Olivatko Aadam ja Eeva todella olemassa?
”ENSIMMÄINEN mies oli Aadam ja ensimmäinen nainen Eeva; he olivat ensimmäiset vanhempamme.” Tällainen näkemys esitettiin vuonna 1947 ilmestyneessä alkeisoppikirjassa, jonka avulla ranskalaisille lapsille opetettiin katolista uskoa. – The Catechism for Use by French Dioceses.
Mutta vuotta myöhemmin, vuonna 1948, kirkon hyväksymä ranskalainen sanakirja Catholicisme sanoi: ”Mikään kehitystä kannattava oppi, joka ei kiellä sitä, että Jumala on luonut sielun, ei ole ristiriidassa Raamatun kanssa.” Tuona samana vuonna paavillinen raamattukomissio sanoi 1. Mooseksen kirjan luomiskertomuksen olevan ”tunnettu kuvaus ihmissuvun synnystä” kerrottuna ”yksinkertaisella kuvakielellä, joka on sovitettu alemmalle kehitystasolle jääneitten ihmisten ymmärrystasolle”.
Vuonna 1981 paavi Johannes Paavali II esitti paavillisen tiedeakatemian edessä seuraavan lausunnon: ”Raamattu itse ei esitä maailmankaikkeuden alkuperää ja sen muodostamista tieteellisenä kuvauksena vaan selventääkseen ihmisen oikeaa suhdetta maailmankaikkeuteen.” Ja Liturginen Raamattu (La Bible de la Liturgie), joka hyväksyttiin virallisesti vuonna 1976, tekee yhteenvedon monien katolisten teologien 1. Mooseksen kirjan luomiskertomusta koskevista mielipiteistä: ”Itse asiassa se ei ole historiallinen eikä tieteellinen totuus.”
Muut kirkot, jotka väittävät olevansa kristillisiä, eivät ole kehitysteorian kannattamisen suhteen yhtään huonompia. Alexandre Westphal, joka oli täysinpalvellut uskonnonhistorian ja raamatullisen teologian professori protestanttisessa teologisessa koulussa Montaubanissa Ranskassa sanoi Raamatun tietosanakirjassaan (Dictionnaire Encyclopédique de la Bible), että Aadamia ja Eevaa ja heidän kahta ensimmäistä lastaan koskevaa 1. Mooseksen kirjan kertomusta ”ei tulisi pitää kuvauksena tapahtumista, jotka todella sattuivat neljän ihmisen elämässä, vaan sellaisena kertomuksena ihmisen Jumalaan omaaman suhteen alusta, jossa käytetään kuvaannollista tyyliä ja perustavaa laatua olevia kielikuvia”. (1. Mooseksen kirja 2:7–4:16) Vuonna 1949 anglikaanisen kirkon vanhimpana piispana pidetty Canterburyn arkkipiispa sanoi jopa näin: ”Kristillinen kirkko kokonaisuutena on hyväksynyt kehitysteorian tieteellisesti vahvistetuksi.”
Niinpä ranskalainen viikkolehti L’Express väittää ehdottomaan sävyyn, että ihmisen kuulumista eläinkuntaan eivät kiistä enää ketkään ”paitsi täysin oppimattomat ja muutamat omituiset ihmiset”.
Luomiskertomus ja tiede
Mutta ansaitseeko luomiskertomus, joka hyväksyttiin monien vuosisatojen ajan todeksi, nyt tulla ylenkatseellisesti hylätyksi? On totta, että 1. Mooseksen kirjassa ei kerrota teknisiä yksityiskohtia siitä, miten kasvi- ja eläinelämä luotiin, mutta sen pääpiirteet ovat täysin sopusoinnussa tieteellisten tosiasioitten kanssa.
Raamattu esimerkiksi osoittaa, että kaikilla ihmisillä on yhteinen alkuperä ja että he polveutuvat ensimmäisestä ihmisparista, Aadamista ja Eevasta. Pariisissa sijaitsevan, ihmisen historiaa ja saavutuksia esittelevän museon (Musée de l’Hommen) apulaisosastonjohtaja André Langaney vahvisti ihmisten olevan peräisin yhteisestä sukujuuresta selittäessään ranskalaisen tiedettä ja elämää käsittelevän kuukausijulkaisun erikoisnumerossa: ”Biologiset ja historialliset tosiasiat osoittavat, että ihmisten yhteenkuuluvaisuus luotaa syvälle, se ylittää eroavaisuudet, joita on ihon värissä tai geenien lukumäärässä Gm-järjestelmän [tietyille ihmisryhmille luonteenomaisten veriglobuliinien] mukaan.” – Science et Vie.
1. Mooseksen kirja antaa tietoa myös kysymyksistä, jotka menevät yli tiedemiesten ymmärryksen. Kun Pariisissa ilmestyvä viikkolehti L’Express esitti Nobelin palkinnon saaneelle biologille, François Jacobille, ”ikääntymisen uskomatonta paradoksia” koskevan kysymyksen, hän myönsi: ”Tätä mekanismia ei ymmärretä. On todella täysin paradoksaalista, että organismi, joka kykenee tuottamaan itsensä harvinaisen monimutkaisen tapahtumaketjun kautta, ei pystyisikään pitämään itseään hyvässä kunnossa. Se tosiasia, että ihminen voi syntyä hedelmöityneestä munasolusta, on todennäköisesti ällistyttävin tapahtuma, joka maan päällä voisi sattua.”
Raamattukin osoittaa olevan tavallaan todella paradoksaalista, että ihminen kuolee. 1. Mooseksen kirjassa esitetyn luomiskertomuksen mukaan ihminen luotiin elämään, ’pitämään itsensä hyvässä kunnossa’ ikuisesti. Tämä kuitenkin riippui siitä, että hän säilyttäisi hyvät suhteet Luojaansa. Kun ensimmäiset ihmiset tahallaan kapinoivat Hänen vaatimuksiaan vastaan, he tekivät syntiä. Juuri synti aiheutti ihmiskunnalle kuolemisen ’paradoksin’. Synti ’aiheutti’ ihmisille ’kuoleman’, kuten Jumala oli varoittanutkin. – Roomalaisille 7:13; 1. Mooseksen kirja 3:16–19.
Ei siis ole järjetöntä uskoa ihmisen alkuperää koskevaan Raamatun kertomukseen. Itse asiassa seuraavassa kirjoituksessa esitetään todisteita, jotka osoittavat, ettei kristitty voi hylätä tätä ihmisen luomista koskevaa kertomusta kokematta tuhoisia seurauksia kristillisyyden perusoppia – Kristuksen uhrikuolemaa – koskevalle uskolleen. Jatka siis lukemista.