Sydäntä lämmittäviä uutisia pohjolasta
SUOMI on tullut maailmalla yhä paremmin tunnetuksi lisääntyvän tiedonvälityksen ja matkailun ansiosta. Sen sijainti napapiirin tuntumassa, sen kauniit metsät, tuhannet järvet ja rannikkosaaret kiinnostavat yhä lisääntyvässä määrin ulkomaalaisia. Vuodenaikojen suuret erot, pitkät lumiset talvet, lämpimät kesät ja kesäyön aurinko viehättävät ja vetävät puoleensa muitakin kuin suomalaisia ja täältä siirtolaisiksi lähteneitä. Täältä kerromme sydäntä lämmittäviä uutisia.
Vaikka yli 90 prosenttia Suomen viidestä miljoonasta asukkaasta kuuluukin nimellisesti evankelisluterilaiseen kirkkoon, niin elintason jatkuvasti kohotessa ihmiset yleensä eivät enää ole kovin kiinnostuneita sen välittämästä sanomasta. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteivät he olisi ensinkään kiinnostuneita hengellisistä asioista. Se ilmenee siitä, että Suomessa on nyt yli 15 000 Jehovan todistajaa, yksi todistaja jokaista maan 320 asukasta kohti. Suomen Jehovan todistajille on tullut jälleen profeetta Jesajan sanojen mukaisesti aika ’levittää telttamajansa kankaita’ ja ’avartaa telttansa sijaa’. – Jesaja 54:2, UM.
”Joko taas rakennetaan?” ajattelivat jotkut Suomen Beetel-perheen eli haaratoimiston henkilökunnan vanhemmista jäsenistä saatuaan tietää suunnitelmista laajentaa jälleen haaratoimiston tiloja. Mutta huolimatta siitä epämukavuudesta, jota rakennusaika merkitsi, he olivat onnellisia voidessaan olla mukana uuden laajennuksen vihkiäisissä 5. toukokuuta 1984, jolloin he saivat pitää erikoisvieraanaan M. G. Henscheliä, joka palvelee Jehovan todistajien hallintoelimen jäsenenä.
Varhaisia totuuden leimahduksia
”Aikoinaan Ruotsin kuningas määräsi suomalaiset pakolla käännytettäviksi”, sanoi Suomen haaratoimistokomitean koordinaattori Erkki Kankaanpää vihkiäisohjelman avajaispuheessa. Hän kertoi siitä, miten papisto piti kansaa lujassa otteessa Ruotsin vallan aikana. ”Mutta se ei ollut totuuden leimahdus Suomessa.”
Tuo ”leimahdus” tuli vuonna 1909, jolloin jotkut kolporteeraajat eli kokoaikaiset saarnaajat tulivat Suomeen ja levittivät C. T. Russellin kirjoja. Näin muuan liikemies Österman ja insinööri Harteva kiinnostuivat totuudesta. He tilasivat lisää kirjoja Ruotsin haaratoimistosta ja alkoivat kääntää ja julkaista niitä suomeksi. Vuonna 1912 Vartiotorni-lehti alkoi ilmestyä suomeksi.
Nämä kaksi veljeä olivat hyvää uutista julistaessaan hyvin rohkeita ja kekseliäitä. Veli Harteva oli kerran puhumassa vastalöytämästään totuudesta entiselle koulutoverilleen.
”Ja montako teitä on Suomessa?” koulutoveri kysyi.
”Meitä on kaksi”, hän vastasi epäröimättä. ”Mutta jos sinä tulet mukaan, meitä on kolme.”
Erään toisen kerran veli Österman oli tarjoamassa torilla ohikulkijoille kaksi markkaa maksavaa kirjasta Mitä Raamattu sanoo helvetistä? Hän herätti varmasti ihmisten huomion huutaessaan: ”Matkalippu helvettiin, markalla sisälle ja toisella takaisin!”
Veli Russell vieraili Suomessa vuonna 1912. Englanninkielisessä Vartiotornissa 1. 10. 1912 kerrottiin: ”Yleisöpuheessa sali, johon mahtui 1 000 henkeä, oli ääriään myöten täynnä – monet joutuivat seisomaan; jotkut puhkesivat melkein kyyneliin, kun eivät voineet päästä sisään.” Vaikka työ oli yhä uutta, raportti sanoi, että ”se näyttää edistyvän erinomaisella tavalla. Työhön ryhtyneitten kolporteeraajien suuri määrä ja se, että työn kustannuksista huolehditaan itse, osoittaa syvää kiinnostusta.”
Myöhemmin vierailuja ovat tehneet muut Brooklynin päätoimiston jäsenet, myös Seuran toinen presidentti J. F. Rutherford, ja ne ovat rohkaisseet veljiä hyvin paljon. Kun veljet N. H. Knorr ja M. G. Henschel vierailivat Suomessa ensimmäistä kertaa joulukuussa 1945, maassa oli noin 1 800 todistajaa.
Jehovan todistajilla on nykyään Suomessa täysi palvontavapaus, ja he käyttävät sitä täysin hyväkseen. Viime huhtikuussa Valtakunnan hyvää uutista saarnasi tähän asti suurin määrä: 15 263 julistajaa. Niiden määrä, jotka ovat ryhtyneet kokoaikaiseen saarnaamistyöhön tienraivaajina tai erikoistienraivaajina tai jotka palvelevat haaratoimiston Beetel-perheen jäsenenä, on yli 1 000.
Haaratoimiston kehitysvaiheita
Ensimmäinen varsinainen haaratoimistorakennus rakennettiin Helsinkiin vuonna 1933. Siinä oli kirjapaino ja Beetel-koti, ja se sijaitsi hyvällä paikalla. Mutta palveltuaan monia vuosia se kävi liian ahtaaksi. Siksi vuonna 1957 uutta haaratoimistoa varten ostettiin tontti Vantaalta, noin 17 kilometrin päästä Helsingistä.
Tammikuussa 1962 haaratoimisto siirtyi uusiin tiloihin. Kaikki ajattelivat tuohon aikaan, että uuden Beetel-kodin tilat riittäisivät saarnaamistyön tarpeisiin Suomessa. Mutta niin ei käynyt. Sen jälkeen on laajennettu ruokasalia, asuntolaa, toimistoa, sitomoa ja oikeastaan lähes kaikkia tiloja. Se on ollut tarpeellista jatkuvasti kasvavan julistajamäärän sekä sen johdosta kasvaneen Beetel-perheen tarpeista huolehtimiseksi.
Suomen Beetel sijaitsee ihanteellisella paikalla. Kulkuyhteydet ovat hyvät, mutta silti paikka on rauhallinen. Rakennus sijaitsee pienellä mäellä, ja sitä ympäröi kaunis puisto. Myös viranomaiset ovat tunnustaneet Beetelin olevan eduksi ympäristölleen, ja he ovat suhtautuneet hankkeisiimme hyvin myönteisesti. Esimerkiksi jonkin aikaa sitten suoraan tonttimme läpi oli suunniteltu kulkevaksi tie, mutta anomuksestamme suunnitelma muutettiin. Ja vaikka uutta laajennusta varten tarvittava alue oli suunniteltu puistoksi, me saimme rakennusluvan. Me olemme tietenkin kiitollisia siitä, että näkemyksemme on otettu siten huomioon.
Tällä kertaa rakennetussa uudessa siivessä on 3 400 neliömetriä lattiapinta-alaa. Maan alle kaivettua kerrosta voidaan käyttää autosuojana ja varastona. Ensimmäisessä kerroksessa ovat korjaamotilat, puusepänverstas ja autotalli. Toisessa kerroksessa on sitomo, pukeutumis- ja saniteettitilat sekä ylimmässä kerroksessa joitakin harrastustiloja. Lisärakennus sopii tyyliltään aikaisempiin rakennuksiin. Se on rakennettu punatiilistä ja sisäpuoliset kauniin vaaleat puiset kannatinpalkit ovat näkyvissä.
Vapaaehtoiset rakentajat
Kun rakennushankkeesta ilmoitettiin, monet todistajat tarjoutuivat vapaaehtoisesti työskentelemään sen hyväksi. Heistä 45 kutsuttiin työhön noin vuoden ajaksi. Mutta kuka johtaisi tätä vaativaa hanketta? Vapaaehtoisten joukossa oli eräs arkkitehtiveli, joka suunnitteli rakennukset, sekä muuan tienraivaaja, jolla oli aikaisemmin ollut rakennusliike. Häntä pyydettiin johtamaan rakennustyötä. Eräällä veljellä on maansiirtoliike, ja hän teki perustuksen kaivutyöt. Muuan veli on taitava räjäytystöiden suorittaja, ja hän huolehti tähän liittyvistä tarpeista. Edelleen eräs toinen veli meni kahdeksi kuukaudeksi torninosturinkuljettajakurssille, jotta ei tarvitsisi palkata ulkopuolista työntekijää tuohon tehtävään.
Veljien alttiuden ansiosta rakennushanke saatiin valmiiksi vain yhdellä kolmasosalla niistä kustannuksista, jotka olisivat koituneet, jos työ olisi teetetty kaupallisella rakennusliikkeellä. Entä millainen on työn laatu? ”Näin huolellista työn laatua ei olisi ollut mahdollista saada edes suurella rahalla kaupallisilta rakentajilta”, huomautti eräs rakennustarkastaja nähdessään valmiin rakennuksen. Se osoittaa veljien pitäneen rakennustyötä sydämen asianaan.
Edessä oleva työ
”Mutta ei arkkitehtuuri eivätkä rakennusaineet ole merkityksellisiä Jehovalle”, sanoi veli Henschel vihkiäispuheessaan. ”Merkityksellistä on se, miten rakennusta käytetään.” Hän viittasi kuningas Salomon rakentamaan Jerusalemin temppeliin. Se oli epäilemättä sen ajan tai mahdollisesti kaikkien aikojen loisteliain rakennus. Silti Jehova hylkäsi sen, kun israelilaiset lakkasivat käyttämästä sitä puhtaaseen palvontaan.
Uusi rakennus on siksi vihitty Valtakunnan etujen edistämiseen Suomessa. Jehova on todella siunannut työtä tässä kentän osassa. Palvelusvuonna 1984 Suomessa valmistettiin 127 625 kirjaa ja 128 083 kirjasta. Totuus joka johtaa ikuiseen elämään -kirjaa on jo painettu 562 531 kappaletta, joten niitä riittäisi yksi kappale joka toiseen kotiin Suomessa. Joka kuukausi painetaan lisäksi yli 380 000 kappaletta Herätkää- ja Vartiotorni-lehteä.
Tämä kaikki merkitsee melkoista haastetta Suomen Beetel-perheelle, johon kuuluu nyt 73 jäsentä. Mutta tämä ei ole uutta. Neljä vuotta sitten Beetel-perhe otti vastaan haasteen siirtyä kohopainannasta offsetmenetelmällä painamiseen. Veljet kautta maan rahoittivat hankkeen, ja Beetelissä työskentelevät ponnistelivat kovasti oppiakseen uuden painotekniikan. Tulokset ovat olleet ilahduttavat. Suomen haaratoimiston painossa pystytään valmistamaan monivärisiä lehtiä ja kirjoja.
Tarpeiden täyttämiseksi on ryhdytty muihinkin hankkeisiin. Beetel-kodin yhteyteen on jo valmistunut uusi, tilava valtakunnansali. Parhaillaan on rakenteilla myös uusi asuntosiipi, johon valmistuu 28 huonetta jatkuvasti kasvavan Beetel-perheen tarpeisiin sekä uusi keittiö ja ruokasali. Jehova on antanut keinot ja voimaa samanlaisista haasteista selviytymiseksi menneisyydessä, ja Jehovan todistajat Suomessa odottavat siksi luottavaisina Jehovalta siunauksia tulevaisuudessa. He ajattelevat samalla tavoin kuin eräs todistaja, joka sanoi vihkiäisohjelman yhteydessä: ”On hienoa olla Jehovan todistaja juuri tähän aikaan!”
[Kuva s. 28]
Vuonna 1913 J. F. Rutherford (jonka edessä maassa on valkoinen hattu) tapasi monia suomalaisia veljiä
[Kuva s. 29]
Beetel-kodin uusi rakenteilla oleva asuntosiipi