Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • w81 1/7 s. 28-29
  • Rauhaton Kypros kuulee ”hyvän uutisen”

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Rauhaton Kypros kuulee ”hyvän uutisen”
  • Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1981
  • Väliotsikot
  • VALTAKUNNAN SAARNAAMINEN KYPROKSESSA
  • PERHEEN TAHOLTA TULEVAN VASTUSTUKSEN VOITTAMINEN
Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1981
w81 1/7 s. 28-29

Rauhaton Kypros kuulee ”hyvän uutisen”

VALLANKAAPPAUKSEN jälkeen, joka kukisti hallituksen heinäkuussa 1974, Turkin armeija suoritti maihinnousun Kyprokseen. Siitä on nyt kulunut seitsemän vuotta, ja maan pohjoisosa (noin 40 prosenttia maasta) on edelleen turkkilaisten hallussa. Tuhannet ovat paenneet Englantiin, Australiaan, Kanadaan ja Kreikkaan. Noin 200 000 Kyproksen kreikkalaista pakolaista on siirtynyt pohjoisesta saaren eteläosaan.

Tällaisten olosuhteiden luulisi haittaavan maan talouselämää. Mutta Kyproksen eteläosassa talouselämä kukoistaa. Uusia taloja, hotelleja ja liikkeitä nousee kuin sieniä sateella. Täällä täytyy olla varuillaan, ettei lankeaisi materialismiin.

VALTAKUNNAN SAARNAAMINEN KYPROKSESSA

Jeesus Kristus sanoi kerran: ”Minun täytyy julistaa . . . Jumalan valtakunnan hyvää uutista, koska sitä varten minut on lähetetty.” (Luuk. 4:43) Kyproksessa olevat Jehovan todistajat yrittävät kertoa tällaista ”hyvää uutista” tämän rauhattoman saaren asukkaille.

Vaikka turkkilaisten joukkojen hallussa olevassa pohjoisosassa Jehovan todistajien toiminta onkin kiellettyä, etelässä on tapahtunut erinomaista edistystä. Suunnilleen 300 todistajapakolaista on siirtynyt Kyproksen pohjoisosasta eteläosaan. Monet heistä ovat onnistuneet saamaan asuntoja, jotka alun perin olivat pohjoiseen muuttaneiden turkkilaisten omistuksessa.

Kun maa jakautui kahtia, Nikosian kaupungissa sijaitseva Jehovan todistajien haaratoimisto jäi Kyproksen pohjois- ja eteläosan väliselle rajalle. Koska se oli vaarallista aluetta, päätettiin rakennuksen sisältö siirtää Limassolin kaupunkiin. Henkensä uhalla pieni todistajaryhmä meni haaratoimistorakennukseen ja sulki turkkilaisten joukkojen puolella olevat ikkunaluukut. Seuraavaksi todistajat kokosivat huonekalut ja toimistotarvikkeet, laskivat ne alas eräästä ikkunasta ja kantoivat ne hylättyjen lähitalojen aitojen yli. Sitten he lastasivat tavarat odottaviin autoihin, jotta ne voitiin kuljettaa pois vaaravyöhykkeeltä. Haaratoimistorakennuksen edessä olevaa tietä ei voitu käyttää, koska lähellä olevat turkkilaiset joukot olisivat voineet helposti päästä sille.

Aikaisemmin monet Kyproksen asukkaat eivät olleet kuulleet mitään Jehovan todistajista. Mutta niin ei ole enää asianlaita. Vuonna 1980 Valtakuntaa saarnaavien todistajien huippu oli 1 008, mikä oli erinomainen lisäys edellisenä vuonna Valtakuntaa saarnaavien 962 julistajan määrään. Limassolissa sijaitseva vanha turkkilainen elokuvateatteri on nykyisin Jehovan todistajien konventtisalina, ja yhtä osaa siitä käytetään valtakunnansalina. Kyproksessa on nykyisin kaksitoista seurakuntaa.

PERHEEN TAHOLTA TULEVAN VASTUSTUKSEN VOITTAMINEN

Jeesus selitti, millainen vaikutus aidolla kristillisyydellä olisi joihinkuihin: ”Minä tulin aiheuttamaan jakautumisen, jossa mies on isäänsä vastaan ja tytär äitiään vastaan ja nuori vaimo anoppiaan vastaan. Tosiaankin, ihmisen vihollisia tulevat olemaan hänen omat huonekuntalaisensa.” (Matt. 10:35, 36) Tämä on nykyään osoittautunut todeksi myös täällä Kyproksessa. Nuori nainen, joka sai ensi kerran kosketuksen Jehovan todistajiin vuonna 1975, kertoo:

”Minun oli hyvin vaikea tulla toimeen mieheni kanssa, ja huhtikuussa 1975 jätin hänet ja menin asumaan sukulaisteni luo Limassoliin. Jehovan todistajat kävivät perheen luona säännöllisesti, ja havaitsin pian, etten tiennyt mitään Raamatusta. Kun todistajat huomasivat minun olevan kiinnostunut Jumalan sanasta, he pitivät säännöllistä raamatuntutkistelua minulle. Samaan aikaan minun ja mieheni väliset vaikeudet lisääntyivät, kunnes olin hermoromahduksen partaalla. Eräänä iltana, kun tunsin itseni hyvin onnettomaksi, päätin lukea erään Vartiotorni-seuran julkaisun, joka selittää Raamatun perusopetuksia. Se kiinnosti minua niin paljon, että jatkoin lukemista, kunnes sain koko kirjan luetuksi noin kello 4 aamulla.”

Pian sen jälkeen tämä nainen oli läsnä Jehovan todistajien kierroskonventissa. Siellä havaitsemansa kristillisen käytöksen johdosta hän huudahti: ”Luulin olevani paratiisissa!”

Mutta sitten alkoi vastustus. ”Saavuttuani konventista kotiin”, hän kertoo, ”äitini löi minua. Myös mieheni vastusti minua ja samoin monet muut perheenjäsenet. Pelätessään maineensa tahraantuvan, jos minusta tulisi todistaja, äitini jopa uhkasi tehdä itsemurhan. Mutta yksi sisaristani osoitti kiinnostusta Raamattua kohtaan ja alkoi tutkia Jehovan todistajien kanssa. Tämä aiheutti sen, että toiset perheenjäsenet kääntyivät meitä molempia vastaan. He hävittivät kirjamme ja uhkasivat kuolemalla todistajia, jotka tutkivat kanssamme.”

Sen johdosta, mitä tämä nainen oppi Raamatun tutkimisestaan, hän yritti päästä sovintoon miehensä kanssa, josta hän oli ollut asumuserossa. Asunto löytyi, ja hän ja hänen kaksi lastaan alkoivat jälleen asua hänen miehensä kanssa. Mutta vastustus hänen Raamatun tutkimistaan kohtaan jatkui. ”Kun palasin kristillisistä kokouksista, niin havaitsin monta kertaa mieheni lukinneen ovet”, hän selittää. ”Kun minut lopulta päästettiin sisään, mieheni ryhtyi pieksämään minua ja lapsia.”

Raamattu kannustaa kristittyjä ilmaisemaan kärsivällisyyttä eikä maksamaan pahaa pahalla. (Room. 12:17, 18) Nuori nainen yritti noudattaa tätä Raamatun neuvoa. Hän sai siitä suuren palkan, kuten hän osoittaa sanoessaan:

”Kolmen pitkän vuoden jälkeen menin kasteelle huhtikuussa 1978. Siitä lähtien olen saanut jatkuvasti siunauksia Jehovalta. Mieheni asenne on pehmennyt ja hän on alkanut tutkia Raamattua. Olemme yksimielinen perhe. Sisareni on nyt kastettu. Myös hänen miehensä on muuttanut asenteensa. Hän on osoittanut kiinnostusta Raamatun tutkimista kohtaan ja käy kokouksissa valtakunnansalissa. Vanhempanikin ovat muuttuneet. Aikaisemmin he olivat kieltäytyneet tunnustamasta minua enää tyttärekseen. Mutta nyt he pitävät sellaista ratkaisua typeränä eivätkä halua menettää lapsiaan vain sen tähden, mitä toiset saattavat ajatella. Kaikki sukulaiseni haluavat nyt oppia tuntemaan Raamattua.”

Ihmiset, jotka antavat Jeesuksen opetusten hallita elämäänsä, tekevät hyvän vaikutuksen toisiin. (Matt. 5:16) Kerran eräs asianajaja väitti oikeudenkäynnissä, että hänen asiakkaansa ei enää varastaisi eikä valehtelisi. Tuomari sanoi: ”Onko asiakkaastanne tullut Jehovan todistaja?”

Vaikka monet vastustavatkin edelleen Jehovan todistajien raamatullista valistustoimintaa, Raamatun totuutta rakastavia ihmisiä löytyy ja he ilmaisevat vastakaikua. Tämä kannustaa Jehovan todistajia kertomaan jatkuvasti ”hyvää uutista” Kyproksen asukkaille.

[Kartta s. 28]

(Ks. painettu julkaisu)

TURKKI

VÄLIMERI

Nikosia

KYPROS

SYYRIA

LIBANON

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa