Syvempää näkemystä uutisiin

’Lävistettyjä monilla tuskilla’

● ”Rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri”, sanoo Raamattu ja lisää, että jotkut, jotka tavoittelevat rikkauksia, ”ovat . . . lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla”. – 1. Tim. 6:10.

Yksi todistus tästä tulee Yhdysvalloista Kalifornian osavaltion rikkaimmasta kreivikunnassa. Tässä kreivikunnassa ihmisillä on hyvin korkeat tulot, heillä on suuret ja kalliit asunnot, luonnonympäristö on kaunista ja ihmisillä on kaikki mekaaniset laitteet ja kaikenlaista virkistystoimintaa, mitä rahalla voi saada, sekä runsaasti vapaa-aikaa.

Tässä kreivikunnassa on kuitenkin Yhdysvaltain korkeimmat avioeroluvut; joillakin alueilla noin 90 prosenttia kaikista kiinteistöjä koskevista oikeustoimista johtuu särkyneistä avioliitoista. Kreivikunnassa tapahtuu kaksi kertaa enemmän itsemurhia kuin maassa yleensä. Alkoholismi on siellä yleisintä koko maassa, ja teini-ikäisten alkoholinkäyttö on suunnaton ongelma.

Toinen todistus siitä, että rakkaudella ei voida hankkia onnellisuutta, on se, että tässä kreivikunnassa on suhteellisesti enemmän psykiatreja ja muita mielenterveysterapeutteja kuin missään muualla Yhdysvalloissa.

Luonnollisesti köyhyyskään ei edistä onnellisuutta. Niinpä raamatunkirjoittaja pyysi johdonmukaisesti: ”Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna.” – Sananl. 30:8.

Vanhempien huolenpito tärkeää

● Lastenhuoltoasiantuntijoiden konferenssissa Kanadassa ohjelmapuhuja tri John Bowlby totesi: ”Monet lapset ovat suoraan sanoen vanhempiensa laiminlyönnin kohteita siksi, että nämä antavat heille liian paljon vapautta ja itsenäisyyttä.” Hän mainitsi, että esimerkiksi lasten leirit, päiväkodit ja lastenkaitsijat ovat omiaan vain laajentamaan lasten ja vanhempien välistä kuilua. Bowlby sanoi, että kaikki tämä aiheuttaa ”perhe-elämälle epäsuotuisia olosuhteita” ja että sillä on ollut tuhoisat vaikutukset moniin lapsiin.

Chicagossa teini-ikäisten ja heidän perheenjäsentensä keskuudessa suoritettu tutkimus osoitti myös, miten tärkeä osuus vanhempien huolenpidolla on lasten kehitykseen. Tässä tutkimuksessa teini-ikäisistä tehtiin havaintoja yli viisi vuotta, kahdentoista vuoden iästä seitsemääntoista. Lopussa ”murskaavat” todisteet osoittivat, että ystävälliset, tasapainoisemmat, tehokkaat ja toisten arvostamat seitsentoistavuotiaat olivat sellaisia, joiden kanssa vanhemmat olivat viettäneet eniten aikaa.

”Rakastakaa toinen toistanne”

● Historioitsija ja kirjailija Will Durant (92) teki yhteenvedon siitä, mitä hän on oppinut tutkiessaan elämänikänsä historiaa, näillä kolmella yksinkertaisella sanalla: ”Rakastakaa toinen toistanne.” Hän mainitsi: ”Viimeinen historian opetukseni on sama kuin Jeesuksen”, että ”rakkaus on käytännöllisintä maailmassa”.

Durant sanoi, että koko länsimaisessa kulttuurissa kaikkien muiden yläpuolelle kohoava persoona on Jeesus Kristus. ”Hänellä oli epäilemättä pysyvin vaikutus ajatteluumme”, sanoi historioitsija. Mutta länsimaisten ihmisten teot ”ovat hyvin harvoin kristillisiä”, hän huomautti.

Vaikka Durant ilmaisi pettyneensä yleiseen rakkauden puuttumiseen kristikunnasta, niin eivätkö ketkään tee siitä opastavaa voimaa elämässään? Sellaisiakin on, ja heidät voidaan tuntea Jeesuksen esittämän säännön perusteella: ”Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” (Joh. 13:35) He uskovat siihen, mitä Jeesus sanoi lähes 2 000 vuotta sitten, kun hän teki yhteenvedon kahdesta suurimmasta käskystä: ”Sinun tulee rakastaa Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämelläsi ja koko sielullasi ja koko mielelläsi”, ja ”sinun tulee rakastaa lähimmäistäsi niinkuin itseäsi”. – Matt. 22:37, 39.

’Pahaenteinen tulevaisuus’

● Amerikan kirkkojen kansallisneuvoston ohjauksessa suoritetussa mielipidetutkimuksessa tehtiin sellainen johtopäätös, että eräät tutkimustulokset ”olivat pahaenteisiä järjestäytyneen uskonnon tulevaisuudelle”.

Tutkimus osoitti, etteivät amerikkalaiset pidä uskontoa niin tärkeänä elämässään kuin kahden edellisen vuosikymmenen aikana. Ne, jotka käyvät kirkossa, ja ne, jotka eivät käy, toteavat yleensä, etteivät kirkot ja synagogat anna hengellistä ohjausta. Enemmistö oli sitä mieltä, että ”useimmat kirkot ja synagogat ovat menettäneet uskonnon todellisen hengellisen tehtävän”.

Tutkimuksessa sanottiin, että sellaiset tulokset edustavat ”vakavaa syytettä järjestäytyneelle uskonnolle”.