Syvempää näkemystä uutisiin

Useammat hylkäävät kirkot

● Jo jonkin aikaa Länsi-Saksan papeilla on ollut edessään puoliksi tyhjiä kirkkoja. Viime vuosina tämän maan väestö on huomannut uuden syyn liittyä virallisesti epäuskoisten kasvavaan joukkoon. Kaikki länsisaksalaiset, jotka ovat virallisesti kirkkojen jäseniä, ovat velvollisia maksamaan palkastaan kirkollisveroa. Mutta kun he virallisesti eroavat kirkosta, he eivät ole enää velvollisia maksamaan tätä veroa.

Vuosien 1969 ja 1974 välisenä aikana yli miljoona protestanttia ja 360 000 katolilaista erosi kirkkojen jäsenyydestä, ja vuosi 1975 oli myös ennätysvuosi siinä suhteessa. Mutta ei pitäisi olla hämmästyttävää, että ihmiset kapinoivat pakollista kirkon avustamista vastaan. Jeesus Kristus, kristillisyyden perustaja, osoitti, ettei pakollinen antaminen ole Jumalan menettelytapa. Hän sanoi: ”Ilmaiseksi olette saaneet, ilmaiseksi antakaa.” (Matt. 10:8) Apostoli Paavali sanoi myös: ”Tehköön kukin niin kuin hän on sydämessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta.” (2. Kor. 9:7) Papisto saa kokea seuraukset siitä, että se on jättänyt Jumalan sanan huomioon ottamatta.

”Tunneperäinen jääkausi”

● Tri Herbert Holt toteaa kirjassa ”Vapaita olemaan hyviä tai pahoja”, että hedonismi, omistautuminen itsekkääseen nautintoon, ’leviää ihmiskunnassa kuin metsäpalo’. Hän sanoo, että lisääntyvä itsekkäitten ihmisten ”uusi laji” ”pelästyttäisi pahanpäiväisesti jokaisen, joka arvostaa ihmisten ihmisyyttä”. Nämä ihmiset ovat menettäneet uskon Jumalaan ja lähimmäiseensä. Koska he eivät ole kiinnostuneita toisten hyvinvoinnista, he ovat astuneet tunneperäiseen jääkauteen”, sanoo Holt.

Sellaisia ihmisiä on kaikissa ikäryhmissä. Jotkut ovat naimisissa, jotkut ovat vanhempia. Mutta kukaan ei ole sitoutunut ”avioliittoon eikä vanhempina olemiseen eikä edes ystävyyteen. He ovat sulkeneet oven kaikelle sille menneisyyden harhakuvitelmana, ja he ajelehtivat vasta löytämänsä vapauden säännöttömällä radalla”, huomauttaa Holt. Hän lisää: ”He ovat lopputulos yhteiskunnallisesta muutoksesta, joka on tullut hengenvaarallisella nopeudella parin viime vuosikymmenen aikana. . . . ihmisiä, jotka eivät hyväksy mitään osaa yhteiskunnassa eivätkä mitään vastuuta kenellekään tai kenestäkään muusta kuin itsestään.”

Raamatun profetia ennusti, että näinä ”viimeisinä päivinä” suuret ihmisjoukot olisivat ’vailla luonnollista kiintymystä, haluttomia mihinkään sopimukseen, vailla itsehillintää, vailla hyvyyden rakkautta, nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia’. – 2. Tim. 3:1–4.

Omantunnon heräämistä

● Jehovan todistajat kokevat julmaa vainoa – pieksemistä, raiskauksia, jopa murhia – kaakkoisafrikkalaisessa Malawin valtiossa. Miksi? Yksistään sen tähden, että he säilyttävät kristillisen puolueettomuuden ja siten kieltäytyvät ostamasta poliittisia kortteja, jotka tekisivät heistä Malawin kongressipuolueen jäseniä. (Joh. 15:19; 18:36) Mutta heidän kokemansa julmuus on aiheuttanut omantunnon heräämistä kaikkialla.

Itse asiassa nämä kauhuteot saivat Saksan liittopäivät keskustelemaan pitkään Bonnissa maaliskuussa 1976. Ministeri Wischnewski sanoi esimerkiksi vastaukseksi erääseen kysymykseen mm.: ”Liittohallitus on pitänyt ilmoituksia Jehovan todistajien vainosta Malawissa aiheena antaa lähettilään ilmaista Saksan mielipide Malawin hallitukselle.”

Jehovan todistajat eivät pyydä maailmallisia hallituksia toimimaan heidän puolestaan. Mutta he tietävät, että ajattelevia ihmisiä kauhistuttavat sellaiset kauhuteot Jumalan antaman omantunnon vuoksi, joka ei voi hyväksyä inhottavaa väärintekoa. Niinpä apostoli Paavali sanoi, että kun ihmiset, joilla ei ole Jumalan lakia, ”luonnostaan tekevät lakiin kuuluvaa”, niin ”he osoittavat, että lain sisällys on kirjoitettu heidän sydämeensä, kun heidän omatuntonsa todistaa heidän kanssaan ja heitä syytetään tai jopa puolustetaan omien ajatustensa ristitulessa”. (Room. 2:14, 15) Milloin Malawin julkiset viranomaiset alkavat potea sellaisia omantunnon vaivoja, että he lopettavat Jehovan todistajien julman vainoamisen?

Kaikkeus ja Jumala

● Tutkittuaan vuosikymmenien ajan kaikkeuden vaikuttavia salaisuuksia rakettiasiantuntija tri Wernher von Braun toteaa: ”Maailmankaikkeuden suurenmoisuus vain vahvistaa uskoani siihen, että Luoja on varmasti olemassa. En voi kuvitella tämän koko kaikkeuden tulleen olemassaoloon ilman jotakin sellaista kuin Jumalan tahto. Kaikkeuden luonnonlait ovat niin tarkkoja, ettei meillä ole mitään vaikeutta rakentaa avaruusalusta lentämään kuuhun, niin että voimme ajoittaa lennon sekunnin murto-osan tarkkuudella. Jonkun on täytynyt säätää nämä lait.”

Raamattu ilmaisee Jesajan 42:5:ssä tämän ”jonkun” ”Jumalaksi, Herraksi, joka on luonut taivaan”.