Mikä kirja sinun mielestäsi sopisi koko ihmiskunnalle?
JOS onnistuisit arjen pakollisista kuvioista huolimatta lukemaan yhden kirjan viikossa, ehtisit elämäsi aikana lukea runsaat 3 000 kirjaa. Silti nämä 3 000 kirjaa ovat, niin merkilliseltä kuin se tuntuukin, vain kuin pisara sangon uurteessa, kun ajatellaan että yksin Yhdysvalloissa tulee vuosittain kirjamarkkinoille yli kymmenkertainen määrä uusia nimikkeitä. Näihin lukuihin eivät edes sisälly ne tuhannet klassiset teokset, joiden lukemisen katsotaan kuuluvan yleissivistykseen.
Se mitä kirjoista on eräässä yhteydessä noin 3 000 vuotta sitten todettu, soveltuu varmasti vielä suuremmalla syyllä meidän aikaamme: ”Paljolla kirjaintekemisellä ei ole loppua, ja paljo tutkistelu väsyttää ruumiin.” – Saarnaaja 12:12.
Voidaanko tällaisesta kirjapaljoudesta ottaa eroon jokin yksittäinen kirja, joka olisi siinä määrin kaikkia muita teoksia arvokkaampi ja tärkeämpi, että jokaisen pitäisi lukea se? Jota kansalliset, kulttuuriset ja kielelliset raja-aidat ylittävänä voitaisiin pitää koko ihmiskunnalle tarkoitettuna kirjana?
Vastauksella kysymykseen, mitä meidän pitäisi lukea, on myös käytännöllistä arvoa, sillä se viime kädessä vaikuttaa ajattelutapaamme, arvomaailmaamme ja arvostelukykyymme. Se on askarruttanut opettajia, vanhempia ja muita ennen ja nykyään. Lukuisin erilaisin tutkimuksin on perätty sitä, mitä ihmisen olisi tärkeää lukea, ja tulokset puhuvat puolestaan.
Asiantuntijoitten mielipide
Vuonna 1890 otti eräs kirjankustantaja asian puheeksi useitten sen ajan kirjallisuuden merkkihenkilöitten kanssa. Hän pyysi heitä nimeämään kirjat, joita he pitivät tärkeimpinä. Mikä oli tulos? ”Raamattu, Shakespeare ja Homeros olivat 1800-luvulla kirjailijoitten ylivoimaisia suosikkeja”, kertoo eräs hakuteos. Se jatkaa: ”Ja suosikkilista olisi edelleen pääosin samanlainen.”
Meidän aikanamme tehdyissä tutkimuksissa on saatu yhtäpitäviä tuloksia. Esimerkiksi syyskuussa vuonna 1982 Time-aikakauslehti julkaisi kahdeksan tunnetun professorin, historioitsijan ja kirjastonhoitajan vastaukset kysymykseen ”Mitkä viisi kirjaa olisi jokaisen sivistyneen ihmisen pitänyt lukea?” Vaikka asiantuntijat eivät olleet täysin yksimielisiä, niin viisi heistä – selvä enemmistö – sisällytti kirjasuosituksiinsa Raamatun. Samantapaisessa Tekniikan Maailman (19 – 1985) kyselyssä kuudesta asiantuntijasta neljä liitti Raamatun arvokirjojen joukkoon.
Mielenkiintoisia tuloksia antoi myös erään eteläkorealaisen sanomalehden (Korea Times) teettämä tutkimus, jolla haluttiin selvittää, miten sikäläiset ei-kristityt suhtautuvat kristikunnan kirkkoihin. ”Tulokset osoittivat, että kristityt ovat itsekkäämpiä, rahanahneempia ja vähemmän tunnontarkkoja kuin ei-kristityt”, kirjoittaa tämä lehti. Se kuitenkin jatkaa: ”Silti 70 prosenttia haastatelluista pitää Raamattua suuressa arvossa, vaikka se onkin vieraan uskonnon kirja.”
Lopullinen valinta
Voitaisiin viitata moniin muihin samankaltaisiin haastatteluihin ja tutkimuksiin sen osoittamiseksi, että Raamattu kohoaa kirjana yli kaikkien muiden kirjojen. Se on monista eri syistä osoittautunut sekä ennen että nykyään, niin hyvin idässä kuin lännessäkin, lopulliseksi valinnaksi kirjojen joukossa.
Tärkeämpää on kuitenkin se, mitä sinä itse ajattelet asiasta. Jos olet länsimaalainen, tuntuuko sinusta ehkä siltä, ettei Raamattu enää ole ajanmukainen nykyisessä tieteen hallitsemassa maailmassa ja ettei sillä ole mainittavaa merkitystä pyrittäessä ratkomaan nykyajan ongelmia? Jos taas olet itämaalainen, pidätkö Raamattua länsimaisena kirjana, jolla ei sen tähden ole sinulle todellista sanottavaa? Vai sisältääkö Raamattu sellaisen sanoman, joka kaikkien nykyään elävien ihmisten pitäisi kuulla? Käykö se käsiksi niihin pulmiin, joita ihmisillä nykyään on kaikkialla? Onko se tosiaankin koko ihmiskunnalle tarkoitettu kirja?