ”Kedor”. Tärkeä eelamilainen jumalatar oli Lagamar, joka on samankaltainen kun ”laomer”. Niinpä jotkut maalliset lähteet hyväksyvät Kedorlaomerin historialliseksi hallitsijaksi, jonka nimi mahdollisesti tarkoittaa ”Lagamarin palvelija”. Eräässä babylonialaisten piirtokirjoitusten kokoelmassa on kolmen hyökkäävän kuninkaan nimeä muistuttavia nimiä: Tudhula (Tidal), Eri-aku (Arjok) ja Kudur-lahmil (Kedorlaomer). (1. Mooseksen kirja 14:1) Tri A. Custance lisää: ”Sitä paitsi nämä nimet olivat yksityiskohtia, jotka näyttivät viittaavan Babyloniassa sattuneisiin tapahtumiin silloin, kun eelamilaiset ottivat tuon maan valtaansa. – – Nämä taulut vahvistivat Raamatun todenperäisyyden niin hyvin, että historiallis-kriittinen raamatuntutkimus kävi niiden kimppuun ja kriitikot tekivät kaiken vallassaan olevan ehdoin tahdoin salatakseen niiden merkittävyyden.” – Hidden Things of God’s Revelation.
Entä mitä on sanottava neljän kuninkaan hyökkäyksestä? Onko Transjordaniassa ja Negevissä mitään arkeologisia todisteita tämän tueksi? Kyllä on. Israelin arkeologiaa käsittelevässä kirjassaan The Archaeology of the Land of Israel professori Yohanan Aharoni kertoo, että Israelia edeltänyt sivilisaatio, jolla oli ”vaikuttavia” siirtokuntia Transjordaniassa ja Negevissä, hävisi ”noin vuonna 2000 eaa.” Toiset arkeologit sanovat tämän tapahtuneen noin vuonna 1900 eaa. ”Sekä Negevistä että Transjordaniasta tältä aikakaudelta löydetyt saviastiat ovat samanlaisia ja todistavat kummatkin sivilisaation äkillisestä, katastrofaalisesta lopusta”, sanoo tri Harold Stigers 1. Mooseksen kirjaa käsittelevässä teoksessaan Commentary on Genesis. Jopa jotkut raamatunkriitikot, kuten John Van Seters, hyväksyvät tätä koskevat todisteet. ”Yksi ratkaisematon ongelma on se, minne nämä ihmiset menivät, jos yleensä minnekään, tuon aikakauden lopussa”, hän sanoo Aabrahamia historian ja perinteen valossa tarkastelevassa kirjassaan Abraham in History and Tradition.
1. Mooseksen kirjan 14. luvusta saadaan mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan. Raamatun ajanlaskun mukaan Aabraham saapui Kanaaniin vuonna 1943 eaa. Kedorlaomerin tuhoisan hyökkäyksen on täytynyt tapahtua pian sen jälkeen. Myöhemmin tuolla samalla vuosisadalla Jumala aiheutti tulisen tuhon Sodoman ja Gomorran moraalittomille kaupungeille. Tämä muutti ikiajoiksi aiemmin hedelmällisenä tunnetun Jordanin laakson eteläosan ekologiset olosuhteet. (1. Mooseksen kirja 13:10–13; 19:24, 25) Se ei enää ollut tavoittelemisen arvoinen ulkomaisille valloittajille.
On olemassa monia muita esimerkkejä siitä, miten arkeologia sopii tarkasti yhteen Raamatun kanssa valottaessaan Aabrahamin elämään liittyviä tapahtumia. Arkeologialla on kuitenkin rajoituksensa. Sen antamat todisteet ovat usein epäsuoria ja alttiita epätäydellisten ihmisten tulkinnoille.
Luotettavin todiste
Voimakkain osoitus siitä, että Aabraham oli todella olemassa, on ihmisen Luojan, Jehova Jumalan, antama todiste. Psalmissa 105:9–15 Jumala puhui hyväksyvästi Aabrahamista, Iisakista ja Jaakobista ’profeettoinaan’. Yli tuhat vuotta Aabrahamin kuoleman jälkeen Jehova Jumala viittasi Aabrahamiin ainakin kolmen profeetan suulla kutsuen Aabrahamia jopa ’ystäväkseen’. (Jesaja 41:8; 51:2; Jeremia 33:26; Hesekiel 33:24) Samalla tavoin Jeesus Kristus asetti Aabrahamin esimerkiksi. Ennen ihmiseksi tuloaan Jumalan Poika oli taivaassa itse nähnyt sen, miten hänen Isänsä kohteli tätä patriarkkaa. Niinpä hän saattoi sanoa juutalaisille:
”’Jos olette Aabrahamin lapsia, niin tehkää Aabrahamin tekoja. Mutta nyt te tavoittelette minua tappaaksenne, ihmistä joka on puhunut teille totuuden, jonka olen kuullut Jumalalta. Aabraham ei tehnyt näin. Aabraham, teidän isänne, riemuitsi odottaessaan näkevänsä minun päiväni, ja hän näki sen ja iloitsi.’ Sen tähden juutalaiset sanoivat hänelle: ’Et ole vielä viisikymmenvuotias, ja silti olet nähnyt Aabrahamin?’ Jeesus sanoi heille: ’Totta totisesti minä sanon teille: Ennen kuin Aabraham syntyi, olen minä ollut.’” – Johannes 8:39, 40, 56–58.
Koska kaikkeuden kaksi suurinta Persoonaa ovat antaneet todistuksensa ja rohkaisseet meitä, meillä on mitä parhaimmat syyt hyväksyä kaikki se, mitä Raamattu kertoo Aabrahamista. (Johannes 17:5, 17) Vaikka Raamattu esittääkin Aabrahamin esimerkkinä, se ei asiattomasti korota häntä kansallissankariksi. Tämä voidaan havaita, kun tarkastellaan kertomusta voitosta, jonka hän sai neljästä liittoutuneesta kuninkaasta. Kun Aabraham palasi taistelusta, Melkisedek, Saalemin kuningas, otti hänet vastaan ja sanoi: ”Kiitetty olkoon Jumala, Korkein, joka antoi vihollisesi sinun käsiisi.” Hän kiitti tuosta vapautuksesta Jehovaa. – 1. Mooseksen kirja 14:18–20.
Paljon mahtavampi voitto on kuitenkin käsillä! Pian tämä sama ylistettävä Jumala lyö ”koko asutun maan kuninkaat” maailmanlaajuisessa Harmagedoniksi kutsutussa sodassa. (Ilmestys 16:14, 16) Silloin täyttyy perin pohjin Jumalan Aabrahamille, profeetalleen ja ystävälleen, antama lupaus: ”Sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä.” Miljoonat saavat nyt esimakua sellaisista siunauksista. Sinä voit kuulua heihin, kuten tämän lehden sivuilla 18–28 olevat kirjoitukset osoittavat. – 1. Mooseksen kirja 22:18.
[Kartat/Kuvat s. 7]
(Ks. painettu julkaisu)
Suuri meri
NEGEV
Damaskos
Harran
Eufrat
Tigris
Uur
EELAM
Persianlahti
[Kartta]
Damaskos
Daan
REFALAISET
SUUSILAISET
Sikem
Beetel
Jordanin lakeus
Suolameri
Hebron
NEGEV
Kuninkaan valtatie
EEMILÄISET
Gomorra
Sodoma
HOORILAISET
[Kuvat]
Aabraham totteli muuttamalla pois Uurista, erittäin vauraasta kaupungista
Joitakin Uurista löydettyjä esineitä:
1. Kultainen tikari ja tuppi
2. Laatta Uurista
3. Harpun kaikukopan kultainen häränpää
4. Jalokivikoru
5. Jalokivikoristeinen päähine
[Lähdemerkintä]
Photos: Courtesy of the British Museum