Syvempää näkemystä uutisiin

Kirkko ja pommi

● Kun oli kulunut tasan 35 vuotta siitä, kun Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotettiin atomipommi, mukana ollut lentäjiä palvellut roomalaiskatolinen pappi esitti voimakkaita epäilyksiä kirkkoa kohtaan. Chicagossa ilmestyvän Tribune-lehden mukaan pappi George Zabelka ”sanoo, että hänen kirkkonsa vaiteliaisuus ja varaukseton yhteistoiminta USA:n armeijan kanssa ’aivopesi’ hänet”. Nyt jo eläkkeelle siirtyneen papin kerrotaan sanoneen, että atomipommin pudottaminen ”tapahtui maailmassa ja kristilliselle kirkolle, jotka olivat ’itse pyytäneet sitä’ – valmistamalla ihmiskunnan moraalitajun hyväksymään oikeaksi tämän aivan käsittämättömän teon”.

Zabelka mainitsi, että Nagasakissa oli suurin katolinen väestö Japanissa, ja sanoi: ”Olisi luullut, että minä katolisena pappina olisin vastustanut atomipommin pudottamista nunnien päälle”, sillä räjähdyksessä tuhoutui kolme nunnakuntaa. Hän mainitsi myös: ”Olisi luullut, . . . ettei katolilaisten edes katolisen moraalin alhaisimman vaatimustason mukaan pitäisi pommittaa katolisia lapsia. Minä en ajatellut siten.” Siten eivät ajatelleet myöskään tuhannet muut papit kummallakaan puolella, kun he kehottivat kannattajiaan surmaamaan toisella puolella olevia kirkkonsa jäseniä.

Lainrikkojat ovat lainsäätäjiä

● Viime aikoina on eräitä Yhdysvaltain kongressin jäseniä syytetty USA:n rikostutkimuslaitoksen niin kutsutussa Abscam-tutkimuksessa lahjuksien vastaanottamisesta. Tällaiset ja muut tapaukset ”edustavat hämmästyttävää rikollisuusastetta edustajainhuoneessa” New York Daily News -lehden kolumnistin Jimmy Breslinin mukaan. Itse asiassa ”parin viime vuoden aikana on viisi kongressin jäsentä joutunut vankilaan, kahdeksaa on syytetty varastamisesta, yksi on [pidätetty] poliisin virantoimituksen ehkäisemisestä; toinen erään prostituoidun lahjomisyrityksestä ja kolme on [pidätetty] nuorten poikien ahdistelemisesta”.

”Jotkut eivät pidä tätä mitenkään erikoisena vaan sanovat, että nämä numerot vain todistavat, että edustajainhuone heijastaa edustamaansa väestöä”, sanoi Breslin. Sellainen ajatus on ”naurettava”, hän kirjoitti, sillä jos sellaisessa valiojoukossa ”kahdeksantoista ihmistä on rikkonut lakia, niin se on suhteellisesti paljon suurempi määrä kuin muun väestön keskuudessa”. Nämä numerot merkitsevät sitä, että ”yksi jokaisesta 34:stä kongressin jäsenestä ryhtyy rikolliseen toimintaan ja pidätetään”, hän vakuutti ja mainitsi, että jos New Yorkin erään hyvin rikollisen kaupunginosan asukkaita pidätettäisiin suhteellisesti yhtä paljon kuin kongressin jäseniä, niin syytettyjä olisi 22 000 todellisten 4 019:n sijasta.

Ainoa todellinen ratkaisu tällaisiin ihmishallitusten heikkouksiin saadaan, kun ”taivaan Jumala [on] pystyttävä valtakunnan, joka . . . on musertava kaikki ne muut [ihmisten] valtakunnat”. – Dan. 2:44.

Käärinliina ”väärennös”

● ”Torinon käärinliinassa” otaksutaan näkyvän Kristuksen kuva, joka on painautunut kankaaseen, johon Jeesuksen ruumis käärittiin hänen kuolemansa jälkeen. Tiedemiehet ovat viime aikoina tutkineet tätä pyhäinjäännöstä, ja yhden tutkijan havainnoista kerrottiin Englannissa Yorkshiressä ilmestyvässä Post-lehdessä. Tri Walter C. McCrone kertoi Torinon käärinliinaa tutkivalle brittiläiselle yhdistykselle Lontoossa, että hän on löytänyt mikroskooppisia määriä kankaan pintaan tarttunutta punaista oksidia. Hän sanoi sen olevan samanlaista kuin monien taiteilijoitten käyttämät maapigmentit.

Hän kutsui käärinliinaa ”väärennökseksi” ja sanoi, että jos suoritettaisiin radiohiiliajoitus, niin kangas olisi todennäköisesti peräisin 1300-luvulta, ja hän lisäsi: ”Väärennösten tekeminen oli siihen aikaan muotia.” Mutta Post-lehti huomauttaa: ”Monet uskovat radiohiili-iänmäärityksen olevan ratkaiseva koe käärinliinan aitouden selville saamiseksi, mutta kirkko on tähän saakka kieltänyt sen sillä perusteella, että se turmelisi osan kankaasta.”

Kun tri McCronea haastateltiin BBC:n ”Tänään”-ohjelmassa, hän vakuutti: ”Käsittääkseni ei ole mitään mahdollisuutta, että voisin olla väärässä. Löytämäni rautaoksidihiukkaset saavat minut vakuuttuneeksi siitä, että väriaineet on täytynyt . . . levittää samalla tavalla kuin taiteilija olisi levittänyt ne.” Olkoonpa hän oikeassa tai ei, niin tällaiset kiistat valaisevat tosi kristillisen asenteen paremmuutta: ”Me vaellamme uskon emmekä näkemisen avulla.” – 2. Kor. 5:7.