Syvempää näkemystä uutisiin
”Hämärää” uskoa
”Tietääkö kukaan todellakaan, miksi hän on kristitty?” kysyy länsisaksalainen Die Welt pääsiäistä koskeneessa artikkelissaan. Lehti herätti kysymyksen, koska ”vaikka nykyisen sukupolven edustajat kuuluvat ehkä muodollisesti kirkkoon, maksavat kirkollisverot ja käyttävät sen palveluksia enemmän tai vähemmän hyödykseen, he eivät kuitenkaan tunne edes kirkon uskon alkeita”. Artikkeli mainitsi lisäksi, että heidän uskonsa on itse asiassa ”niin epäselvä, että mitä mielikuvituksellisimpien asioiden ajatellaan nyt voivan kuulua kristillisyyteen”.
Myös samoihin aikoihin suoritetun uuden Gallup-mielipidetiedustelun mukaan, josta New York Times kertoi, ”amerikkalaisten käsitys Jeesuksesta Kristuksesta on melko hämärä”. Tutkimus toi ilmi, että toisaalta ”Jeesukseen uskotaan yleisesti”, mutta toisaalta ihmiset ”uskovat yleisesti myös omiin uskomuksiinsa”. Haastateltujen ”heikkoa Raamatun tuntemusta” valaisee se, että tutkimuksen mukaan 43 prosenttia ei pystynyt mainitsemaan edes yhtä evankeliumia nimeltä ja lähes 60 prosenttia ei tiennyt Jeesuksen esittäneen vuorisaarnaa.
Millainen vastakohta tällainen ”epäselvä”, ”hämärä” usko onkaan tosi kristilliselle uskolle! Apostoli Paavali kuvaili sitä Heprealaiskirjeen 11:1:ssä seuraavasti: ”Usko on sen vakuuttunutta odotusta, mitä toivotaan, selvä osoitus todellisuuksista, vaikka niitä ei nähdä.” Sen sijaan, että uskoon kuuluisi ”mitä mielikuvituksellisimpia asioita”, Paavali selitti: ”Usko siis seuraa siitä, mikä on kuultu. Kuultu vuorostaan tulee Kristusta koskevan sanan välityksellä.” (Roomalaisille 10:17) Kun me hankimme ahkerasti täsmällistä tietoa Jumalan sanasta Raamatusta, meillä voi olla sellainen usko, joka johtaa ikuiseen elämään. – Johannes 17:3.
’Kulkutaudit raivoavat’
”Kun kurkkumätä, isorokko ja polio oli voitettu”, ihmiset yleensä ”uskoivat, että nykyinen lääketiede oli voittanut tarttuvat taudit. Antibiootteja ja rokotteita valmistettiin yhä enemmän, minkä johdosta tulevaisuuden ajateltiin olevan entistä suotuisampi”, kertoo Washington Post.
Onko niin käynyt? Kirjoitus jatkaa: ”Nykyään raivoavat uudet kulkutaudit toisensa jälkeen, ja useimmat ihmiset eivät edes tiedä niiden nimiä. Atlantassa Georgiassa sijaitseva sairauksien ehkäisykeskus CDC tutkii joka vuosi yli 1 000:ta uutta kulkutautia, jollaisia ovat esimerkiksi hankittu heikentyneen immuunijärjestelmän oireyhtymä (AIDS), legioonalaistauti ja ns. tamponitauti.”
Ne johtuvat kirjoituksen mukaan paljolti ihmisestä itsestään. ”Monenlaiset tekniikan saavutukset, kuten ilmastointi ja tamponit, ovat luoneet ihanteellisen maaperän sellaisten bakteerien lisääntymiselle, joita on iät ja ajat ollut olemassa. Nykyajan liikenneyhteydet ovat tehneet etelämaisille bakteereille mahdolliseksi siirtyä uusiin ihmisryhmiin.” Moraaliton elämäntapa on levittänyt sellaisia sairauksia kuin AIDS ja pahentanut tilannetta.
Se että ’kulkutaudit raivoavat’ nykyään huolimatta lääketieteen edistyksestä, on ainutlaatuinen paradoksi. Sotien, nälänhädän ja lisääntyvän laittomuuden ohessa kulkutaudit ovat kieltämätön lisätodiste siitä, että Jeesuksen Kristuksen suuri ”asiainjärjestelmän päättymistä” koskeva ennustus täyttyy. Hän sanoi nimenomaan, että tunnusmerkin osana tulisi olemaan ruttotauteja ”paikassa toisensa jälkeen”. – Matteus 24:3; Luukas 21:10, 11.
Pelko tarttuu lapsiin
”Maan päällä [on oleva] kansojen ahdinko, kun ne eivät tunne pääsytietä – –, samalla kun ihmiset tulevat voimattomiksi pelosta ja sen odotuksesta, mikä kohtaa asuttua maata.” Tämäkin kuuluu ”asiainjärjestelmän päättymistä” koskevaan ”tunnusmerkkiin”, jonka Jeesus Kristus ennusti. – Luukas 21:25, 26; Matteus 24:3.
Sellainen pelko vaivaa nykyään paitsi aikuisia myös lapsia. Lapsipsykologi ja New Yorkin osavaltiossa sijaitsevan Hofstra-yliopiston kasvatusopin professori tri Ruth Formanek on pannut merkille, että pelko tarttuu nykyajan nuoriin yhä enemmän. Liverpool Daily Post kertoo hänen havainnoistaan: ”400:aa lasta koskenut vuonna 1935 tehty tutkimus osoitti, että yleisimpiä pelonaiheita olivat eläimet, pimeät huoneet, korkeat paikat ja oudot ihmiset.” Tri Formanek sanoo, että ”lapset pelkäävät yhä näitä asioita, mutta lisäksi on tullut monia muita pelonaiheita”. Lapset pelkäävät, että heidän vanhempansa eroavat, että heidän isänsä saa syövän, että heidän äidistään tulee huumeiden orja, ja lisäksi he pelkäävät mahdollista ydinsotaa. Ja hän lisää vielä: ”Minua hämmästyttää se, kuinka masentuneiksi lapset voivat tulla. Heillä on nykyään hyvin monia huolenaiheita.”