Missä kuolleet läheisemme ovat nyt?
”MISSÄ tuo pienokainen on nyt?” Hätääntynyt äiti (joka mainittiin edellisessä kirjoituksessa) kyseli lakkaamatta, minne hänen kuollut pienokaisensa oli joutunut. Oliko tämä taivaassa vai jossain muualla?
Andrew’n äiti sai pian vastauksen. Kuultuaan murhenäytelmästä hänen vanhin lapsensa, joka myös oli roomalaiskatolilainen, vastasi: ”Andrew on limbuksessa.” Mutta oliko hän?
Missä tai mikä limbus on?
Sanakirjassa The Concise Oxford Dictionary sanotaan, että limbus on ”alue helvetin rajalla, otaksuttavasti ennen kristillisyyttä eläneiden vanhurskaiden ihmisten ja kastamattomien lasten olinpaikka; – – laiminlyönnin tai unohduksen tila”. ”Uudessa katolisessa tietosanakirjassa” mainitaan limbuksesta: ”Teologit käyttävät nykyään tuota termiä tarkoittaessaan joko niiden sielujen tilaa ja paikkaa, jotka eivät ansaitse helvettiä ja sen ikuisia rangaistuksia, mutta jotka eivät voi astua taivaaseen ennen sovitusta (isien limbus), tai sitten sellaisten sielujen tilaa ja paikkaa, jotka on ikiajoiksi suljettu autuuden näkemisen ulkopuolelle ainoastaan perisynnin takia (lasten limbus).” – New Catholic Encyclopedia.
Kuitenkin samassa tietosanakirjassa todetaan myös seuraavaa: ”Kastamattomina kuolevien pikkulasten kohtalo on todella erittäin pulmallinen ongelma. – – Kysymys limbuksesta kuuluu yhä teologian ratkaisemattomiin kysymyksiin. Kirkon virallista tukea limbuksen olemassaololle ei voida löytää.” The New Encyclopædia Britannica vahvistaa tämän: ”Koska roomalaiskatolinen kirkko ei ole milloinkaan virallisesti hyväksynyt opetusta siitä, että on olemassa limbukseksi kutsuttu tila tai paikka, käsitys limbuksesta jää avoimeksi kysymykseksi.”
Tästä huolimatta monet hartaat katolilaiset hyväksyvät ajatuksen limbuksesta. Mutta harkitsehan huolellisesti: miksi pienet lapset pitäisi tuomita ikuisiksi ajoiksi olemaan salaperäisessä, käsittämättömässä paikassa vain siksi, ettei heitä ole kastettu?
Mainitseeko Raamattu limbuksen? Ei, Jumalan sana ei milloinkaan mainitse sitä. Niinpä herääkin tärkeä kysymys: mihin ihmiset, myös pienokaiset, menevät kuollessaan?
Mihin ihmiset joutuvat kuollessaan?
Yleensä kristikunnan kirkossakävijät ajattelevat, että kuollessaan ihmiset menevät joko taivaaseen tai helvettiin. Mutta mitä Raamattu sanoo tästä? Se selittää: ”Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään.” (Saarnaaja 9:5) Kuolleet eivät siis tiedä mitään. He eivät ole elossa jossain, vaan ovat kirjaimellisesti täysin kuolleita. He eivät tiedä yhtään mitään.
Nämä lausunnot Raamatun Psalmien kirjasta vahvistavat tämän tosiasian: ”Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen astuneista.” (Psalmi 115:17) ”Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa. Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin.” – Psalmi 146:3, 4.
Mutta entä sitten sielu? Eikö se ole kuolematon? Ei ole. Monien ihmisten uskomusten vastaisesti sielu ei ole kuolematon. Raamattu ilmaisee tämän selvästi, kun se sanoo: ”Se sielu, joka syntiä tekee – sen on kuoltava.” (Hesekiel 18:4, 19b) Lisävahvistus tälle asialle löytyy Apostolien tekojen 3:23:sta, jossa sanotaan: ”Niin, jokainen sielu, joka ei sitä Profeettaa [Jeesusta] kuuntele, tullaan täysin tuhoamaan.”
Onko kuolema kaiken loppu?
Kuolema ei ole välttämättä kaiken loppu. Raamatussa opetetaan selvästi kuolleiden ylösnousemusta. Jeesus sanoi: ”Älkää ihmetelkö tätä, koska tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, inhottavuuksia harjoittaneet tuomion ylösnousemukseen.” (Johannes 5:28, 29) Lisäksi Jeesus todella herätti joitain ihmisiä maanpäällisen palveluksensa aikana. Hämmästyttävin tapaus oli se, kun Jeesus herätti ystävänsä Lasaruksen. Tämä oli ollut kuolleena neljä päivää. Mutta kun Jeesus huusi: ”Lasarus, tule ulos!”, kuollut mies heräsi ja tuli ulos haudasta. Mikä sävähdyttävä kokemus se olikaan tarkkailevalle ihmisjoukolle! Ja miten onnellinen tapaus Marialle ja Martalle, Lasaruksen sisarille! – Johannes 11:38–45.
Missä Lasarus oli ollut noiden neljän päivän ajan? Taivaassako? Limbuksessako? Raamattu ei sano näin eikä vihjaa sellaiseen. Jos Lasarus olisi ollut tietoisena jossakin, varmasti hän olisi kertonut siitä toisille. Mutta Raamattu sanoo: ”Kuolleet eivät tiedä mitään.” – Saarnaaja 9:5.
Toinen sydäntä lämmittävä tapaus sattui Nainin kaupungissa. Kun Jeesus lähestyi kaupungin porttia, häntä vastaan tuli hautaussaattue. ”Äitinsä ainosyntyinen poika” oli kuollut, ja äiti oli leski. Luonnollisesti tuo nainen itki katkerasti. Tämä kosketti Jeesuksen hyväntahtoista ja hellää sydäntä. Hän meni lähemmäksi, pysäytti saattueen ja sanoi: ”Nuori mies, minä sanon sinulle: nouse!” Ja kuollut nousi! Voitko kuvitella äidin haltioitumista ja katselijoiden hämmästystä? – Luukas 7:11–17.
Oliko tällä nuorella miehellä mitään kerrottavaa taivaassa tai limbuksessa olosta? Ei ollut. Miten hänellä olisi voinutkaan olla, koska ”kuolleet eivät tiedä mitään”? Raamattu vertaa kuolemaa myös syvään uneen. Daavid sanoi: ”Vastaa minulle, Herra, minun Jumalani. Valaise silmäni, etten nukkuisi kuolemaan.” (Psalmi 13:4) Ja edelleen Jeesus vertasi kuolemaa uneen juuri ennen kuin hän herätti Lasaruksen. – Johannes 11:11–14.
Tässä vaiheessa herää vielä muuan kysymys.
Meneekö keitään hyviä ihmisiä taivaaseen?
Kyllä, jotkut hyvät ihmiset todella menevät taivaaseen. Useimmat kirkossakävijät eivät tiedä sitä erittäin mielenkiintoista asiaa, että hyvät ihmiset eli tosi kristityt muodostavat kaksi ryhmää. Pieni vähemmistö menee taivaaseen hallitsemaan Jeesuksen Kristuksen kanssa, kun taas enemmistö ihmisistä nauttii ikuisesta elämästä maan päällä. Ehkä tämä on sinulle yllätys. Tarkastelkaamme siksi, mitä Raamattu sanoo tästä kiintoisasta aiheesta.
Mikä oli Jumalan alkuperäinen tarkoitus ihmiskunnan suhteen? Kun hän loi Aadamin ja Eevan, tarkoittiko hän, että he nauttisivat elämästä vähän aikaa Eedenin puutarhassa, sitten kuolisivat ja menisivät taivaaseen? Ei, vaan Jumala antoi heille maahan liittyvän erikoistehtävän sanoessaan: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.” (1. Mooseksen kirja 1:28) Eikä Jehova muuta esittämäänsä tarkoitusta. Hän julistaa Psalmissa 89:35: ”[En] muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt.” Niinpä Eedenin kaltainen paratiisi täytyy ennallistaa ja Jehovan uskollisten palvelijoiden – aiemmin mainitun enemmistöryhmän – täytyy saada nauttia siitä.
Pienelle ryhmälle annetaan hyvin erikoislaatuinen etu hallita Kristuksen kanssa taivaassa. Toisin sanoen he tulevat yhdessä Jeesuksen kanssa hallitsemaan maan päällä asuvia. Tämä on se Valtakunta-hallitus, jota kristityt rukoilevat Isä meidän -rukouksessa. On kiinnostavaa, että tuossa samassa rukouksessa lausumme: ”Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” – Matteus 6:9, 10.
Ilmaiseeko Raamattu, kuinka monet saavat nauttia tästä suurenmoisesta edusta hallita Kristuksen kanssa taivaassa? Kyllä, Ilmestyksen 14. luvussa sanotaan jakeessa 1: ”Minä näin, ja katso, Karitsa seisoi Siioninvuorella ja hänen kanssaan sataneljäkymmentäneljätuhatta, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi.” Pidä mielessäsi, että Ilmestyskirjassa käytetään monia symboleja eli ”tunnusmerkkejä”, kuten aloitusjakeessa Ilmestyksen 1:1:ssä ilmaistaan. ”Karitsa” on Jeesus Kristus. (Vrt. Johannes 1:29.) Siioninvuori ei viittaa Israelin poliittiseen pääkaupunkiin vaan ”taivaalliseen Jerusalemiin”. – Heprealaisille 12:22.
Ilmestyksen 7. luku kertoo meille kummastakin mainitsemastamme ryhmästä, sekä taivaallisesta että maanpäällisestä. Jakeissa 4–8 mainitaan 144 000 ’sinetöityä kaikista Israelin lasten sukukunnista’. Tässäkin käytetään vertauskuvallista ilmaisua ja tarkoitetaan hengellistä Israelia, ”Jumalan Israelia”. (Galatalaisille 6:16) Roomalaiskirjeen 2:29:ssä sanotaan: ”Se on juutalainen, joka on sellainen sisäisesti, ja sellaisen ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus hengen vaikutuksesta.” Seuraavaksi Ilmestyksen 7:9:ssä kuvaillaan maallinen ryhmä sanomalla: ”Katso, suuri joukko, jota kukaan ei kyennyt laskemaan, kaikista kansakunnista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä.”
Hyvät ihmiset elävät maan päällä
Miljardit hyvät ihmiset tulevat elämään paratiisimaassa. (Luukas 23:43) Haluaisitko olla heidän joukossaan? Tietysti haluaisit. Mikä onni onkaan saada asua puhdistetun maan päällä, jossa ei ole saasteita, nälänhätää, rikollisuutta, sairautta, kärsimystä eikä hirvittävää ydintaistelun odotetta! Ennustaako Raamattu todella tällaista? Kyllä ennustaa. Se sanoo: ”Pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan. – – Nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta. Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti.” – Psalmi 37:9, 11, 29; vrt. Matteus 5:5.
Miten sitten käy niille pikkulapsille, jotka ovat kuolleet? Pääsevätkö hekin paratiisimaahan? He eivät mene limbukseen, jota ei ole olemassa. Mutta ne lapset, jotka ovat Jumalan muistissa, saavat ylösnousemuksen kuolleista – tämä on yksi Jumalan sanan ihanista lupauksista, kuten olemme jo todenneet. (Johannes 5:28, 29; Apostolien teot 24:15) Ehkä sinä olet menettänyt joitain läheisiäsi kuolemassa ja pohdit usein, missä he ovat tällä hetkellä. Raamatun perusteella on selvää, että he nukkuvat ja odottavat ylösnousemusta. Haluaisitko saada lisää tietoa tästä hämmästyttävästä toivosta voida elää paratiisimaassa? Jos haluat, miksi et keskustelisi näistä asioista Jehovan todistajien kanssa, kun he seuraavan kerran käyvät luonasi?
[Huomioteksti s. 6]
Jotkut hyvät ihmiset todella menevät taivaaseen. Keitä he ovat?
[Kuva s. 5]
Missä Lasarus oli sen ajan, kun hän oli kuolleena?
[Kuvan lähdemerkintä s. 7]
Kuva otettu Brooklynin kasvitieteellisessä puutarhassa