Syvempää näkemystä uutisiin

’Voimattomia pelosta’

Joka kolmas alle 35-vuotias torontolainen uskoo, että ydinsota syttyy hänen elinaikanaan, ja 74 prosenttia kaikista tutkimukseen kuuluneista ei odota jäävänsä eloon tuosta sodasta, kerrotaan Kanadassa ilmestyvän Toronto Star -lehden tekemässä Gallup-tutkimuksessa. Eräs 27-vuotias esitti seuraavanlaisen ajatuksen ydinsodan pelon psykologisesta vaikutuksesta ihmisiin: ”Levottomuus on lamaannuttanut heidät. Sen on saanut aikaan hirvittävä epätietoisuus siitä, tapahtuuko se, ja ne vainoharhat ja pelot, jotka johtuvat siitä, että tietää olevansa kykenemätön vaikuttamaan siihen.”

”Suurin ja järkyttävin vaikutus on se, että monet ihmiset elävät, ikään kuin meillä ei olisi tulevaisuutta”, sanoi eräs nainen tutkimuksen mukaan. ”Koko sitä filosofiaa, että elää vain tätä hetkeä varten ja että elää itsekkäästi vain tätä päivää, lietsoo sen tajuaminen, joskus vain alitajuisesti, ettemme voi enää olettaa ihmiskunnan olevan olemassa seuraavan sukupolven aikana. Ihmiset ovat aina olettaneet, että heillä on tulevaisuus; enää he eivät ole siitä kovin varmoja, ja he ovat tulossa vihaisiksi.”

Jeesus Kristus tiesi ennalta, että ihmiset ”tulevat voimattomiksi pelosta ja sen odotuksesta, mikä kohtaa asuttua maata”. Kokisivatko kristitytkin tämän lamaannuttavan tulevaisuudenpelon? Jeesus sanoi: ”Kun nämä alkavat tapahtua, nouskaa pystyyn ja nostakaa päänne, koska teidän vapautuksenne on lähestymässä.” – Luukas 21:25–28.

Pakanajuhlien ”mukauttaminen kristinuskoon”

Kokkoja poltetaan Espanjan itärannikolla ja monissa Euroopan maissa juhannusaattona. Juhannus on katolisen kalenterin samoin kuin Suomenkin kirkkokalenterin mukaan ”Johannes Kastajan” päivä. Miten kokot liittyvät Johannes Kastajaan? Barcelonassa ilmestyvä aamulehti ”La Vanguardia” myöntää, että koko juhla itse asiassa ”edustaa kesäpäivänseisauksen mukauttamista kristinuskoon”.

Tämä tähtitieteellinen tapahtuma, jolloin aurinko näyttää pysyvän paikallaan kohti pohjoista tai etelää tapahtuvassa liikkeessään, sai muinaiset pakanat juhlimaan ja iloitsemaan hillittömästi.

Toinen suuri päivänseisausjuhla, joka on ’mukautettu kristinuskoon’, on joulukuun 25. päivä. Noihin aikoihin päivät alkavat jälleen pidetä, ja aurinkoa palvovat roomalaiset juhlivat voittamattoman auringon syntymäpäivää. Neljännellä vuosisadalla tämä muutettiin Jumalan Pojan syntymäjuhlaksi. Jopa kuusi, jota germaaniset pakanaheimot käyttivät talvipäivänseisausjuhlissaan, hyväksyttiin myöhemmin joulupuuksi.

Tällaisten pakanallisten tapahtumien ’kristinuskoon mukauttamisen’ sijaan apostoli Paavali osoittaa tosi kristityille oikean menettelytavan kysyessään: ”Mitä yhteistä valolla on pimeyden kanssa?” Sitten hän kehottaa: ”’”Lähtekää siksi ulos heidän keskuudestaan ja erottautukaa”, sanoo Jehova, ”ja lakatkaa koskemasta epäpuhtaaseen”’; ’”ja minä otan teidät vastaan.”’” – 2. Korinttolaisille 6:14–17.