”Yötä päivää työskennellen” opetuslasten tekemiseksi
”Koska meillä siis on hellä kiintymys teihin, halusimme hyvin mielellämme antaa teille, ei ainoastaan Jumalan hyvää uutista, vaan oman sielummekin, koska olitte tulleet meille rakkaiksi. . . . Yötä päivää työskennellen . . . me saarnasimme teille Jumalan hyvää uutista.” – 1. Tess. 2:8, 9, Um.
1. a) Mitä tarkoitusta varten Jehovan järjestö tekee työtä? b) Missä pitäisi Jumalan palvelijoiden nyt ahertaa?
JEHOVAN järjestö työskentelee tuntien asian kiireellisen tärkeyden. Eräs työ on tehtävä. Sen rukouksen mukaisesti, että Jehovan nimi tulisi pyhitetyksi, antautuneet taivaalliset luomukset sanovat ”lakkaamatta yötä päivää: ’Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias’”. (Ilm. 4:8; Matt. 6:9) Vaikka antautuneilla Jumalan palvelijoilla on inhimillisiä rajoituksia, niin he ahkeroivat samalla lailla kautta maailman tänä ”lopun aikana” ”pyhissä käytöstavoissa ja jumalisen antaumuksen teoissa” odottaen ja pitäen ”läheisenä mielessä Jehovan päivän läsnäoloa, päivän, jonka vuoksi taivaat palavina hajoavat ja alkuaineet äärimmäisen kuumina sulavat”. Kuinka suurenmoinen onkaan Jumalan lupaus vanhurskaista ”uusista taivaista ja uudesta maasta”, jotka seuraavat tuota tulista ”päivää”! – 2. Piet. 3:11–13, Um; Dan. 12:1–4.
2. Mitä Jumalan palvelemiseen sisältyy?
2 Jumalalle suoritettu palvelus ei ole tavallisen maallisen työn jokapäiväistä ikävystyttävää yksitoikkoisuutta. Siihen ei sisälly vain päivävuoro tai yövuoro. Se on palvelusta, jonka vaikuttimena on voimakas halu antaa itseltään ”yötä päivää” totellen Jeesuksen käskyjä saarnata ja tehdä opetuslapsia vaikuttimenaan kristillinen rakkaus. (Matt. 24:14; 28:19; Joh. 13:34) Tämä ei merkitse sitä, että ihmisen olisi jätettävä huomioon ottamatta levon ja virkistyksen tarpeensa, koska sellainen kuluttaisi aikanaan loppuun hänen voimansa ja terveytensä. Mutta hänen tulee olla halukas ja innokas auttamaan toisia hengellisesti joka tilaisuudessa, olkoonpa sitten ”päivä” tai ”yö”.
3. Miten Paavali ja hänen toverinsa suhtautuivat Tessalonikan seurakuntaan?
3 Apostoli Paavali tovereineen teki juuri siten. ”Hellä kiintymys” kiinnostuneisiin pani heidät toimimaan. Kun he muodostivat uuden seurakunnan Tessalonikaan, niin se joutui nopeasti kokemaan koettelemuksia ja vainoa. Mutta koettelemuksissa ilmaisemansa nuhteettomuuden takia nämä uudet kristityt ’tulivat rakkaiksi’ niille, jotka olivat tutkineet heidän kanssaan. Se oli saanut Paavalin ja hänen Jumalaa palvelevat toverinsa antamaan ei ainoastaan ”hyvää uutista” vaan ’oman sielunsakin’ tessalonikalaisten hyväksi. Kun he olivat tuon uuden seurakunnan luona, niin he työskentelivät uutterasti ”yötä päivää” huolehtiakseen omista tarpeistaan, minkä lisäksi he käyttivät paljon aikaa uusien opetuslasten opettamiseen. Tällä tavalla he tosiaan vuodattivat sielunsa palvellessaan Jehovaa yötä päivää.
4. Millainen realistinen asenne meidän tulee omaksua palvelukseemme nykyään?
4 Tunnemmeko yhtä syvää kiinnostusta oman alueemme ”lampaankaltaisia” kohtaan? Me tiedämme, että tehtävänämme on Jumalan määräämä työ. Mutta useimmat meistä tekevät maallista työtä, jotta eivät olisi taakkana toisille, tai me pidämme huolta perheestämme tai käymme koulua. Muina aikoina osallistumme kenttäpalvelukseen. Mutta miten paljon välitämme kiinnostuneista, jotka löydämme saarnatessamme? Tunnemmeko tosiaan ”hellää kiintymystä” heitä kohtaan? Me saatamme käyttää melko monta tuntia kenttäpalvelukseen, ja me iloitsemme saadessamme jättää muutamia kirjoja tai lehtiä ystävällisesti suhtautuville henkilöille. Luultavasti teemme muutamia uusintakäyntejä. Mutta toisinaan voi mennä kuukausi tai parikin, ennen kuin palaamme katsomaan, miten kiinnostuneet voivat. Muistammeko me todella, että kysymys on elämästä? Annammeko me mielellämme, ”ei ainoastaan Jumalan hyvää uutista, vaan oman sielummekin”, niin että he voisivat löytää elämän tien?
5. Mitä voimme oppia Paavalin mallista?
5 Paavali itse antoi loistavan mallin itsensä kuluttamisesta uusien veljiensä ja muiden kiinnostuneitten hyväksi. Erotessaan viimeisen kerran Efeson seurakunnan vanhimmista hän sanoi: ”Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin. Kaikessa minä olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat, jotka hän itse sanoi: ’Autuaampi on antaa kuin ottaa’.” (Apt. 20:31, 35) Jos me Paavalin lailla tunnemme aitoa kiinnostusta ”lampaisiin”, niin me työskentelemme sydämestämme ja sielustamme etsien keinoja auttaaksemme heitä. Me yritämme tehdä uusintakäyntejä heidän luokseen muutamien päivien kuluessa, mikäli mahdollista, tai ehkä soittaa heille puhelimella elvyttääksemme heidän kiinnostustaan. Saatana ja hänen asiamiehensä yrittävät hävittää tämän kiinnostuksen, joten meidän täytyy olla valppaita auttaaksemme näitä ”lampaita”. – Luuk. 8:11, 12.
PYSYEN AHKERINA ”YÖTÄ PÄIVÄÄ”
6, 7. a) Mikä laajennus on tapahtumassa, ja minkä haasteen se antaa? b) Miksi meidän tulee tehdä käyntejä ja uusintakäyntejä alueellamme?
6 Uusia kiinnostuneita löytyy, kun saarnaamme jatkuvasti hyvää uutista. Siksi työn määrä lisääntyy alituisesti. Uusia seurakuntia muodostetaan ja enemmän Raamattuja, kirjoja ja lehtiä levitetään – yhteensä 313 229 157 julkaisua palvelusvuonna 1974. Lisäksi saatiin 2 387 904 uutta tilausta Vartiotorni ja Herätkää! -lehdille. On erittäin tärkeätä käydä uudelleen niiden luona, jotka saavat tätä kirjallisuutta.
7 Jotkut ovenavaajat eivät ehkä ota lainkaan kirjallisuutta. Mutta he saattavat esittää arvostavia huomautuksia Jehovan todistajien innosta, kun he käyvät niin usein heidän kodeissaan. Tällaisten ihmisten huolestuminen maailman pahenevasta turmeluksesta ja epävanhurskaudesta avaa tien lisäavun antamiseen heille. Yhä useammat vanhurskauteen taipuvaiset ihmiset tulevat ymmärtämään, että aikamme itsekäs, sydämetön yhteiskunta ei tarjoa kerrassaan mitään tulevaisuuden toivoa. (Ps. 92:8) Kun käymme yhä uudelleen tällaisten ihmisten luona, niin ehkä saamme heidät vakuuttuneiksi todellisuudenmukaisesta toivosta. Tätä silmällä pitäen ”me työskentelemme kovasti ja ponnistelemme, koska olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikenlaisten ihmisten Pelastaja, varsinkin uskollisten”. – 1. Tim. 4:10, Um.
8. Mikä seuraus voi olla siitä, että sovellamme Saarn. 11:6:n neuvoa?
8 Kun pysymme ahkerina ”yötä päivää”, niin saatamme löytää hyvää vastakaikua, kun puhumme työtovereitten, naapureitten tai opiskelutovereitten kanssa.
Eräässä yliopistokaupungissa oleva seurakunta raportoi, että äskettäin on kuusi opiskelijaa ollut säännöllisesti kokouksissa. Yksi näistä iloitsee nyt säännöllisestä tienraivauspalveluksesta samalla kun opiskelee yliopistossa. Muuan toinen opiskelijatyttö, jolle tämä uusi todistaja esitti totuutta, on palannut kotikaupunkiinsa ryhtyäkseen tienraivauspalvelukseen, ja vielä eräs, jota tyttö opetti, on juuri kastettu.
Saarn. 11:6:ssa on erinomainen neuvo: ”Kylvä siemenesi aamulla äläkä hellitä kättäsi ehtoollakaan; sillä et tiedä, tuoko onnistuu vai tämä vai onko kumpikin yhtä hyvä.” Kun siis käytämme jokaista eteen tulevaa tilaisuutta, ”yötä päivää”, keskustellaksemme toisten kanssa ”tähän valtakunnan hyvään uutiseen” (Um) sisältyvästä loistavasta toivosta, niin sieltä ja täältä ja usein odottamattomista paikoista löydämme sydämiä, jotka ovat vastaanottavaisia Valtakunnan sanomalle.
9. Miksi voimme luottaa Jehovan siunaukseen?
9 Jehova ’tuntee kaikkien sydämen’. Jos me vain saarnaamme ja opetamme ahkerasti, niin sanoma juurtuu vilpittömiin sydämiin, ja Jehova ’antaa kasvun’. (Apt. 1:24; 1. Kor. 3:6) Me saatamme kohdata töykeitä kieltoja ja pettymyksiä matkalla, mutta me voimme katsoa eteenpäin luottavaisina kohti Salomon sanojen täyttymistä: ”Lähetä leipäsi vetten yli, sillä ajan pitkään sinä saat sen jälleen.” – Saarn. 11:1.
10. Miten voimme työskennellä määrätietoisesti?
10 Sen, että Jehovan todistajat aidosti välittävät ihmisistä, tulisi saada heidät kaikki huolehtimaan tavatuista kiinnostuneista. Kun näin on, niin he eivät ainoastaan merkitse muistiin henkilön nimeä ja pane sitten merkintöjä kirjasalkkuun ja unohda niitä. He ovat sen sijaan syvästi kiinnostuneita antamaan tarvittavaa apua näille uusille. He tekevät niin kuin Sananl. 3:27 neuvoo: ”Älä kiellä tarvitsevalta hyvää, milloin sitä tehdä voit.” Todellakin, tee sitä! Tekemällä määrätietoisesti uusintakäyntejä niin pian kuin mahdollista jatkaaksesi Raamattuun perustuvaa keskusteluasi kiinnostuneen kanssa voit ikään kuin ’takoa raudan ollessa kuuma’ lisäten kiinnostusta, ennen kuin vastustajilla on aikaa tai tilaisuutta tukahduttaa sitä.
Eräs Valtakunnan julistaja teki uusintakäynnin kiinnostuneen luo jo tunnin kuluttua ensimmäisen käynnin jälkeen. Vähän yli viikon aikana tehtiin kolme muuta uusintakäyntiä raamatullisiin kysymyksiin vastaamiseksi ja sitten aloitettiin Raamatun kotitutkistelu.
11. Mikä on ihmisten suuri tarve, ja miten kristitty voi auttaa tämän tarpeen täyttämisessä?
11 Jehovan todistajat jättävät kiinnostuneitten ihmisten koteihin ympäri maailman joka vuosi monia miljoonia julkaisuja useammalla kuin 160 kielellä. Mutta ihmiset tarvitsevat enemmän kuin kirjallisuutta kotiinsa tullakseen varjelluiksi tulevan ”suuren ahdistuksen” läpi. He tarvitsevat apua saadakseen Raamatun totuuksia mieleensä ja sydämeensä. (Room. 10:10–15; 12:1, 2) Heidän on saatava tosi kristillisen persoonallisuuden ”merkki” otsaansa. (Hes. 9:4; Ef. 4:24) Raamatun periaatteitten oppiminen ja tämän ”uuden persoonallisuuden” (Um) päälle pukeminen vie aikaa. Jumalan kristityn palvelijan täytyy antaa jatkuvasti rakkaudellista, kärsivällistä ja ymmärtäväistä apua, niin että vastakiinnostuneet oppisivat todella iankaikkiseen elämään pääsemiseksi asetetut vaatimukset ja uudistaisivat mielensä kristilliseen elämään. Oletko sinä halukas antamaan heille tätä apua? Kuluttakaamme itseämme rukoillen heidän hyväkseen, kun vielä aikaa on, pitäen alituisesti mielessämme aikain kiireellisyyden ja että kysymyksessä on elämä ja kuolema. – Joh. 9:4; Fil. 1:9–11.
12, 13. a) Mitä järjestelyjä apostolit ja muut tekivät voidakseen osallistua opetuslasten tekemiseen? b) Miten voimme iloita samanlaisista siunauksista nykyään?
12 Joku saattaa sanoa: ”Minulla ei ole kykyä johtaa Raamatun kotitutkistelua.” Tai: ”Minulla ei ole aikaa johtaa tutkistelua jollekulle säännöllisesti viikoittain.” Jotkut meistä ovat tosin uusia tai kokemattomia, tai me emme ole ehkä saaneet parhainta koulutusta. Toisilla saattaa elatuksen hankkimisen paine tässä nykyisessä yhteiskunnassa näyttää supistavan aikaa muilta asioilta. Mutta emmekö me silti voi tehdä samoin kuin apostolit ja toiset varhaiset opetuslapset? Jotkut heistä olivat toimineet kalastajina ja muissa maallisissa ammateissa. Mutta he järjestivät elintapansa niin, että voivat seurata Jeesusta oppiakseen tietämään, miten voi saarnata ja opettaa. He varasivat aikaa siihen. – Mark. 1:16–20.
13 Noilla apostoleilla ei ollut paljon maailmallista koulutusta eikä tietoa. Mutta heillä oli Jumalan henkeä, ja he ottivat vastaan Jehovan varaaman valmennuksen. Heidän innokas saarnaamisensa ja opettamisensa johti lyhyessä ajassa huomattavaan lisäykseen, ”noin viiteentuhanteen” uskovaan Jerusalemin kaupungissa. Vastustavat hallitusmiehet eivät voineet tehdä mitään sen lopettamiseksi. ”Mutta kun he näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulunkäymättömiä ja oppimattomia miehiä, he ihmettelivät; ja tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa.” – Apt. 4:4, 13; Joh. 7:46.
14. a) Mistä olemme suuresti kiinnostuneita nykyään, ja miksi se on kiireellisen tärkeää? b) Mitä uskomme ennustuksiin pitäisi saada meidät tekemään?
14 Pietari, Johannes ja toiset opetuslapset olivat kiinnostuneita ihmisten elämän pelastamisesta. Myös me nykyään olemme suuresti kiinnostuneita siitä. Tuomittu maailma on ”suuren ahdistuksen” partaalla – ”ahdistuksen ajan, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti”. Mutta ne, jotka ovat jäljellä hengellisestä Israelista, odottavat pelastuvansa, ja on oleva riemua myös, kun ”suuri joukko . . . kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä” tulee ”siitä suuresta ahdistuksesta”, koska se on uskonut Karitsan, Kristuksen Jeesuksen, vuodatettuun vereen ja ryhtynyt palvomaan Jehovaa ”päivät ja yöt hänen temppelissään”. (Dan. 12:1; Ilm. 7:9–15) Uskotko sinä tämän? Jos uskot, niin miksi et tekisi välttämättömiä järjestelyjä elämässäsi voidaksesi kuluttaa itseäsi täysin määrin käymällä vilpitönsydämisten ihmisten luona, tekemällä heidän luokseen uusintakäyntejä ja tutkimalla heidän kanssaan, kunnes he ovat laskeneet jalkansa lujasti pelastukseen johtavalle tielle? Ajan kiireellisyys vaatii tätä ponnistelua! – Room. 13:11, 12.
15. Millä tavoilla voitaisiin toimia opetuslasten tekemisen hyväksi?
15 Meidän pitäisi kaikin mokomin olla ahkeria niiden auttamisessa, jotka ovat aidosti kiinnostuneita Jumalan sanasta. Jos me emme jostakin syystä voi pian tehdä uusintakäyntiä, niin meidän tulisi pyytää jotakuta toista Valtakunnan julistajaa auttamaan. Seurakunnan vanhimmat ja avustavat palvelijat auttavat myös mielellään sen järjestämisessä, että kaikki kiinnostuneet otetaan asianmukaisesti huomioon. Kaikille, jotka osallistuvat Valtakunnan työhön ehkä avustamalla ensimmäistä kertaa Valtakunnan Uutisten levittämisessä, kuuluu kutsu edistyä kenttäpalveluksen muissa piirteissä, uusintakäyntien tekemisessä ja tutkistelujen johtamisessa. Sinäkin voit nuoren Timoteuksen tavalla edistyä Paavalin kehotuksen mukaisesti: ”Harrasta näitä, elä näissä, että edistymisesi olisi kaikkien nähtävissä. . . . ole siinä kestävä; sillä jos sen teet, olet pelastava sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat.” – 1. Tim. 4:15, 16.
KIINNOSTUNEITTEN TARPEISIIN MUKAUTUMINEN
16. Miten voitaisiin käyttää ”Totuus” ja ”Rauha ja turvallisuus” -kirjoja?
16 Jumalan kristityn palvelijan on oltava joustava ja arvostelukykyinen raamatuntutkistelujen aloittamisessa ja johtamisessa. Ihmiset, jotka tietävät jotakin Raamatusta tai jotka ovat olleet kristikunnan uskontojen yhteydessä, voivat mielellään tutkia Raamattua käyttäen apuna kirjaa Totuus joka johtaa ikuiseen elämään. Tai jos he ovat syvästi kiinnostuneita ratkaisun löytämisestä maailman ahdistuksiin tai jos ihmisten huono käytös häiritsee heitä, niin kirjan Tosi rauha ja turvallisuus – mistä lähteestä? tutkiminen voi olla sopiva. Ennen Jeesuksen Kristuksen opetuslapseksi kastamista olisi uuden hyödyllistä lukea molemmat edellä mainitut kirjat ja katsoa Raamatusta kohdat, joihin on viitattu, jotta ymmärtäisi selvästi kristillisen elämän periaatteet eikä ainoastaan oppia. – Apt. 17:11.
17. Miten opetustyö voitaisiin mukauttaa eri tilanteisiin kautta maailman?
17 Joissakin osissa maailmaa ihmiset ovat ehkä saaneet vain vähän – jos lainkaan – koulutusta. Jotkut eivät osaa edes lukea ja kirjoittaa. Mutta näidenkin joukosta on löydettävissä vilpitönsydämisiä ihmisiä, joilla saattaa olla etu säilyä elossa ”suuressa ahdistuksessa”. Joissakin maissa, joissa ei ole kirjoitettua kieltä, Jumalan palvelijat ovat käyttäneet kuvakirjoitusmerkkejä tärkeitten Raamatun oppien ilmaisemiseksi. Jehovan todistajat opettavat useissa maissa uusia lukemaan ja kirjoittamaan, niin että he voivat edistyä Raamatun tutkimisessa. Julkaisuja varataan sokeainkirjoituksella sokeitten käyttöön. Afrikassa ja monissa kristikunnan maissa on helppotajuinen kirjanen ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen” tavoittanut monta sydäntä selväpiirteisellä sanomalla. Eräissä Aasian maissa on kirjanen ”Katso, uudeksi minä teen kaikki” ollut erittäin tehokas sellaisten uusien opettamisessa, jotka eivät tiedä mitään Raamatusta eivätkä sen taustasta. Esimerkiksi:
Eräs aasialainen mieshenkilö, jolla oli huomattava asema eräässä pankissa, osti suuren maapalstan ja suunnitteli rakentavansa sille kauniin kodin. Mutta tässä vaiheessa alkoi hänen vaimonsa tutkia Jehovan todistajien kanssa. Mieskin alkoi vähäisen suostuttelun jälkeen tutkia käyttäen kirjasta ”Katso, uudeksi minä teen kaikki”. Tutkittuaan kappaleeseen 4 saakka hän päätti, että Jehovan uusi järjestys oli se, joka häntä kiinnosti. Siitä lähtien hän alkoi tutkia erittäin ahkerasti Raamattua. Hän ei ainoastaan luopunut uuden kodin rakentamissuunnitelmastaan, vaan hän jätti asemansa pankissa voidakseen keskittyä paremmin raamatuntutkisteluihinsa. Tutkittuaan kaksi kuukautta hän tuli toimeliaaksi kenttäpalveluksessa. Hän ja hänen vaimonsa ovat muuttaneet pienempään asuntoon ollakseen vapaita esteistä, kun he pian täyttävät vaatimukset ryhtyäkseen tienraivauspalvelukseen. Heidän kanssaan tutkiva tienraivaaja sanoo: ”Miten suurenmoinen etu onkaan auttaa näitä lampaankaltaisia!”
18. Miten voisimme olla joustavia työskennellessämme kohti päämääräämme, tutkistelun johtamista?
18 On useita raamatullisia julkaisuja, jotka on suunniteltu herättämään kiinnostusta ja täyttämään uusien tarpeet. Ne, jotka ovat menneisyydessä omistautuneet tieteelle tai saaneet paljon koulutusta, saattavat empiä tutkia Raamattua, koska sitä arvostellaan niin paljon. Mutta kun heidän kanssaan keskustellaan kirjoissa Onko Raamattu todella Jumalan sana? ja Onko ihminen kehityksen vai luomisen tulos? olevasta aineistosta, niin se saattaa näyttää heille, että Raamattu varaa korkeinta koulutusta ja ettei se ole lainkaan epätieteellinen. Toisiin voidaan saada kosketus osoittamalla kiinnostusta heidän lapsiinsa ja näyttämällä vanhemmille, miten pienten kanssa tutkitaan kirjaa Suuren Opettajan kuunteleminen. Aikanaan voidaan ehkä aloittaa säännöllinen tutkistelu koko perheen kanssa. Meidän on siis oltava joustavia pyrkiessämme kohti tätä päämäärää, tutkistelun johtamista, ja myös valitessamme Raamatun tutkimisen apuvälineen, joka on sopivin.
19. Miten voisimme sopeutua pulmallisiin tilanteisiin?
19 Toisinaan tarvitaan sopeutumiskykyäkin järjestettäessä sitä, milloin ja missä tutkitaan. Esimerkiksi erään todistajan, joka tutki kalastajan kanssa, oli suunniteltava illat, joina kalastusvene oli rannalla mereltä, ja sovitettava oman perhetutkistelunsa aika sen mukaan. Joidenkuiden on ollut tutkittava lounasaikaan työpaikalla, kenties sovittaen kaksi lyhyttä tutkistelua joka viikkoon. Tutkimispaikka voi olla puistonpenkki, pysäköity auto tai todistajan koti, jos muualla tutkimista vastustetaan.
MITÄ SINÄ TEET TÄSSÄ OPETUSLASTEN TEKEMISEN TYÖSSÄ?
20. Mikä on välttämätöntä onnistuaksemme opetuslasten tekemisessä? Valaise.
20 Se, mitä kukin yksilö voi tehdä, voi riippua vaihtelevista olosuhteista, kuten perhevastuista, terveydestä ja muista tekijöistä. Mutta mikä on sinun halusi? Onko se kenttätoimintasi laajentaminen, jotta tosiaan menestyisit opetuslasten tekemisessä? Jos on, niin omistaudu siihen luottaen täysin Jehovaan. Seuraavasta näemme, miten asiat järjestyivät eräälle, joka teki näin:
Nuori naishenkilö, joka kasvatettiin nimikristillisyydessä, tunsi, että jotakin puuttui. Kaikki luomakunnassa oleva kauneus teki häneen syvän vaikutuksen, mutta hän ei ylistänyt Luojaa. Hän sai kuitenkin Jehovan todistajilta tietoa Jumalan suurenmoisesta yleisjärjestöstä ja hänen Valtakuntaa koskevista tarkoituksistaan. Hän saattoi tuskin odottaa kasteelle pääsyään ja sitten pätevöitymistään vakituiseksi tienraivaajaksi. Sitä ennen hänen elämänsä oli mukautunut vain hänen aviomiehensä ja pienten lastensa palvelemiseen. Nyt hän saattoi heidän yhteistoimintansa avulla järjestää niin, että hän palveli, ei vain edelleen heitä, vaan ensiksi ja etusijassa Jehovaa. Hän ratkaisi pulmansa yhden kerrallaan turvaamalla Jehovaan. Hänen miehensä suostui siihen, että hän lakkasi työskentelemästä miehensä kanssa tämän liikkeessä, ja samana päivänä mies yllättyi huomatessaan, että hänen omat tulonsa olivat odottamatta kaksinkertaistuneet. Vaimo oli pitkän päivän kenttätoiminnan jälkeen uupunut, mutta hän antoi miehensä nähdä vain hänen ilonsa. Sitten juuri kun tarve oli suurin, hänen miehensä hankki hänelle pienen auton hänen palvelustaan varten. Hän ei laiminlyö koskaan yhtään kokousta, ja hän lukee päivittäin Raamattua saaden suurta kannustusta entisaikain Jehovan palvelijoitten uskollisista esimerkeistä. Erään kerran hän matkusti lapsineen yli 1 600 kilometriä saarnatakseen kotisaaressaan, ja hän tapasi siellä niin paljon kiinnostusta Raamattuun, että sinne lähetettiin erikoistienraivaajia huolehtimaan siitä. Tämä nuori perheenäiti sai todella hartaimmat toiveensa toteutumaan. – Ps. 145:16.
21. Ketkä voivat saada tosi iloa kenttäpalveluksesta nykyään?
21 Niin kuin tämä ja monet muut todelliset elämän kokemukset valaisevat, ei Valtakunnan saarnaamisen ja opetuslasten tekemisen tärkeätä työtä tule suorittaa omassa voimassamme. Meidän täytyy luottaa Jehovaan ja etsiä jatkuvasti hänen ohjaustaan. Hän auttaa meitä kehittämään kykyjämme. Paavali kirjoitti ensimmäisen vuosisadan kristityille: ”Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta.” Ei, ”vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään”. (1. Kor. 1:26, 27) Samoin on nyt. Eivät korkeamman teologisen koulutuksen saaneet, vaan nöyrät ihmiset, jotka rakastavat Jumalaa ja lähimmäistään ja työskentelevät yötä päivää tehdäkseen opetuslapsia – nämä ovat niitä, joilla on menestystä ja iloa palveluksessaan. Heidän aito kiinnostuksensa toisia kohtaan loistaa lävitse, ja samoin myös ”Jumalan kirkkauden tunteminen”, joka heillä on sydämessään, loistaa toisille Jumalan voiman avulla Hänen totuutensa suosittelemiseksi. – 2. Kor. 4:6, 7.
22. a) Minkä vakuutuksen 1. Kor. 15:58 antaa niille, jotka ryhtyvät ponnistelemaan? b) Valaise paikallisella tai muulla kokemuksella, mitä iloa voidaan saada palveltaessa yötä päivää.
22 Siitä huolimatta, miten työhömme suhtaudutaan, se ei ole turhaa. (1. Kor. 15:58) Jotkut suurimmat ilomme saattavat tulla opetuslasten tekemisestä. Muuan perheenäiti, joka sai vastustusta appivanhempiensa taholta, mutta joka rohkeasti lakkasi työskentelemästä heidän ravintolaliikkeessään lähteäkseen kokoajanpalvelukseen, kirjoittaa tästä ilosta:
Vaikka vanhemmat olivat pettyneitä, niin he voivat nähdä, että heidän poikansa perhe oli tullut yksimielisemmäksi ja onnellisemmaksi ja että sen sijaan, että heidän miniänsä olisi ollut laiska, hän työskenteli ahkerasti aamusta iltaan. Toimintani koitui siunaukseksi myös perheellemme. Ensimmäisenä vuonna tuli 7-vuotiaasta pojastamme julistaja, ja 9-vuotiaana hänet kastettiin. Hän osallistuu iloiten ja innokkaasti palvelukseen. Vajaan viiden vuoden aikana sen jälkeen, kun aloitin tienraivauspalveluksen, olen auttanut yhdeksäntoista henkilöä kasteelle asti. Tämän palvelusvuoden 1974 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on kastettu kolme henkilöä, joiden kanssa tutkin, ja kaikki kahdeksan henkilöä, joiden kanssa nykyään tutkin, käyvät kokouksissa. Vielä kolme näistä alkaa saarnata lähitulevaisuudessa. Kun tapaan toisia, jotka haluavat tutkia, niin minusta tuntuu, että Jehova tuntee lampaansa hyvin ja haluaa saada heidät kootuiksi, niin että minä olen todella täynnä iloa. Minulla on toisinaan kovin kiire, ja toisinaan väsyn, mutta silloin luen Jes. 40:25–31:n uudelleen ja uudelleen. Kiitän edustani saada tehdä opetuslapsia ja tunnen tyydytystä eläessäni täysipainoista elämää. Jos minun olisi elettävä elämäni uudelleen, niin valitsisin saman työn ja elintavan.
23. a) Mitä rohkaisua maallisessa työssä käyvät voivat saada Paavalin ja Silaan esimerkistä? b) Miten vasta opetuslapsiksi tulleista voi tulla ”meidän kunniamme ja meidän ilomme”?
23 Me kaikki emme ehkä voi laajentaa palvelustamme samassa määrin. Ja jotkin alueet saattavat olla melko vastaanottamattomia. Mutta me kaikki voimme työskennellä sydän ja sielu saarnaamis- ja opettamistyössä luottaen siihen, että Jehova ohjaa meidät niiden luo, jotka kuuluvat hänelle. Monet meistä voivat olla Paavalin ja Silaan kaltaisia, jotka työskentelivät mielellään ”yötä päivää”, eivät ainoastaan maallisessa toimessaan, vaan myös ’antaen Jumalan hyvää uutista ja oman sielunsakin’ rakkaille uusille opetuslapsille. Ja me voimme sanoa näistä apostolin tavalla: ”Sillä kuka on meidän toivomme tai ilomme tai meidän kerskauksemme kruunu? Ettekö myös te, meidän Herramme Jeesuksen edessä hänen tulemuksessaan [läsnäolossaan, Um]? Sillä te olette meidän kunniamme ja meidän ilomme.” (1. Tess. 2:7–9, 19, 20) Ja se on oleva jatkuva ilo. Sillä kun ”suuri ahdistus” on mennyt, niin millainen ilo tuleekaan olemaan saada uudessa järjestelmässä olla ikuisesti niiden miellyttävässä seurassa, joita autoimme tuntemaan Jehovan!