Hämmästyttäviä uusia todisteita tulee esiin!
HEIDÄN henkensä oli köysien varassa, kun he laskeutuivat äkkijyrkkää kallionseinämää paikalle, jonka me nykyään tunnemme Kauhujen luolana. He eivät juuri osanneet odottaa, että he löytäisivät luurankojen joukosta tärkeän Raamattuusi liittyvän johtolangan.
Eläytyäksesi tapahtumaan kuvittele olevasi kuivassa, karussa erämaassa Kuolleenmeren länsipuolella olevilla vuorilla, joista on kuva sivulla yhdeksän.
Eteläpuolella on Masada, eristyksissä oleva linnoitus, missä roomalaiset kukistivat vuonna 73 viimeisen jäljellä olevan juutalaisten kapinallisten tukikohdan. Pohjoispuolella ovat Qumranin rauniot. Tämä oli sen ensimmäiseltä vuosisadalta olevan juutalaisen yhdyskunnan keskus, joka kätki Jesajan kirjan kuuluisan Kuolleenmeren käsikirjoituksen ja muita kirjoituksia läheisiin luoliin.
Vuoden 1961 alkupuolella asiantuntijaryhmä lähti tutkimaan pelottavassa Nahal Heverissä olevia luolia. Heillä oli varusteinaan miinaharavat, pölynaamarit, köydet ja laskuvarjovaljaat. Heillä oli edessään vaarallinen 80 metrin lasku luolan numero 8 suulle, joka sai uuden nimen Kauhujen luola. Yksikin harha-askel olisi voinut merkitä satojen metrien putoamista alla oleville kallioille.
Kaamea nimi Kauhujen luola johtuu siitä, mitä tutkijat löysivät sen sisältä – noin 40 miehen, naisen ja lapsen luurangot. He olivat olleet juutalaisen taistelijan Bar-Kokhban seuraajia, joka kävi sotaa Roomaa vastaan vuonna 132. Heidän on ajateltu joutuneen ansaan roomalaisten leiriydyttyä vuoren laelle ja kuolleen janoon tai nälkään.
Ehkä kuitenkin ihmettelet, mitä tekemistä kaikella tällä on sen kanssa, käyttivätkö Jeesus ja apostolit Jumalan persoonanimeä, ja edelleen sen kanssa, pitäisikö sen esiintyä Raamatussasi tai huulillasi. Yhdysrengas löytyy yhdeksästä pienestä pergamentinkappaleesta, joissa on kreikankielistä kirjoitusta ja jotka löydettiin Kauhujen luolasta.
Kun oppineet tutkivat näitä huolellisesti, he havaitsivat katkelmien olevan peräisin muinaisesta kirjakääröstä, joka sisälsi kaksitoista profeettaa (Hooseasta Malakiaan). Se oli kreikkalainen teksti, joka oli peräisin vuosien 50 eaa. ja 50 ya. väliseltä ajalta. Nyt tunnettiin siis kirjakäärön alkulähde, Kauhujen luola Juudean erämaassa. Vaikka et ehkä aluksi ymmärräkään tämän merkitystä, se on tärkeä johtolanka otettaessa selville, pitäisikö Jumalan nimen esiintyä sinun Raamatussasi.
Jotta ymmärtäisit tämän johtolangan todellisen merkityksen, meidän tarvitsee tarkastella, mitä kirjakääröjä oli Jeesuksen ja hänen apostoliensa käytettävissä ensimmäisellä vuosisadalla.
JUMALAN SANA KREIKAKSI
Raamatun kirjat 1. Mooseksen kirjasta Malakiaan kirjoitettiin alun perin hepreaksi ja pieniä osia niistä arameaksi. Mutta kun juutalaiset hajaantuivat kautta muinaisen maailman, he alkoivat käyttää kansainvälistä kieltä, kreikkaa. Niinpä noin vuoden 280 eaa. paikkeilla alettiin Raamatun heprealaisia kirjoituksia kääntää kreikaksi, ja niin valmistui kreikkalainen Septuaginta-käännös (LXX).
Kun Jeesus aloitti palveluksensa, tätä käännöstä käytettiin laajalti kreikkaa puhuvien juutalaisten keskuudessa. Apostolien kirjoitusten ilmaisutavasta voimme havaita, että he tunsivat Septuagintan, ja varmaankin myös Jeesus tunsi sen.
Mutta oliko tässä kreikkalaisessa raamatunkäännöksessä Jumalan nimi? Täydellisimmät säilyneet Septuagintan käsikirjoitukset, jotka ovat peräisin neljänneltä vuosisadalta, paljastavat yllättävän tilanteen. Aina kun hepreankielisessä Raamatussa oli tetragrammi, kreikkalainen Septuaginta korvasi sen sanoilla ”Jumala” (Theos) ja ”Herra” (Kyrios). Niinpä oppineet ovat olleet sitä mieltä, että Jeesus ja hänen apostolinsa eivät käyttäneet Jumalan persoonanimeä. On väitetty, että kun he lukivat tai lainasivat Raamattua hepreaksi, niin he noudattivat sitä tapaa, että lausuivat sen sijasta ”Herraa” tai ”Jumalaa” tarkoittavat sanat, ja että Septuaginta, jota he käyttivät, ei edes sisältänyt tätä nimeä.
Useimmat teologit ovat luottavaisesti pitäneet kiinni tästä näkemyksestä. Mutta mitä on sanottava johtolangasta, joka saatiin Kauhujen luolasta?
JUUDEALAINEN JOHTOLANKA
Muista, että Kauhujen luolassa Juudean autiomaassa oli ollut kahdestatoista profeetasta pergamenttikatkelmia, jotka olivat peräisin Jeesuksen syntymän aikoihin kirjoitetusta kirjakääröstä. Se oli kreikkaa, Septuagintan muodossa. Mutta miten oli Jumalan nimen laita? Katso, mitä tähän painettu jäljennös osoittaa.
Näissä Juudean autiomaasta löydetyissä katkelmissa oli Jumalan nimi heprean kielen vanhalla kirjoitustavalla! Vaikka varsinainen teksti olikin kreikkaa, Jumalan nimi oli säilytetty heprealaisin kirjaimin. Tetragrammia ei ollut korvattu kreikkalaisella arvonimellä Kyrios, niin kuin oli tehty Septuagintan käsikirjoituksissa myöhempinä vuosisatoina.
Sen jälkeen on vielä toinenkin tärkeä johtolanka saanut osakseen huomiota. Silläkin on tärkeä merkitys sen suhteen, pitäisikö Jumalan nimen olla Raamatussasi ja pitäisikö sinun siksi käyttää tuota nimeä. Tämä johtolanka tuli esiin Kairossa.
EGYPTILÄINEN JOHTOLANKA
Tähän johtolankaan kuuluu monta katkelmaa 5. Mooseksen kirjan muinaisesta papyruskirjakääröstä, jonka luettelointinimenä museossa on Fouad-papyrukset n:o 266. Vaikka nämä katkelmat oli löydetty 1940-luvulla, ne eivät olleet oppineitten tutkittavissa.
Vuonna 1950 englanninkielinen Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös ensi kerran julkaisi valokuvia monista näistä harvinaisista katkelmista. 1950- ja 1960-luvuilla eivät kuitenkaan useimmat asiantuntijat päässeet tutkimaan varsinaisia katkelmia, eikä mikään muu tieteellinen julkaisu ollut ottanut niistä kaikista valokuvia tai tehnyt niistä analyysiä. Vihdoin vuonna 1971 julkaisu Études de Papyrologie teki siten. Mutta mikä näissä katkelmissa oli niin epätavallista? Ja miten ne vaikuttavat Jumalan nimen käyttöön?
Fouad 266 -papyrukset valmistettiin toisella tai ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua. Ne eivät ole hepreaa vaan kreikkaa. Katsohan alla olevia näytteitä Fouad 266:sta ja niissä olevaa kirjoitusta. Huomaatko, että vaikka varsinainen teksti on kreikkaa, niin tetragrammissa käytetään heprealaisia neliökirjaimia? Tämän papyruskirjakäärön jäljentäjä ei siis myöskään korvannut sitä kreikkalaisilla sanoilla, jotka tarkoittaisivat ”Herraa” (Kyrios) tai ”Jumalaa”. Sen sijaan hän pani yli kolmekymmentä kertaa kreikankieliseen kirjoitukseen tetragrammin heprealaisin kirjaimin!
Tri Paul E. Kahle Oxfordista selitti, että nämä katkelmat sisältävät ”ehkä täydellisimmän Septuaginta-tekstin 5. Mooseksen kirjasta, mitä meille on säilynyt”. Studia Patristicassa hän lisäsi: ”Meillä on tässä papyruskirjakäärössä kreikkalainen teksti, joka edustaa Septuagintan tekstiä luotettavammassa muodossa kuin Codex Vaticanus ja joka kirjoitettiin yli 400 vuotta aikaisemmin.” Ja siinä oli Jumalan persoonanimi samoin kuin niissä kahdentoista profeetan kreikankielisissä katkelmissa, jotka löydettiin Juudean autiomaasta. Molemmat olivat yhtäpitäviä.
Julkaisussa Journal of Biblical Literature (79. vsk., s. 111–118) tri Kahle tarkasteli kerääntyviä todisteita Jumalan nimen käytöstä juutalaisten keskuudessa ja sanoi:
”Kaikkien kreikkalaisten käännösten, joita juutalaiset tekivät Raamatusta juutalaisia varten esikristillisinä aikoina, on täytynyt käyttää Jumalan nimenä heprealaisin kirjaimin kirjoitettua tetragrammia eikä [Kyriosta] tai sen lyhennyksiä, jollaisia tapaamme kristillisissä” Septuagintan jäljennöksissä.
Tällainen erikoinen Jumalan nimen huolellinen varjeleminen oli ilmeistä ensimmäisen vuosisadan paikkeilta peräisin olevissa hepreankielisissäkin teksteissä. Joissakin Kuolleenmeren lähellä sijaitsevista luolista löydetyissä hepreankielisissä kirjakääröissä tetragrammi oli kirjoitettu punaisella musteella tai helposti erottuvalla hepreankielen vanhemmalla tyylillä. J. P. Siegel mainitsi tästä:
”Kun Qumranin käsikirjoitukset löydettiin yli kaksikymmentä vuotta sitten, yksi niiden hämmästyttävimmistä piirteistä oli tetragrammin esiintyminen muinaisheprealaisin kirjaimin kirjoitettuna eräässä pienessä tekstiryhmässä. . . . On melkein itsestään selvää, että tällainen tapa ilmaisee syvää kunnioitusta Jumalan nimeä (nimiä) kohtaan.” – Hebrew Union College Annual, 1971.
On myös kerrottu, että ensimmäisen vuosisadan Jerusalemissa oli viidestä Mooseksen kirjasta hepreankielinen kirjakäärö, jossa tetragrammi esiintyi kultakirjaimisena. – Israel Exploration Journal, 22. vsk., 1972, s. 39–43.
Eivätkö nämä uudet todisteet ilmaise voimakkaasti, että Jeesuksen on täytynyt tuntea erittäin hyvin Jumalan nimi ja käyttää sitä, lukipa hän Raamatun kirjoituksia kreikaksi tai hepreaksi?
[Kuva s. 7]
Kreikankielinen Kuolleenmeren katkelma, jossa on hepreankielinen tetragrammi (Hab. 2:15–20; 3:9–14)
[Kuva s. 8]
Tetragrammi Egyptistä löydetyissä Septuagintan katkelmissa (Fouad-papyrukset n:o 266)