Hänen rukoukseensa vastattiin
ON USEIN hämmästyttävää nähdä, kuinka Jehova auttaa vilpitönsydämisiä ihmisiä karistamaan yltään vanhan asiainjärjestelmän kahleet. Tässä kerrotaan nuoresta miehestä, joka asuu syrjäisessä vuoristolaaksossa Sveitsissä lähellä Italian rajaa.
HÄNEN KERTOMUKSENSA
”Epämiellyttävien perheolojen takia minulla oli kova lapsuus. Melko nuorena aloin etsiä Jumalaa, joka kykenisi auttamaan minua tilanteessani. Äitini piti kiinni katolisen kirkon perinteistä, ja jotta olisin ollut tottelevainen, hän kuvaili, kuinka Jumala lähettää ihmisiä kiirastuleen tai helvettiin, jos he eivät ole tottelevaisia. Vaistomaisesti etsin Jumalaa, joka osoittaisi rakkautta lapsiaan kohtaan. Uskonnonopetus koulussa kuvaili hänet myös ankaraksi, välinpitämättömäksi, tunteettomaksi ja luoksepääsemättömäksi. Minulle kävi selväksi, että tämä Jumala ei ollut se, jota minä kaipasin. Minusta hän oli vain pappien Jumala. Kävin kirkossa vähemmän ja vähemmän.
”Kun olin 19-vuotias, sairastuin vakavasti, ja sairauteni kesti yli kaksi vuotta. Sisäinen tyhjyyden tunne ja monet vastaamatta jääneet kysymykset järkyttivät alinomaa henkistä tasapainoani. Nyt aloin etsiä tuntematonta Jumalaa, joka voisi antaa minulle edes vähän mielenrauhaa. Aloin kiinnostua parapsykologiasta. Opiskelin hypnotismin ja itsesuggestion tekniikan. Saavutin transsitilan yksinkertaisella menetelmällä, ja muutaman kerran vaikutti jopa siltä, että kykenin näkemään tulevaisuuteen, mutta kun käytin itseaiheutettua hypnoosia todellisen avun saamiseen, koin täydellisen pettymyksen. Tein samanlaisia kokeiluja joogalla ja heilurilla.
”Vuonna 1973 sain ensimmäisen kosketuksen Jehovan todistajiin, ja tilasin Vartiotornin. Mutta en ymmärtänyt sanomaa. Luin ensimmäiset numerot, jotka saapuivat, ja sitten unohdin koko lehden.
”Sillä välin aloin lukea Marxin ja Engelsin Kommunistisen puolueen manifestia ja sitten luin kirjan nimeltä ”Mao Tsetungin elämä” sekä lukuisia kehitysteoriaa käsitteleviä kirjoja. Kuitenkaan en saanut mielenrauhaa enkä etsimääni tietoa Jumalasta spiritismin harjoittamisesta enkä kommunismin ideologioista ja vielä vähemmän kehitysteorioista.
”Ollessani huoneessani eräänä iltana päätin tarkastella mennyttä elämääni löytääkseni ulospääsytien tilanteestani. Kaikki menneet kielteiset kokemukset, tuskat ja painajaiset palautuivat mieleeni. Voimattomuuteni ratkaisun löytämiseen oli niin selvää, että halusin vain kuolla. Ymmärsin, että olin saavuttanut kriittisen käännekohdan. En keksinyt enää muuta keinoa kuin rukoilla: ’Oi tuntematon Jumala, sinun täytyy olla olemassa, ja sinun täytyy olla rakkauden Jumala. Auta minua! En jaksa enää – auta minua löytämään totuus.’
”Muutamaa päivää myöhemmin eräs nuori mies ja nainen tulivat luokseni. Havaitsin heti, että he olivat Jehovan todistajia, ja tein heille paljon kysymyksiä katolisesta uskonnosta ja Raamatusta. Sovittiin uudesta käynnistä. Olin hyvin hämmästynyt siitä, miten paljon tietoa näillä molemmilla nuorilla oli Raamatusta ja miten ystävällisiä he olivat. Tiesin, että tämä käynti oli vastaus rukoukseeni, ja päätin verrata jokaista heidän esittämäänsä lausuntoa Raamattuun. Jos Jehovan todistajat todella olivat tuomassa minulle totuutta, jota olin kaivannut ja niin sinnikkäästi etsinyt kauan, niin halusin saattaa elämäni sopusointuun sen kanssa. Ymmärsin myös, että minun täytyi tehdä joitakin muutoksia saadakseni enemmän aikaa Jumalan sanan tutkimiseen. Niinpä keskeytin valmistavat opintoni yliopistoon pääsyä varten.
”Kun olin tehnyt useita muutoksia elämäntavassani, aloin kokea sanoinkuvaamatonta henkistä tuskaa. En voinut enää nukkua. Koin uskomatonta vastustusta mielessäni, ja koska en ymmärtänyt syytä siihen, kauhun tunne minussa lisääntyi. Minun oli pakko paeta läheiseen metsään saadakseni hieman helpotusta tuntemaani henkiseen ja tunneperäiseen paineeseen.
”Sitten aloin taas kokea tuskallisia painajaisia, jotka olivat niin todellisen tuntuisia ja pelottavia, että olisin voinut työntää piikin lihaani ja repiä tukkani irti. Jotten olisi joutunut mielenhäiriöön, aloin rukoilla ja huutaa avuksi Jehovan nimeä. Tunsin suurta lohdutusta, ja epämiellyttävät, vastenmieliset aistiharhat heikkenivät. Ymmärrän nyt tilanteen, johon olin joutunut – maksoin hinnan spiritistisistä tavoistani. Saatana, tämän asiainjärjestelmän hallitsija, käyttää aseitaan. Todistajat, jotka tulivat tutkimaan Raamattua kanssani, neuvoivat minua hävittämään kaiken omistamani, mikä liittyi spiritismiin. Niin teinkin. Painajaiset ja henkinen paine eivät silti lakanneet heti, mutta jonkun viikon kuluttua elämä tuli siedettävämmäksi.
”Olen nyt alkanut käydä kokouksissa valtakunnansalissa, ja vaikka minun täytyy kulkea 120 kilometrin matka edestakaisin, käyn Jehovan todistajien kokouksissa joka viikko. Olen erittäin onnellinen, että olen oppinut tuntemaan Jehovan ja hänen suurenmoisen tarkoituksensa maan ja ihmiskunnan suhteen.”
Nyt tämä nuori mies on kastettu Jehovan todistaja.