”Jumala ei ole puolueellinen”
”HERRA, teidän Jumalanne, on jumalain Jumala ja herrain Herra, suuri, voimallinen ja peljättävä Jumala, joka ei katso henkilöön.” (5. Moos. 10:17) Näiden profeetta Mooseksen lausumien luottamusta herättävien sanojen totuudellisuuden on moneen kertaan vahvistanut kertomus siitä, miten Jumala on menetellyt ihmiskunnan suhteen.
Koska Jumala on puolueeton, tilaisuus tulla hänen hyväksymikseen palvelijoiksi ikuinen elämä silmämääränä ei ole rajoittunut vain muutamiin. Jumalan ”tahto on, että kaikenlaiset ihmiset pelastuisivat ja tulisivat totuuden täsmälliseen tuntemukseen. Sillä on yksi Jumala ja yksi välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen, Kristus Jeesus, joka antoi itsensä vastaaviksi lunnaiksi kaikkien puolesta.” (1. Tim. 2:4–6) Koska kaikki ihmiset ovat lunastusuhrin perusteella Jumalan ja Kristuksen omaisuutta, ketään ei estetä käyttämästä hyväkseen tilaisuutta pelastuksen saamiseen. Rodulla, yhteiskunnallisella asemalla, kyvyillä, ulkonäöllä ja muulla sellaisella ei ole mitään vaikutusta asiassa.
Tarkastelehan Israelin kansan tapausta. Jehova Jumala oli tosin jonkin aikaa tekemisissä yksinomaan israelilaisten kanssa, jotka olivat hänen nimelleen otettu kansa. Mutta huomaa, että Jumala ei valinnut heitä tunnustamakseen kansaksi heidän paljoutensa takia. Mooses sanoi heille: ”Ei Herra sen tähden ole mielistynyt teihin ja valinnut teitä, että olisitte lukuisammat kaikkia muita kansoja, sillä tehän olette kaikkia muita kansoja vähälukuisemmat.” (5. Moos. 7:7) ”Hän [Jumala] siis rakasti sinun isiäsi ja valitsi heidän jälkeläisensä itselleen ja itse suurella voimallaan vei sinut pois Egyptistä.” – 5. Moos. 4:37.
Miksi voimme sanoa, että tämä israelilaisten valitseminen ei ollut puolueellisuutta? Koska heidän toisaalta oli tehtävä vakavampi tili Jehova Jumalan edessä kuin kansojen, jotka eivät tunteneet häntä. Sen tähden he joutuivat erikoiskirouksen alaisiksi, jos he eivät totelleet hänen lakiaan. Tämä käy ilmi 5. Mooseksen kirjan 27:26:sta: ”Kirottu olkoon se, joka ei pidä tämän lain sanoja eikä täytä niitä.”
Muiden kansojen sallittiin kulkea omaa tietään, mutta silti niiden suotiin hyötyä Jumalan runsaskätisistä varauksista. Vaikka Jehovalla oli voima pidättää auringonpaiste ja sade, hän vain harvoin käytti tätä voimaa ihmisiä vastaan, ja silloin kun hän käytti, oli kysymys jostakin erikoistarkoituksesta. (2. Moos. 10:23; Aam. 4:7) Kansojen kokemus on ollut yleensä juuri sellainen kuin apostoli Paavali kuvaili Lystran asukkaille: ”Menneiden sukupolvien aikana hän [Jumala] salli kaikkien kansojen kulkea omia teitään, vaikkakaan hän ei ole ollut antamatta itsestään todistusta tehdessään hyvää, antaessaan teille sateita taivaasta ja hedelmällisiä aikoja ja täyttäessään sydämenne ruoalla ja hyvällä mielellä.” (Apt. 14:16, 17) Tämän ohella Jehova Jumala on tehnyt järjestelyn, joka tuottaa Hänen siunauksensa koko ihmiskunnalle Messiaan ja hänen tovereittensa, ts. ’Aabrahamin siemenen’, välityksellä. – 1. Moos. 22:18.
Sinäkin aikana, jona Jehova Jumala käytti israelilaisia, muihin kansoihin kuuluvat yksilöt voivat saada hänen suosiollisen huomionsa. Kuningas Salomon esittämä rukous temppelin vihkiäisissä Moorianvuorella vahvistaa tämän. Hän anoi Jehovalta: ”Jos joku muukalainen, joka ei ole sinun kansaasi Israelia, tulee kaukaisesta maasta sinun nimesi tähden – sillä sielläkin kuullaan sinun suuresta nimestäsi, väkevästä kädestäsi ja ojennetusta käsivarrestasi – jos hän tulee ja rukoilee kääntyneenä tähän temppeliin päin, niin kuule taivaasta, asuinpaikastasi, häntä ja tee kaikki, mitä muukalainen sinulta rukoilee, että kaikki maan kansat tuntisivat sinun nimesi ja pelkäisivät sinua, samoin kuin sinun kansasi Israel.” – 1. Kun. 8:41–43.
EI-ISRAELILAISIA SIUNATTU
Raamattu kertoo lukuisista tapauksista, joissa ei-israelilaiset, jotka osoittivat uskoa, saivat jopa erikoissiunauksia Jehova Jumalalta.
Yksi heistä oli Sarpatissa asuva leski, joka osoitti huomaavaisuutta Jehovan profeetalle Elialle. Siitä oli seurauksena, että hänen pientä jauho- ja öljyvarastoaan estettiin ihmeen avulla kulumasta loppuun nälänhädän aikana. Vielä suurempi ihme oli hänen ainoan poikansa herättäminen kuolemasta. – 1. Kun. 17:8–24; Luuk. 4:25, 26.
Portto Raahab Jerikosta hylkäsi halventavan ammattinsa, osoitti uskoa Jehovaan ja ryhtyi toimimaan sopusoinnussa sen kanssa, miten Jehova käytti Israelia. Raahab ja hänen sukulaisensa eivät sen tähden tuhoutuneet muiden Jerikon asukkaiden mukana. Lisäksi Raahabille hänen tietämättään suotiin etu päästä sukuhaaraan, joka johti Messiaaseen, kun hän solmi kunniallisen avioliiton Salmonin (Salman) kanssa. – Ruut 4:20–22; Matt. 1:5, 6; Hepr. 11:30, 31; Jaak. 2:25.
Samoin mooabilainen Ruut sai Jumalan suosion. Hän valitsi Jehovan Jumalakseen ja jätti halukkaasti kotimaansa asuakseen israelilaisten keskuudessa, kansan, joka tunnusti hänet tosi Jumalaksi. Korkein puolestaan salli hänen tulla yhdysrenkaaksi Messiaaseen johtavaan tärkeään sukuhaaraan. – Matt. 1:5.
Kun Messias, Jeesus, tuli, niin israelilaisille annettiin ensimmäinen tilaisuus tulla hänen uskollisiksi opetuslapsikseen sen liiton perusteella, jonka Jumala teki heidän esi-isänsä Aabrahamin kanssa. Sitten vuonna 36 ulotettiin sama etu ensimmäiselle ympärileikkaamattomien ei-juutalaisten ryhmälle. Apostoli Pietari sanoi puhuessaan tälle ryhmälle: ”Tosiaankin minä havaitsen, että Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” – Apt. 10:34, 35.
JÄLJITTELE JUMALAN PUOLUEETTOMUUTTA
Koska Jumala on puolueeton, kaikkien, jotka haluavat hänen hyväksymystään, pitäisi haluta olla hänen kaltaisiaan. Tämä merkitsee sitä, että tulee karttaa kaikkea puolueellista suosimista jonkun saaman korkeamman koulutuksen, taloudellisen aseman tai muun sellaisen perusteella, mikä tekee hänet huomattavaksi. Me emme arvostele ketään lihallisten tai epätäydellisten ihmisten mittapuitten mukaan. Todellista merkitystä ei ole sillä, miltä ihminen vaikuttaa ulkonaisesti, vaan sillä, millainen hän on sydämeltään.
Jumalan puolueettomuus asettaa hänen palvelijoilleen vastuun auttaa toisia ihmisiä pääsemään totuuden täsmälliseen tuntemukseen. Kenenkään ei pitäisi ajatella, että joku olisi arvoton saamaan tällaista apua. Ihmisiä voidaan auttaa muuttamaan tapansa, jos he todella haluavat sitä. Apostoli Paavali kirjoitti korinttolaisille: ”Eivät haureelliset, eivät epäjumalanpalvelijat, eivät avionrikkojat, eivät luonnottomia tarkoituksia varten pidetyt miehet, eivät miehet, jotka makaavat miesten kanssa, eivät varkaat, eivät ahneet, eivät juopot, eivät herjaajat eivätkä kiristäjät peri Jumalan valtakuntaa. Ja kuitenkin jotkut teistä olivat sellaisia. Mutta teidät on pesty puhtaiksi.” (1. Kor. 6:9–11) Jos yksilöt siis saattavat elämänsä sopusointuun Jumalan tahdon kanssa, niin heistä voi tulla hänen puhtaita, hyväksyttyjä palvelijoitaan.
Kun me ymmärrämme Jumalan olevan puolueeton, niin se auttaa meitä myös saamaan oikean näkemyksen siitä, mitä toiset saattavat ajatella meistä. Meidän päähuolenamme ei ole ihmisten miellyttäminen, joihin se, mitä ihminen on ulkonaisesti, saattaa tehdä syvän vaikutuksen, vaan Jehova Jumalan miellyttäminen, joka näkee, millainen sydän on. Me noudatamme Raamatun kehotusta: ”Mitä teettekin, työskennelkää siinä kokosieluisesti niin kuin Jehovalle eikä ihmisille, sillä te tiedätte, että tulette Jehovalta saamaan asianmukaisen palkan, perinnön. Palvelkaa Herran, Kristuksen, orjina. Se, joka tekee väärin, saa varmasti takaisin, mitä hän on väärin tehnyt, eikä puolueellisuutta ole.” – Kol. 3:23–25.
Jumalan puolueettomuus on todella tuottanut suurenmoisia siunauksia ihmiskunnalle. Kaikille eikä vain muutamille on annettu valinnan mahdollisuus, jotta he voisivat päästä hyväksyttyyn asemaan hänen edessään odotteenaan elää ikuisesti. Tämän tosiasian ymmärtämisen pitäisi saada meidät auttamaan niin monia kuin mahdollista totuuden täsmälliseen tuntemukseen. Sen pitäisi saada meidät karttamaan puolueellista suosimista ja välttämään asiatonta huolehtimista siitä, mitä ihmiset saattavat meistä ajatella. Kun teemme kaiken kuin Jehovalle jäljitellen hänen puolueettomuuttaan, niin voimme olla varmoja runsaan palkan saamisesta.