Syvempää näkemystä uutisiin
Mitä menestykseen sisältyy?
Monien nykyajan ihmisten mielestä se, että pääsee urallaan huipulle ja hankkii rikkauksia ja mainetta, merkitsee menestystä ja onnellisuutta. Mutta sitäkö menestys on? U.S. News & World Report -lehti on eri mieltä. Sen mukaan ”rakkaus menestymiseen – sen määrätietoinen tavoitteleminen – saattaa vaatia raskaan veron. Se voi johtaa sairauksiin, ongelmiin uralla ja siihen, että lapsia laiminlyödään ja perheet hajoavat.” Yhdysvalloissa toimivan stressintutkimuslaitoksen puheenjohtajan tri Paul Roschin kerrotaan sanoneen, että ”paine menestyä on suurempi kuin koskaan”, ja monet ihmiset ovat sitä mieltä, että heidän täytyy menestyä ”vaikka se merkitsisi työtovereiden ’ruumiiden ylitse kulkemista’ tai sellaisen uhraamista, mikä merkitsee heille hyvin paljon”. Vaikka artikkeli myöntääkin, etteivät kaikki menestykselliset ihmiset syyllisty sellaiseen, se vakuuttaa, että monilla on tunne-elämän ongelmia eivätkä he ole onnellisia. ”Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että tosi menestystä elämässä ei mitata sillä perusteella, onko jollakulla hienoja arvonimiä tai hyvä palkka”, artikkeli totesi lopuksi.
Ne jotka tavoittelevat nykyään todellista menestystä ja onnellisuutta, voivat löytää sen, mutta eivät yrittämällä millä hinnalla tahansa päästä urallaan huipulle vaan etsimällä tosi Jumalaa ja löytämällä hänet. Psalmi 144:15 (UM) sanoo: ”Onnellinen on se kansa, jonka Jumala on Jehova!” Apostoli Paavali varoitti kilpailemisesta, ja Jeesus sanoi, että ”onnellisempaa on antaa kuin saada”. (Apostolien teot 20:35; Galatalaisille 5:26) Aito ja pysyvä onnellisuus saavutetaan pyrkimällä menestymään Jumalan palvontaan liittyvissä asioissa, hankkimalla tietoa hänen tahdostaan ja toimimalla sen mukaan eikä yrittämällä päästä huipulle tämän maailman aineellisissa pyrkimyksissä.
’Tuomiopäivää koskevat varoitukset’
Jeesus sanoi, että Nooan ajan ihmiset hävitettiin vedenpaisumuksessa, koska he eivät ”panneet merkille” Jumalan varoitussanomaa. Jeesus esitti kuuluisassa ennustuksessaan siitä, mitä voisimme odottaa tapahtuvan hänen ”läsnäolonsa” ja Saatanan asiainjärjestelmän päättymisen aikana, osuvan kuvauksen olosuhteista, jotka näemme päivittäin maailmassa ympärillämme. (Matteuksen 24. luku; ks. myös 2. Timoteukselle 3:1–5.) Aikamme ahdistavista olosuhteista huolimatta jotkut sulkevat kuitenkin silmänsä näiden tapahtumien merkitykseltä.
Esimerkiksi G. Harry Stine puhuu äskettäin ilmestyneessä kirjassaan The Hopeful Future valoisasta tulevaisuudesta, jolloin ei tarvitse pelätä ydinsotaa, saastumista eikä elintarvike- tai polttoainepulaa. Stine pitää tuomiopäivän julistajien odotteita ilmeisesti hyvin epätodennäköisinä. Hän luottaa siihen, että tulevaisuus on valoisa, koska ihminen on selviytynyt kriiseistä ennenkin ja tulee selviytymään jollakin tavalla myös nykyisistä kriiseistä.
Raamattu osoittaa, että tulee aika, jolloin ei enää ole sotia, saastumista eikä elintarvike- tai polttoainepulaa. Mutta se ei toteudu ihmisten ponnistuksin, sillä ei ”ihmisen tie ole hänen vallassansa, eikä miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa”. Kuitenkin Jehova voi saada ja todella saa aikaan rauhaisan maailman, jossa vallitsee pysyvästi paratiisilliset olosuhteet. (Jeremia 10:23; Jesaja 65:17, 18) Ikuisen elämän saaminen tuossa paratiisissa merkitsee todellista menestystä ja onnellisuutta.
”Kirkko hyväksyy synnillisen elämän”
Lontoossa ilmestyvä Daily Express tarkasteli tällaisen otsikon alla 30-sivuista kirjasta Foreword to Marriage, jonka julkaisija on Englannin kirkko. Kirjanen tarkastelee esiaviollisia sukupuolisuhteita ja sanoo monien vastanaineiden avioliiton solmimisajasta: ”Jonkin aikaa on todennäköisesti täysin vapaasti kokeiltu. Jotkut muut ovat todennäköisesti jo eläneet yhdessä, joten tällainen kokeilu ei ole mitään uutta. Vai onko?” Sanomalehden artikkeli huomauttaa: ”Viimeksi mainittu kysymys on tässä 30-sivuisessa kirjasessa ainoa viittaus, jonka mukaan sukupuolisuhteissa oleminen ennen avioliittoa ei ehkä olisi ihanteellinen alku.” Kirjasen tekijä korosti haastattelussa, että kirkko ei sen enempää hyväksy kuin kielläkään esiaviollisia sukupuolisuhteita, ja lisäsi: ”Me toivomme, että esiaviollisista suhteista muodostuu voimakas ja pysyvä side sen sijaan, että suhteet olisivat vain pinnallisia.”
Kuinka erilaisia Jumalan moraalimittapuut ovatkaan! Hänen Sanansa sanoo selvästi: ”Paetkaa haureutta.” (1. Korinttolaisille 6:18) Ei ihme, että maailman moraalimittapuut rappeutuvat, koska uskonnolliset johtajat eivät kerro ihmisille, millaisia Jumalan vaatimukset ovat. Raamattu sanoo selvästi 1. Korinttolaiskirjeen 6:9, 10:ssä, että haureuteen ja aviorikokseen syyllistyvät eivät ”peri Jumalan valtakuntaa”. On rohkaisevaa tietää, että Jehovan todistajat eivät sovittele Jumalan moraalimittapuiden opettamisessa ja että he pyrkivät parhaansa mukaan elämään niiden mukaisesti.