Onko meidän aikamme erilainen?

KUVAILLESSAAN maailman nykytilannetta amerikkalainen taloustieteilijä Peter F. Drucker totesi: ”Kenellekään ei tarvitse sanoa että elämme äärettömän vaarallista aikaa. Kenellekään ei tarvitse sanoa, ettei ihmisen tulevaisuutta koskeva pääkysymys ole, millainen siitä tulee vaan tuleeko sitä.”

Esimerkiksi millaiset ongelmat saavat monet ihmiset pohtimaan, onko ihmiskunnalla tulevaisuutta? Mitkä vaarat erottavat meidän aikamme menneitten sukupolvien ajoista?

Saastuminen

Monien suurkaupunkien ilma alkaa olla uhka terveydelle. Teollisuuden jätteet saastuttavat meret, järvet ja joet ja turmelevat kalat, joita käytämme ravinnoksemme. Käytetyt kaasut uhkaavat koitua vaaraksi suojaavalle otsonikerrokselle. Saastuminen on täydellä syyllä kansainvälinen huolenaihe. Ranskalaisessa Le Monde -päivälehdessä selostettiin erästä OECD:n (Taloudellisen yhteistyö- ja kehittämisjärjestön) kokousta seuraavasti: ”Ympäristömme on vuodesta 1965 vuoteen 1975 kärsinyt vakavia vaurioita. Vaikka luottaisimmekin siihen, että taloudellinen taantuma hidastaa suuresti [teollisuuden] kasvua, luonto, jonka keskellä elämme, pilaantuu jatkuvasti tulevina vuosina, ellei suojelutoimia tehosteta.”

Jotkut väittävät, ettei saastuminen ole mikään uusi ilmiö. Jos se pitää paikkansa, niin miksi muistomerkit, jotka ovat säilyneet vuosituhansia, ovat yhtäkkiä vaarassa? ”Päivä päivältä Ateenan saastunut ilma onnistuu tuhoamaan sen, mitä turkkilaiset joukot eivät pystyneet tuhoamaan 400 vuotta kestäneen Kreikan miehityksensä aikana. Marmori syöpyy vähitellen.” – Pariisissa ilmestyvä Le Figaro.

Liikakansoitus

On muitakin tekijöitä, jotka vain entisestään mutkistavat tätä maailmanlaajuista tilannetta. Muuan Ranskassa ilmestyvä tieteellinen kuukausijulkaisu totesi väestönkasvusta ja autiomaitten laajentumisesta seuraavasti: ”Maailman väestö lisääntyy vuoteen 2000 mennessä neljästä miljardista kuuteen miljardiin. Saman ajan kuluessa viljelysmaan pinta-ala saattaa vähetä jopa 30 prosenttia ryöstöviljelyn – – ja kaupungistumisen takia. Näiden kahden ilmiön samanaikaisuus valmistaa tietä herkästi räjähtävälle tilanteelle.” – Science et Vie (Tiede ja elämä).

Väestön kasvu on tosin vähentynyt joissakin länsimaissa ja joissakin kolmannen maailman maissa. Monien asiantuntijoitten mukaan liikakansoitusta tulee kuitenkin esiintymään ainakin seuraavan vuosisadan puoliväliin asti, sillä väestön kasvun määrä kohoaa parhaillaan monissa maissa, ja tuo kohoaminen tulee jatkumaan. Kehitysmaitten valtava enemmistö kuuluu maailman väekkäimpiin maihin. Liikakansoitus tekee meidän ajastamme todella poikkeuksellisen menneisyyteen nähden.

Aseet

Saatat hyvinkin olla perillä siitä, että kilpavarustelu tekee monet levottomiksi. Miljoonat eurooppalaiset ovat huolissaan siksi, että he asuvat itäryhmän maitten alueille sijoitettujen ohjusten ulottuvilla, tai siksi, että heidän omalle maaperälleen on sijoitettu Yhdysvaltain ohjuksia. Mutta asutpa missä maailmankolkassa tahansa, sinun on syytä olla huolissasi laser- ja hiukkassädeaseitten, biologisten aseitten ja satelliiteista tai maata kiertävistä tukikohdista ammuttavien tuhoaseitten vuoksi. Lisäksi jotkut asiantuntijat katsovat kauhun tasapainon siirtyvän uuteen vaiheeseen joidenkin näiden aseitten vuoksi. Niiden luoma uhanalaisuuden tunne voi saada jonkin valtion ajattelemaan, että sen kannattaa iskeä ensin.

Kysy itseltäsi: Oliko menneillä sukupolvilla samanlainen valta tuhota useimmat maan asukkaista vain muutamassa minuutissa? Vai onko se vain meidän ajallemme tyypillinen piirre?

Edellä mainitsemiemme kaltaiset vaarat synnyttävät erilaisia reaktioita, varsinkin teollisuusmaissa. Jotkut kansalaiset muodostavat saastumista vastustavia komiteoita; toiset tavoittelevat turvallisuutta mihin hintaan hyvänsä aseistautumalla, rakentamalla turvapaikkoja ja jopa pakenemalla syrjäisille seuduille. Eräs sanomalehti totesi viimeksi mainitusta ihmisryhmästä seuraavasti: ”Pienet mutta jatkuvasti kasvavat amerikkalaisten ryhmät hankkivat itselleen aseita ja opettelevat tappamaan, koska he ovat vakuuttuneita siitä, että yhteiskunnallinen järjestys on murenemassa ja että heidän on huolehdittava itse itsestään säilyäkseen hengissä.” (International Herald Tribune) Muissakin maissa on yksityishenkilöitä – sekä miehiä että naisia – jotka harjoittelevat aseitten käyttöä.

On kuitenkin olemassa vielä erään vaaran uhka, ja tuota vaaraa on vielä vaikeampi käsitellä tai paeta. Se on taloudellinen romahdus. Länsimaissa on miljoonia työttömiä, ja itäryhmän maat puolestaan kamppailevat toisenlaisten taloudellisten ongelmien kanssa. Etkö näekin taloudellisen sekasorron seurauksia omassa elinympäristössäsi? Vuoden 1980 loppupuolella Ranskan entinen pääministeri Raymond Barre sanoi maailman taloudellisesta tilanteesta: ”Tämä on – – maailmanlaajuinen kriisi. Se ei ole lyhytaikainen eikä pinnallinen, vaan pysyvä ja syvään juurtunut.” Taloustieteilijä Samuel Pisar totesi: ”Kaikki tuntuu tukevan ja vahvistavan sitä tosiasiaa, että olemme uuden romahduksen partaalla. Ongelmillamme ei ole mitään yhteistä 40 vuotta sitten esiintyneitten ongelmien kanssa, ja tämä on omiaan vain lisäämään levottomuuttamme.” Mihin voit turvautua näinä kovin erilaisina aikoina?

Jeesus Kristus puhui kauan sitten ajasta, jolle olisi tunnusomaista mm. ”kansojen ahdinko, kun ne eivät tunne pääsytietä”. (Luukas 21:25) Näiden eri tapahtumien edessä meidän on pakko myöntää, että hänen sanansa sopivat meidän aikaamme, aikaan, joka on niin kovin erilainen kuin mikään aiempi aikakausi. Jos Jeesus siis todellakin tarkoitti meidän päiviämme, niin mitä se merkitsee meille? Osoittavatko kaikki nämä seikat todella, että perinpohjainen muutos on lähellä? Vastaukset näihin kysymyksiin saat seuraavasta kirjoituksesta.

[Kuvat s. 3]

Saastuminen

Liikakansoitus

Aseet