Koko kaikkeuden parhaan ystävyyden kehittäminen
”Mutta sinä Israel, minun palvelijani, sinä Jaakob, jonka minä olen valinnut, Aabrahamin, minun ystäväni, siemen.” – JESAJA 41:8.
1. Mikä saa aikaan sen, että aito ystävyys ei koskaan häviä?
KUINKA arvokas tosi ystävä onkaan! Mutta minkä perusteella voi saada aidon ystävän? Mikä on kestävän ystävyyden pohjimmainen perustus? Se on jotakin mikä ei koskaan häviä, niin että tosi ystävä ei koskaan petä. Mikä se on? Se on ominaisuus, jonka apostoli Paavali mainitsi sanoessaan: ”Rakkaus ei koskaan häviä.” – 1. Korinttolaisille 13:8.
2. Mikä erikoismerkitys on ’ystävää’ tarkoittavan kreikkalaisen sanan kantaverbillä?
2 Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ”rakkaudeksi” käännetty substantiivi on johdettu verbistä ’rakastaa’. (5. Mooseksen kirja 6:4, 5; vrt. Matteus 22:37.) Ja kreikkalaisessa Septuaginta-käännöksessä on heprealaisen tekstin sana ’rakastaa’ käännetty verbillä agapán. Tuossa muinaisessa käännöksessä ja Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa ”ystäväksi” käännetty substantiivi ei kuitenkaan perustu tuohon verbiin, vaan kysymyksessä on kreikkalainen substantiivi filos, jonka kantaverbi merkitsee ’tuntea kiintymystä johonkuhun’. Alkuperäisen kreikan kielen mukaan rakkaudellista kiintymystä ilmaistaan siis ystävää kohtaan tai ystävien välillä. Esimerkiksi englannin kielessäkin sana ”ystävä” juontuu anglosaksisesta verbistä, joka merkitsee ’rakastaa’.
3. Millainen rakkaus yhdisti opetuslapsia Jeesukseen verrattuna siihen rakkauteen, jota Jumala tunsi ihmismaailmaa kohtaan?
3 Kreikkalainen verbi, josta sana ”ystävä” juontuu, ilmaisee siis lämpimämpää ja läheisempää tunnetta kuin se rakkaus, jota vastaa verbi agapán. Viimeksi mainittu verbi esiintyy Johanneksen 3:16:n kreikkalaisessa tekstissä, johon on lainattu Jeesuksen sanat: ”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” Jehova Jumalan rakkaus (kreik. agápe) on siis niin laaja, että se sulkee sisäänsä koko ihmismaailman huolimatta ihmisten syntisyydestä. Jumalan ainosyntyinen Poika sanoi kuitenkin 11 uskolliselle apostolilleen, että heitä yhdisti häneen lämpimämpi, läheisempi rakkaus.
Arvokas ystävyys
4. Miten menettelemällä voisivat Jeesuksen opetuslapset pysyä hänen ”ystävinään”, ja minkä läheisen suhteen tämä asema tekisi heille mahdolliseksi?
4 Jeesus sanoi noille apostoleilleen, että he pysyisivät hänen ”ystävinään”, jos he tekisivät jatkuvasti sen, minkä hän käski heitä tekemään. Osoittaen, että tähän sisältyisi keskinäisestä luottamuksesta johtuvan läheisen suhteen etuoikeus, hän sanoi: ”En sano teitä enää orjiksi, koska orja ei tiedä, mitä hänen isäntänsä tekee. Mutta olen sanonut teitä ystäviksi, koska olen tehnyt teille tunnetuksi kaiken, mitä olen kuullut Isältäni.” (Johannes 15:14, 15) Jeesus sovelsi tässä sanaa filos jokaiseen noista apostoleista.
5. Mihin Sananlaskujen 18:24:ssä mainittu ystävyys nojautuu, ja kuinka luotettava tuollainen suhde on?
5 Henkeytetty viisas mies sanoi Sananlaskujen 18:24:n mukaan: ”Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.” Viimeksi mainittu ystävyys ei perustu lihallisiin suhteisiin; se nojautuu ystävän tosi arvon ymmärtämiseen. Lihalliset sukulaiset voivat pitää yhtä toistensa kanssa erilaisten itsekkäitten syiden vuoksi, mutta luotettava ystävä on järkähtämätön ja pitää kiinni ystävyydestään huolimatta koettelevista tai vaikeista olosuhteista tai sydäntä tutkivista tilanteista, joita saattaa kehittyä.
6. Keiden lujasta ystävyydestä meitä muistutetaan, ja miten Daavid myöhemmin palkitsi tuon ystävyyden?
6 Tässä yhteydessä voimme ajatella Joonatania, hylätyn kuningas Saulin poikaa, ja Daavidia, jonka Jehova Jumala oli valinnut ja voidellut Israelin kuninkaaksi. Heidän ystävyytensä pysyi horjumattomana aina siihen saakka, kun Joonatan kuoli taistelukentällä. Kuullessaan tuon surullisen uutisen Daavid puhkesi valitukseen, joka on merkitty muistiin 2. Samuelin kirjan 1:17–27:ään. Osoittaen, kuinka lämmin hänen suhteensa Joonataniin oli ollut, Daavid sanoi: ”Minä suren sinua, veljeni Joonatan; sinä olit minulle ylen rakas. Rakkautesi oli minulle ihmeellisempi kuin naisen rakkaus.” Tuollaista ystävyyttä ei pitänyt unohtaa eikä jättää palkitsematta. Sen perusteella kuningas Daavid ilmaisi armoa Mefibosetia, Joonatanin henkiin jäänyttä poikaa, kohtaan. – 2. Samuelin kirja 9:1–10.
7. a) Onko senkaltainen ystävyys, jollainen vallitsi Daavidin ja Joonatanin välillä, kuollut, varsinkin näinä ”asiainjärjestelmän päättymisen” aikoina? b) Millaisen luottamuksen ihminen voi sellaisen ystävyyden ansiosta saada osakseen, kuten Jeesus selitti uskollisille apostoleilleen?
7 Tuollainen arvokas ystävyys ei ole kuollut maan päältä. Nykyään, näinä ”asiainjärjestelmän päättymisen” aikoina, jolloin ’useimpien rakkaus on kylmentynyt’, tuollaisen rakkaudellisen ystävyyden lämpö tuntuu selvästi Jehova Jumalan vihkiytyneitten, kastettujen todistajien keskuudessa, jotka antavat kautta maailman todistusta Valtakunnasta, kuten Jeesus ennusti. (Matteus 24:3–14) Ystävät ovat halukkaita paljastamaan toisilleen asioita, koska he luottavat toisiinsa. Muista, että keskustellessaan myöhään illalla luokseen jääneiden 11 apostolin kanssa Jeesus sanoi: ”Olen sanonut teitä ystäviksi, koska olen tehnyt teille tunnetuksi kaiken, mitä olen kuullut Isältäni.” (Johannes 15:14, 15) Jumalan sanan hengelliset asiat, joiden on määrä täyttyä tai soveltua, paljastettaisiin ensiksi Herran Jeesuksen Kristuksen todellisille, hengestä siinneille ”ystäville”. Sitten näillä ”ystävillä” olisi etu ja vastuu paljastaa nuo siihen asti salaiset asiat niille, jotka haluavat päästä ystävällisiin suhteisiin Jehova Jumalan kanssa, jolta nuo salaisuudet ovat peräisin.
8. Keiden Jehova suo päästä läheiseen suhteeseen kanssaan, ja miten Jeesus viittasi tuohon läheiseen suhteeseen sisältyvään liittoon?
8 Näin Jehova on menetellyt Välittäjän, Jeesuksen Kristuksen, kautta uuteen liittoonsa otettujen hengestä siinneitten palvojiensa suhteen. Asettaessaan Herran illallisen Jeesus sanoi: ”Tämä malja tarkoittaa uutta liittoa minun vereni ansiosta, joka vuodatetaan teidän puolestanne.” (Luukas 22:20) Se oli sopusoinnussa Psalmin 25:14:n (UM) kanssa, jossa sanotaan: ”Läheinen suhde Jehovaan kuuluu häntä pelkääville, samoin hänen liittonsa heidän opettamisekseen tuntemaan sen.” Niille, jotka ovat tulleet ystävälliseen suhteeseen Jehova Jumalan ja hänen Välittäjänsä Jeesuksen Kristuksen kanssa, on tosiaan annettu tavallisen ylittävää tietoa!
Ketkä Jehova tekee ystävikseen?
9. Onko meidän julkeaa ajatella, että Jehova ottaisi vaatimattomia ihmisluomuksia ystävikseen, ja mitkä raamatunkohdat voimme esittää vastauksemme tueksi?
9 Mutta voiko tosiaan olla mahdollista, että Korkein ja Kaikkivaltias Jumala olisi henkilökohtaisesti meidän Ystävämme? Onko hän tosiaan nöyrryttänyt itsensä siinä määrin, että hän on tullut Ystäväksemme? Ei ole julkeaa ajatella niin. Jaakob kirjoitti eräässä hengellisille israelilaisille osoitetussa kirjeessään ennen Jerusalemin vuonna 70 tapahtunutta tuhoa: ”Se raamatunkohta täyttyi, joka sanoo: ’Aabraham uskoi Jehovaan, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi’, ja häntä kutsuttiin ’Jehovan ystäväksi’.” (Jaakob 1:1; 2:23; 1. Mooseksen kirja 15:6; Galatalaisille 6:16) Yhdessä niistä Heprealaisten kirjoitusten ’raamatunkohdista’, joihin Jaakob tässä viittasi, me luemme kuningas Joosafatin esittäneen Jumalalle seuraavan anomuksen aikana, jolloin laajamittainen hyökkäys uhkasi Jerusalemin turvallisuutta: ”Sinä, meidän Jumalamme, karkoitit tämän maan asukkaat kansasi Israelin tieltä ja annoit sen ystäväsi [”sinua rakastavan”, UM] Aabrahamin jälkeläisille ikuisiksi ajoiksi.” (2. Aikakirja 20:7) Me voimme tässä panna merkille, että ”ystäväksi” käännetty heprealainen sana merkitsee pohjimmiltaan ’rakastavaa’. Ei voida kiistää sitä, että Aabraham rakasti Jehovaa, Jumalaa, joka kutsui hänet Kaldean Uurista ja toi hänet Luvattuun maahan. Tuon rakkauden vuoksi Jehova saattoi ottaa Aabrahamin ystäväkseen.
10. Kuka puhui ystävyydestä omasta puolestaan Jesajan 41:8:ssa, ja minkä Aabrahamin Jehovaa kohtaan ilmaiseman asenteen perusteella Jumala asetti hänet erikoisasemaan?
10 Jesajan 41:8:ssa Jehova kuitenkin puhui omasta puolestaan ja sanoi seuraavat rohkaisevat sanat Aabrahamin jälkeläisistä koostuvalle kansalle: ”Sinä Israel, minun palvelijani, sinä Jaakob, jonka minä olen valinnut, Aabrahamin, minun ystäväni, siemen.” Korkein Jumala kunnioitti tätä itsensä ja Aabrahamin välillä vallinnutta ystävyyttä asettamalla hänet Jeesuksen Kristuksen, koko ihmiskunnan, itsensä Aabrahaminkin, Pelastajan maineikkaaksi esi-isäksi. Tämä Aabrahamin jälkeläinen oli enemmän kuin Jehova Jumalan ystävä, sillä hän on Jumalan rakas Poika. – Johannes 3:16.
11. Miksi ystävyys Jehovan kanssa pannaan väistämättä koetukselle?
11 Minkä johtopäätöksen voimme tehdä kaikesta edellä olevasta? Sen että täällä Jehovan ”astinlaudalla” olevien ihmisluomusten on mahdollista olla hänen ystäviään. (Jesaja 66:1) Kallisarvoinen ystävyytemme hänen kanssaan pannaan tietenkin tässä vanhassa maailmassa koetukselle, sillä Saatana Panettelija, ”tämän asiainjärjestelmän jumala”, yrittää tuhota sen. – 2. Korinttolaisille 4:4.
12. Miten meidän tulisi Uusin maasta olevan Jobin tavoin päättäväisesti menetellä Korkeimpaan omaamamme ystävyyden suhteen?
12 Harkitse muinaisten aikojen Job-nimisen huomattavan miehen tapausta. Kristitty opetuslapsi Jaakob sanoi hänestä: ”Katso! Me sanomme onnellisiksi niitä, jotka ovat kestäneet. Olette kuulleet Jobin kestävyydestä ja olette nähneet Jehovan antaman tuloksen, että Jehova on hyvin hellä kiintymyksessään ja armollinen.” (Jaakob 5:11) Job ei ollut mikään taruhenkilö, vaan hän tosiaan asui Uusin maassa. Panettelija epäili Jobin ja Jumalan välisen ystävyyden kestävyyttä, ja Jehova antoi Saatanan panna Jobin hyvin ankaralle koetukselle. Aiheuttamalla Jobille sydäntäsärkeviä onnettomuuksia Saatana yritti saada hänet kieltämään Jehovan. Job kieltäytyi kuitenkin tukemasta Panettelijaa. Jos hän olisi kieltänyt Jumalan, hän olisi kuollut Saatanan puolella kaikkeuden suvereenisuutta koskevassa kiistakysymyksessä. Sen sijaan Job todisti Saatana Panettelijan alhaiseksi valehtelijaksi. Jeesus Kristus todisti maan päällä ollessaan saman asian. Mutta miten on meidän laitamme nykyään? Ne jotka arvostavat Jehovan ystävyyttä, kannattavat päättäväisesti hänen puoltaan tässä koko kaikkeutta kiinnostavassa kiistakysymyksessä. Ja he jatkavat sen tekemistä, kunnes Saatana ja hänen demoninsa syöstään lopulta syvyyteen ja vaiennetaan ennen Jeesuksen Kristuksen tuhatvuotista hallituskautta. – Ilmestys 20:1–4.
13. Miten suuri arvo on Jehova Jumalan ja hänen ainosyntyisen Poikansa ystävyydellä, ja miten meidän tulee menetellä, jottei meitä luokiteltaisi kuvaannollisesti puhuen ”avionrikkojiksi”?
13 Mikään ystävyys ei vedä vertoja Korkeimman Jumalan, Jehovan, ystävyydelle. Jumalan ainosyntyisen Pojan ystävyys on seuraavaksi arvokkain. Sellainen sovinnollinen suhde heihin merkitsee meille ikuista elämää rajattomassa onnessa. Heillä on oikeus vaatia meiltä yksinomaista uskollisuutta. Me emme voi seurustella tämän tuomitun vanhan maailman kanssa ja samaan aikaan kehittää ystävyyttä heidän kanssaan. Me emme halua, että meidät luokitellaan hengellisesti puhuen avionrikkojiksi. Jaakobin 4:4 ilmaisee asian selvästi sanoessaan: ”Avionrikkojat, ettekö tiedä, että ystävyys maailman kanssa on vihollisuutta Jumalan kanssa? Joka siis haluaa olla maailman ystävä, se asettuu Jumalan viholliseksi.” Nuo sanat osoitettiin ensimmäisen vuosisadan hengellisille israelilaisille, mutta ne soveltuvat myös tässä 1900-luvun maailmassa eli asiainjärjestelmässä eläviin Jehovan todistajiin.
Karta ystävyyttä joka häviää
14. Miten Jehovan todistajat välttävät ystävyyden suhteen kokemuksen, joka on ennustettu Sakarjan 13:4–6:ssa?
14 Koska Jehovan todistajat eivät asetu tämän turmeltuneen, väkivaltaisen vanhan maailman ystäviksi, heidät esitetään väärin, heitä kohdellaan huonosti ja vainotaan. Niin kävi myös suurimmalle koskaan maan päällä olleelle Jehovan todistajalle, Jeesukselle Kristukselle, eivätkä he ole parempia kuin hän oli. (Ilmestys 1:5; 3:14) Koska he sopeuttavat rehellisesti ajattelunsa parhaan Ystävänsä, Jehova Jumalan, sanan mukaan, he ovat säästyneet kokemukselta, joka kuvailtiin profeetallisesti Sakarjan 13:4–6:ssa, johon on kirjoitettu: ”Sinä päivänä häpeävät profeetat itsekukin näkyään, kun he ennustavat, eivätkä he valhetellakseen pue yllensä karvaista vaippaa [virkapukua, UM]. Hän sanoo: ’En ole profeetta, vaan peltomies, sillä eräs mies on ostanut minut orjaksi jo nuoruudessani’. Ja jos häneltä kysytään: ’Mitä ovat nuo haavat sinun rinnassasi?’ vastaa hän: ’Ne lyötiin minuun ystäväini huoneessa’.”
15. Miksi kristikunnan papit ovat käyttäneet julkisuudessa erikoisia vaatteita, ja kenen ystävyyttä he ovat itsekkäästi tavoitelleet?
15 Kristikunnan papit ovat satojen vuosien ajan käyttäneet ”virkapukua” kiinnittääkseen huomion uskonnolliseen virkaansa ja erottaakseen oman kunnian tavoittelussaan itsensä muista seurakuntiensa jäsenistä, joita he kutsuvat ”maallikoiksi”. Nämä papit menettelevät näin, vaikkei ole olemassa vähäisintäkään todistetta siitä, että Jeesus Kristus, hänen apostolinsa ja hänen lähettämänsä evankelistat olisivat koskaan käyttäneet uskonnollisia virkapukuja kiinnittääkseen huomiota asemaansa ja tehdäkseen sen huomattavaksi. Nyt me elämme pitkällä ”asiainjärjestelmän päättymisessä”, joka alkoi ”kansain määräaikojen” eli ”pakanain aikojen” päättyessä vuonna 1914. (Matteus 24:3; Luukas 21:24; KR) Papit ovat kauan yrittäneet olla hyvää pataa tämän maailman kaupallisten, sotilaallisten ja poliittisten ainesten kanssa. He ovat tehneet tämän omaksi itsekkääksi hyödykseen ja tuntematta lainkaan omantunnonvaivoja. Mutta nämä heidän itsekkäät ystävyyssuhteensa jäävät hyvin lyhytikäisiksi!
16. a) Mitä pappien maailmalliset ”ystävät” Raamatun ennustusten mukaan pian tekevät pappisluokalle? b) Vaikka papeilla onkin silloin uusi asema, miltä viimeiseltä kokemukselta he eivät voi välttyä?
16 Niin papit kuin maallikotkin elävät nykyään hyvin tieteellisellä aikakaudella. Näiden aikojen paine kiristää maailmalliset suhteet äärimmilleen. Vaikka papit väittävät edustavansa taivaan Jumalaa, he eivät ole saaneet häntä suhtautumaan suopeasti kaupallisiin, sotilaallisiin ja poliittisiin asiainjärjestelyihin, eivätkä he aikaansaa helpotusta maailman pahenevaan tilanteeseen. Pian heidän maailmalliset ”ystävänsä” ymmärtävät, että papit ovat heille arvottomia, suorastaan taakka, ja että heidän ennustuksensa aineellisesti paremmista ajoista ilman Kristuksen hallinnassa olevaa Jehovan valtakuntaa osoittautuvat vääriksi. Nuo maailmalliset ”ystävät” antavat lopulta täyden vallan luottamuksen puutteelleen, halveksunnalleen ja suoranaiselle vihalleen. He tuhoavat väkivaltaisesti papit tai ainakin riistävät heiltä heidän ammattiinsa kuuluvan virkapuvun ja alentavat heidät virattomaan maallikkoasemaan, kuten Sakarjan 13:4–6:ssa selitetään. Tämä aseman muutos ei kuitenkaan säästä heitä tuhoutumasta Suuren Babylonin, väärän uskonnon maailmanmahdin, mukana, kuten Ilmestyksen 17. ja 18. luku ennustavat. Pappien maailmalliset ”ystävät” aiheuttavat heille perinpohjaisen pettymyksen.
17. Mitä ystävyyttä kannattaa kehittää ja kuinka kauan?
17 Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää karttaa vääränlaisia itsekkäitä ystävyyssuhteita. Mutta kuinka kallisarvoinen pitäisikään koko kaikkeuden parhaan ystävyyden olla meille! Se on niin arvokas, että sitä kannattaa kehittää ikuisesti.
Mitä ajattelet?
◻ Vain miten menettelemällä voivat Jeesuksen opetuslapset pysyä hänen ystävinään?
◻ Mistä tiedämme, että ihmiset voivat saada osakseen Jehovan ystävyyden, ja keiden hän sallii päästä läheiseen suhteeseen kanssaan?
◻ Miksi ystävyys Jumalan kanssa pannaan väistämättä koetukselle?
◻ Miten Jehovan todistajat välttyvät kokemasta ystävyyden suhteen sitä, mikä ennustettiin Sakarjan 13:4–6:ssa?
[Kuva s. 9]
Daavidin ja Joonatanin välillä vallitsi sydämellinen ja kallisarvoinen ystävyys. Sinäkin voit nauttia sellaisesta ystävyydestä
[Kuva s. 11]
Aabraham oli ”Jehovan ystävä”. Oletko sinä?