Onko Kuninkaan sihteeri käynyt luonasi äskettäin?
”Yksi mies oli heidän keskellään, puettu pellavavaatteisiin ja vyöllänsä kirjoitusneuvot.” – Hes. 9:2.
1. Mitä kysymyksiä voisit tehdä Kuninkaan sihteerin käynnin johdosta, ja ovatko vastaukset näihin kysymyksiin tärkeät?
JO USEIDEN vuosien ajan on Kuninkaan sihteeri käynyt ihmisten kodeissa. Onko hän käynyt sinun luonasi äskettäin? Saatat hämmästyä tätä kysymystä. Saatat sanoa: ’Ei kukaan Kuninkaan sihteerinä esiintyvä ole koskaan käynyt luonani.’ Saattaahan kuitenkin olla, että pelosta avata ovea odottamattomalle vieraalle näinä vaarallisina aikoina pidit ovesi suljettuna ja lukittuna. Tai jos avasit ovesi hänen käydessään, et tuntenut häntä Kuninkaan sihteeriksi. Se, ettet tuntenut häntä, ei tee tyhjäksi sitä, että hän todennäköisesti oli ovellasi. Hänen työnsä on hyvin tärkeä, ja hän kävi luonasi sinun oman etusi vuoksi. ’Mistä olisin voinut tietää?’ saatat huudahtaa. ’Kertokaa minulle, kuka tämä Kuningas on ja kuka on hänen sihteerinsä. Mistä syystä hän käy ihmisten ovilla?’ Vastaukset näihin kysymyksiisi ovat hyvin tärkeitä näinä epävarmoina aikoina, jolloin jotain hälyttävää ja odottamatonta tulee varmasti tapahtumaan.
2. Kuka kuningas tässä on kysymyksessä, ja miksi hänen sihteerinsä lähettäminen kansan luo oli odotettavissa meidän aikanamme?
2 Epätavallinen kysymyksemme voidaan ymmärtää niiden olosuhteiden valossa, joissa se esitetään. Nykyinen maailmantilanne ei ole kokonaan uusi. Kauan sitten vallitsi samankaltainen tilanne, joskin pienoiskoossa. Se on sen tähden varoittava esimerkki meille nykyään, ja siksi se onkin merkitty muistiin vanhan ajan historiaan, jotta sen opetus ei häviäisi. Me tarvitsemme nykyään tuota opetusta, ja saadaksemme siitä pysyvää hyötyä meidän tarvitsee painaa se sydämeemme ja ottaa siitä vaarin. Aivan kuten muinoin esikuvallisessa tilanteessa, kaikkein suurin Kuningas liittyy nytkin asiaan, tosiaankin, aivan sama Kuningas. Sihteeri, jonka hän on nyt lähettänyt, vastaa sitä, jonka Hän valtuutti lähtemään kauan sitten kansan tarpeiden täyttämiseksi. Kuinka moni kuningas maan päällä tekee näin? Ainakin tämä suuri Kuningas on tehnyt siten. Sillä, mitä hän teki kauan sitten samanlaisissa olosuhteissa, hän esikuvasi sen, että hän tekisi niin meidän aikanamme. Hän huolehti siitä, että aito ja luotettava kertomus siitä merkittiin muistiin meidän valistukseksemme ja opastukseksemme nykyään.
3. Millainen tilanne vallitsi 2 582 vuotta sitten maailmanvallan ja erään valtakunnan suhteen, jossa oli pitkä rivi yhteen sukuun kuuluvia kuninkaita, ja miksi tapaus, joka sattui tälle valtakunnalle, osoittautui tärkeydeltään maailmanlaajuiseksi?
3 Kääntykäämme nyt tuon kertomuksen puoleen ja siirtykäämme ajassa taaksepäin 2 582 vuotta vuoteen 612 ennen ajanlaskumme alkua. Uusi mahtava maailmanvalta (Babylonia) oli juuri saavuttanut hallitsevan aseman maailman politiikan valtapiirissä. Valtakunta, jota yksi kuninkaallinen suku oli hallinnut 456 vuoden ajan vuodesta 1077 eaa., oli kukistumaisillaan. Sillä oli vain viisi vuotta jäljellä, kuten historia myöhemmin osoitti. Niinpä sen pääkaupunki Jerusalem todella tuhottiin vuonna 607 eaa. samoin kuin tuon valtakunnan Jumalan temppelikin. Tämä tapahtuma tuli vaikuttamaan koko ihmismaailmaan, sillä silloin oli alkava 2 520 vuoden pituinen ajanjakso, jolloin Babylonian, Meedo-Persian, Kreikan ja Rooman sekä Anglo-amerikkalaisen maailmanvallan piti peräkkäin hallita koko ihmiskuntaa.
4. Millä tavalla tuon maailmanherruuskauden piti olla keskeyttämätön, milloin se päättyi, ja miksi vuosi 612 eaa. kiinnostaa meitä nykyään?
4 Noiden maailmanvaltojen herruutta maapallolla ei pitänyt kaikkeuden korkeimman Vallan keskeyttää minkään perustamansa valtakunnan avulla. Historian mukaan tuo keskeyttämättömän poliittisen maailmanherruuden pitkä ajanjakso päättyi vuonna 1914, jolloin syttyi kansainvälinen sota, nimittäin ihmishistorian ensimmäinen maailmansota, joka lopulta nieli mukaansa 28 kansaa, Ison-Britannian ja Amerikan kaksoismaailmanvalta mukaan luettuna. Tämän johdosta voimme nyt ymmärtää, että tuo etäinen vuosi, vuosi 612 eaa., johon meidän huomiomme nyt kohdistetaan, oli tuona aikana ratkaiseva vuosi ja esikuvasi nykyistä ratkaisevaa aikaa.
5. Missä 10 000 juutalaista oli vuonna 612 eaa., ja minkä kokemuksen Hesekiel sai näyssä samana vuonna?
5 Jo vuonna 612 eaa. oli 10 000 Jerusalemin ja Juudan valtakunnan asukasta viety sieltä pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. (2. Kun. 24:14) Näiden joukossa oli miehiä, joista tuli Jehova Jumalan profeettoja, nimittäin Daniel ja Hesekiel, pappi Buusin poika. (Dan. 1:1–6; Hes. 1:1–3) Vuosi 612 eaa. oli näiden kahden karkotetun kuudes vuosi pakkosiirtolaisuudessa. Tuona vuonna profeetta Hesekiel sai näyn. Ruumiillisesti hän pysyi Tell-Aabibiksi kutsutussa paikassa lähellä Kebar-jokea Babyloniassa, mutta hengessä eli henkeytettynä hänet siirrettiin takaisin Jerusalemiin. (Hes. 3:15; 8:1–4) Tässä näyssä hänet vietiin kiertokäynnille kuningas Salomon, Daavidin pojan, rakentamaan temppeliin, joka oli olemassa Israelin valtakunnan Jumalan Jehovan palvontaa varten. Jehova kieltää kaikenlaisten patsaiden tai kuvien käytön häntä, näkymätöntä Jumalaa, palvottaessa; ja kuitenkin täällä tämän taivaan ja maan Jumalan palvonnalle omistetussa temppelissä profeetta Hesekiel näki patsaita ja seinälle piirrettyjä kuvia käytettävän väärien jumalien palvonnassa. Hesekiel näki esimerkiksi seuraavan:
6. Mitä Hesekiel näki Israelin 70 vanhimman tekevän temppelissä, kun hän oli kiertokäynnillä siellä?
6 ”Katso: kaikenkaltaisia inhottavia matelijain ja karjaeläinten kuvia ja kaikenkaltaisia Israelin heimon kivijumalia oli piirretty seinään yltympäri. Ja niiden edessä seisoi seitsemänkymmentä miestä, Israelin heimon vanhimpia, ja näiden keskellä seisoi Jaasanja, Saafanin poika; ja kullakin heillä oli suitsutusastiansa kädessään, ja suitsutuspilvestä nousi tuoksu. Niin hän sanoi minulle: ’Näetkö, ihmislapsi, mitä Israelin heimon vanhimmat tekevät pimeässä, itsekukin kuvakammiossansa? Sillä he sanovat: ”Ei Herra [Jehova, Um] meitä näe; Herra [Jehova, Um] on hyljännyt tämän maan”.’” – Hes. 8:10–12.
7. Mitä Jehovalla oli oikeus aiheuttaa niille 70:lle epäjumalia palvovalle vanhimmalle ja miksi?
7 Aika oli osoittava hyvin pian, olivatko nuo 70 Jehovan temppelissä ollutta vanhinta oikeassa sanoessaan tuollaista ja odottaessaan jäävänsä rankaisematta halventaessaan ja saastuttaessaan siten Jehovan palvontahuonetta. He rikkoivat inhottavalla tavalla kymmenen käskyn ensimmäistä ja toista käskyä. Jehova on ”kiivas Jumala” siinä merkityksessä, että hän vaatii yksinomaista antaumusta eikä jaa kunniaansa väärien jumalien kanssa eikä ylistystään epäjumalankuvien kanssa. Jehovalla oli oikeus rangaista kaikkia Hänen omassa temppelissään Jerusalemissa väärää palvontaa harjoittavia heidän vääryytensä ja pahojen tekojensa tähden. (2. Moos. 20:1–6; Jes. 42:8) Tämän muuttumattoman päätöksensä tehdä niin hän ilmoitti profeetalleen Hesekielille. Annettuaan Hesekielin nähdä jopa Hänen temppelissään harjoitettavaa auringon palvontaakin Jehova sanoi hänelle:
8. Millä sanoilla Jehova ilmaisi päättäneensä aiheuttaa asianmukaisen rangaistuksen?
8 ”Minäkin toimin raivoisasti. Silmäni [jonka nuo seitsemänkymmentä vanhinta luulivat olevan sokea] ei tunne surua, enkä minä tunne sääliä. Ja he huutavat varmasti minun korviini kovalla äänellä, mutta minä en kuule heitä.” – Hes. 8:13–18, Um.
9. Mikä todistaa tässä suhteessa, ettei Jehova ole Jumala, jota voi lahjoa, ja minkä kysymyksen me näin ollen teemme yksilöistä?
9 Mitä me, jotka elämme samankaltaista ratkaisevaa aikaa, sanomme tähän? Kysymmekö: Onko Jehova säälimätön Jumala? Eikö hän tule osoittamaan armoa kenellekään oman kriittisen tilanteemme lähestyvässä huippukohdassa? Me emme voi kohdistaa pienintäkään syytöstä häneen sen johdosta, että hän jättää ulkokultaiset ja väärät palvojat kärsimään omien väärien menettelyjensä seurauksista. Koska Jehova on sitä paitsi selvästi kertonut meille kaikille, että hän tekee juuri siten, niin meidän pitäisi ymmärtää, että Hän on Jumala, jota ei voi lahjoa. Profeetta Hesekielin kansa havaitsi tämän, mikä historiallinen tosiasia todistaa, että hän on todellinen, elävä Jumala, todellisuudessa ainoa olemassa oleva elävä tosi Jumala. Ihmiskunnan nykyinenkin sukupolvi tulee havaitsemaan tämän! Mutta mitä toivoa on siitä, että Jumala osoittaisi sääliä keitään tämän sukupolven ihmisiä kohtaan? Voimme saada selville tämän sen perusteella, mitä tapahtui Jerusalemissa Hesekielin aikana. Kuunnelkaamme siksi nyt, mitä Hesekielillä on meille sanottavana:
HUOMIO KIINNITETTÄVÄ KAUPUNKIIN – MITEN?
10, 11. a) Kuka huusi Hesekielin kuullen ja mistä? b) Miksi hänellä oli oikeus antaa käskyjä kaupungin suhteen?
10 ”Ja hän ryhtyi huutamaan minun korviini kovalla äänellä ja sanoi: ’Tulkoot ne, jotka kiinnittävät huomionsa kaupunkiin, lähelle, kukin ase kädessään tuhon tuottamiseksi!’”
11 Jehova antaa tämän määräyksen Hesekielin kuullen. (Hes. 9:1, Um) Missä Hän on? Siellä Hän on, istumassa sillä loistavalla valtaistuimella, joka liikkuu pelottavan korkeiden pyörien kannattamissa vaunuissa taivaallisen kerubin ollessa kunkin neljän pyörän vieressä. (Hes. 8:2–4; 10:1, 2) Hänellä on oikeus antaa Jerusalemin kaupunkia koskevia määräyksiä, sillä Hän on Kuningas. Hän on ”ikuisuuden Kuningas”. (1. Tim. 1:17, Um; Moffatt; Ilm. 15:3) Hän oli todella Hesekielin kansan näkymätön Kuningas; ja Jerusalemissa sijaitsevalla valtaistuimella istuvan voidellun kuninkaan sanottiin istuvan ”Jehovan valtaistuimella”, näkymättömän Kuninkaan, Jehovan, näkyvänä edustajana. (1. Aikak. 29:23, Um; Hes. 20:33) Jeesus Kristus kutsui oman aikansa Jerusalemia ”suuren Kuninkaan kaupungiksi”. (Matt. 5:35) Hänellä oli näin ollen korkein kuninkaallinen oikeus antaa määräyksiä siitä, miten Jerusalemin kaupungin suhteen piti menetellä. Hesekielin saaman näkyjen sarjan seuraavan näyn mukaan Jerusalem piti polttaa poroksi. (Hes. 10:1–7; 2. Kun. 25:8, 9; 2. Aikak. 36:17–19) Mitä tultaisiin tekemään kaupungin asukkaille, ennen kuin se hävitettäisiin maan tasalle?
12. Mitkä kysymykset heräävät tuhoaseitten suhteen, ja keitä ei tarkoiteta ilmaisulla ”ne, jotka kiinnittävät huomionsa kaupunkiin”, ja miksi ei?
12 Mitä tulee näihin Jerusalemin asukkaisiin, tuntui enteelliseltä kuulla Jehovan, näkymättömän Kuninkaan, huutavan suurella käskevällä äänellä: ”Tulkoot ne, jotka kiinnittävät huomionsa kaupunkiin, lähelle, kukin ase kädessään tuhon tuottamiseksi!” (Hes. 9:1, Um) Keitä vastaan näitä tuhoaseita piti käyttää? Jerusalemin omia asukkaitako vastaan? Kaikkiako heitä vastaan? Tuhoaseilla varustautuneita sanottiin ”niiksi, jotka kiinnittävät huomionsa kaupunkiin”. Tuo kuvaus ei tarkoittanut silloin hallitsevaa kuningasta, Sidkiaa, ei hänen ruhtinaitaan, sotapäälliköitään eikä ylimmäistä pappia eikä temppelin toista pappia. Nämä eivät kääntäisi tuhoaseita Jerusalemissa asuvaa omaa kansaansa vastaan. Keitä nuo aseelliset miehet sitten olivat?
13. Keitä olivat nuo aseelliset miehet näyssä, ja mitä sen tähden täytyy sanoa Babylonian sotajoukoista?
13 Ollen alamaisia Jehovalle, joka oli ’toimimaisillaan raivoisasti’, he olivat Hänen teloittajiaan, ja heidän oli määrä toteuttaa hänen tuomiopäätöksensä Jerusalemin asukkaille olemalla näin niitä, ”jotka kiinnittävät huomionsa kaupunkiin”. Vaikka he näyttivät näyssä miehiltä, niin he olivat tosiasiassa Jehovan pyhiä enkeleitä, joita käytettiin panemaan täytäntöön hänen epäsuotuisia tuomioitaan kaupungin asukkaille. Historian mukaan Babylonian sotajoukkoja käytettiin panemaan näkyvästi täytäntöön Jehovan tuomiot kapinalliselle kaupungille, mutta niitä ei kuvattu Hesekielin näyssä. Taivaalliset enkelit pelkästään käyttivät näitä babylonialaisia Jerusalemia vastaan.
14. Kuinka monta aseellista miestä tuli Jehovan käskystä ja mistä suunnasta?
14 Kuinka monta aseellista miestä ilmaantui, ja miltä suunnalta he tulivat Jehovan kuninkaallisen käskyn kuuluessa? Hesekiel kertoo sen meille sanoen: ”Ja katso, kuusi miestä tuli Yläportilta päin, joka on pohjoista kohden, ja kullakin oli kädessä hävitysaseensa [murskaamisaseensa, Um]. Mutta yksi mies oli heidän keskellään, puettu pellavavaatteisiin ja vyöllänsä kirjoitusneuvot. Ja he tulivat ja asettuivat seisomaan vaskialttarin ääreen.” – Hes. 9:2.
15. a) Keitä näyn ”kuusi miestä” todellisuudessa olivat, ja mitä se suunta, josta he tulivat, ennakoi? b) Miten osoitettiin, että Jehovan päätös ”toimia raivoisasti” merkitsi loistavaa voittoa vastarinnasta?
15 Kuudella miehellä oli siis murskaamisaseet käsissään. Heitä ei ollut monta, mutta koska he edustivat enkeleitä, niin heillä oli yli-inhimillisiä voimia enemmän kuin tarpeeksi Jerusalemin sisäpuolella olevien tuhansien asukkaiden varalle. Se, että heidän lukumääränsä oli kuusi, ei merkinnyt, että heissä olisi ollut jotain epätäydellistä tai että he olisivat olleet epäpäteviä toimimaan teloittajina. Havaitsemme näiden kuuden teloittajan tulleen ”Yläportilta päin, joka on pohjoista kohden”. Tämä ennakoi sitä tosiasiaa, että Babylonian armeijat marssisivat Jerusalemia vastaan pohjoisesta toimiakseen maan päällä Jehovan teloittajaenkelien välikappaleina. Egyptin faaraon armeijat sen sijaan tulivat etelästä vastauksena Jerusalemin kuninkaan Sidkian pyyntöön, mutta babylonialaiset löivät nämä yhdistyneet voimat takaisin. Jehovan päätöstä ”toimia raivoisasti” Jerusalemin tuhoksi ei tultaisi tekemään tyhjäksi. Murskaamisaseilla varustetuilla vertauskuvallisilla ”kuudella miehellä”, jotka Hän oli kutsunut kiinnittämään ’huomiota kaupunkiin’, oli Jumalan tuki ja he saavat varmasti loistavan voiton kaikesta vastarinnasta.
16. Mikä on todella kansojen edessä lähitulevaisuudessa ottaen huomioon tämän tilanteen?
16 Älkäämme jättäkö huomaamatta tämän profeetallisen tapahtuman merkitystä nykyään. Tämä nykyinen maailmanlaajuinen asiainjärjestelmä ei ole lähitulevaisuudessa kohtaava pelkästään ihmisen tuho- ja hävitysvoimia. Sen, minkä tuhoamisessa ja pois pyyhkimisessä radikaaliset, anarkistiset, nihilistiset ja sekasortoiset ihmisainekset eivät onnistu, pyyhkäisevät pois Jehovan yli-inhimilliset enkeliarmeijat, jotka toteuttavat hänen ’raivonsa’ tätä pahaa asiainjärjestelmää vastaan. Tämän turmeltuneen, saastuneen asiainjärjestelmän on hävittävä viimeistä piirtoa myöten!
17. Millä perusteella tiedämme, sisältyykö tähän kristikunta vai ei, ja miksi kristikunnan väestöllä on syytä olla huolestunut?
17 Myös kristikunnanko? Kyllä, sillä se on nykyisin tämän asiainjärjestelmän hallitseva osa. Se on lisäksi juuri se järjestö, jota muinainen uskoton Jerusalem ja sen valtapiiri, Juudan maa, kuvasivat. Se on se uskonnollinen järjestö, joka väittää palvovansa Pyhän Raamatun Jumalaa, jonka nimi on Jehova. Se väittää tunnustavansa Jeesuksen, Jehova Jumalan Pojan, Kristukseksi ja on siitä syystä valinnut nimekseen kristikunta. Mutta muinaisen Jerusalemin tavoin se on rikkonut uskonnollisen liittonsa Jehovan kanssa ja saastuttanut itsensä tämän maailman pakanauskontojen kanssa eikä sen tähden harjoita todellista kristillisyyttä. Sen uskonnollinen nimi ei tule suojelemaan sitä. Pian koittaa se vakava hetki, jolloin profeetalliset ”kuusi miestä” murskaamisaseineen ’kiinnittävät huomionsa kristikuntaan’. Te kristikuntaan kuuluvat, tämä on totisesti sellaista, mistä teidän tulee olla huolestuneita!
18. Milloin tämän murskaamisen on aika tapahtua, voidaanko se välttää, ja mikä kysymys herää meidän yksilöiden suhteen?
18 Tämän koko asiainjärjestelmän, kristikunnankin, murskaaminen palasiksi on mitä totisinta totta vielä tämän sukupolven aikana. Sitä maailmankatastrofia, joka tulee kaikkeuden Kuninkaan Jehovan kädestä, Hänen, joka saapuu taivaallisissa vaunuissaan pannakseen tuomionsa täysin täytäntöön, ei voida välttää. Voimmeko me henkilökohtaisesti tehdä jotakin sen suhteen – nyt, ennen kuin nuo vertauskuvalliset ”kuusi miestä” alkavat murskata maailmallista järjestelmää tuhoaseillaan? Voidaksemme tietää sen tutkikaamme edelleen sitä profeetallista näytelmää, jonka profeetta Hesekiel näki näyssä.
KUNINKAAN SIHTEERIN TUNNISTAMINEN
19. Kuinka monta miestä tuli pohjoisesta ja seisoi alttarin vieressä, ja olivatko he kaikki aseistautuneita?
19 Huomatkaamme, ettei ”miehiä”, jotka tulivat pohjoisesta ja astuivat temppelin pihaan ja pysähtyivät vaskisen eli kuparisen uhrialttarin viereen, ollut ainoastaan ”kuusi”. Heitä oli seitsemän. Seitsemäs mies ei ollut kuitenkaan aseistautunut samoin kuin toiset. Hesekiel sanoo: ”Mutta yksi mies oli heidän keskellään, puettu pellavavaatteisiin ja vyöllänsä kirjoitusneuvot.” (Hes. 9:2) Kuka hän sitten on?
20. Kuka seitsemäs mies oli, ja oliko hän Jerusalemin kuninkaan Sidkian palveluksessa?
20 Hänhän on Kuninkaan sihteeri. Hänen epäsotilaallinen vaatetuksensa sekä kirjoitusneuvot, kynä ja muste, ilmaisevat hänet sihteeriksi. Hänenkin täytyy kiinnittää huomionsa kaupunkiin, ja koska Se, joka istui valtaistuimella taivaallisissa vaunuissa, on hänet kutsunut, niin hänen täytyy olla Jehovan sihteeri, Hänen, jonka maallisella näkyvällä valtaistuimella Jerusalemissa oli silloin Daavidin kuninkaalliseen sukuun kuuluva kuningas Sidkia. Hän ei ole kapinallisen kuninkaan Sidkian, vaan ikuisuuden Kuninkaan Jehovan sihteeri. Kuka hän oli silloin Hesekielin päivinä, tai kuka hän on nykyään?
21. Mitä voidaan sanoa siitä, oliko pellavavaatteisiin pukeutunut mies enkeli vai ei, ja tekikö hän sellaisen vaikutuksen muinoin Hesekielin aikana toteutetussa näyssä?
21 Koska hän oli niiden ”kuuden miehen” joukossa, jotka edustivat Jehovan tuomioita täytäntöön panevia taivaan enkeleitä, niin edustaako hän myös taivaallista enkeliä tai enkelijoukkoa? Jos hän olisi näkymätön taivaallinen enkeli, niin kuinka voisit tietää, onko hän käynyt luonasi äskettäin? Sen työn perusteella, jota suorittamaan Jehova määrää hänet, hän ilmeisesti kuvaa jotakin näkyvää, mitä käytetään rauhaisalla tavalla näkyvästi täällä maan päällä. Eikö hän siis näin ollen edusta yhtä ainoata ihmistä? Kun katsomme taaksepäin Hesekielin aikaan, niin Raamatussa ei ole mitään kertomusta, jonka mukaan yksi mies kirjaimellisesti olisi suorittanut sellaista työtä, mitä tämän ’pellavavaatteisiin puetun’ miehen käskettiin tehdä. Siihen aikaan Jerusalemissa vaikuttanut profeetta Jeremia ei tehnyt sitä. Hesekiel ei tehnyt sitä, sillä hän palasi Jerusalemiin vain näyssä, Jehovalta saamansa henkeytyksen kautta. Vaikkei kenenkään kirjaimellisen, kirjoitusneuvoin varustetun miehen nähtykään silloin käyvän läpi Jerusalemin ja suorittavan sitä työtä, jonka Hesekiel näki näyssä, niin sellaisen sihteerin työn hyödyllinen vaikutus ilmeni kuitenkin ikään kuin kirjaimellinen mies olisi käynyt läpi kaupungin ja suorittanut määrätyn työn. Näin ollen kirjoitusneuvoilla varustettu mies oli vain kuvaannollinen ilmaisu, joka viittasi silloiseen Jumalan suoritukseen.
22. Keiden hyväksi tai milloin oli näyn pääasiallinen täyttymys oleva, ja kuka on Kuninkaan sihteeri nykyään?
22 Miten sitten on meidän aikanamme? Näyttää ilmeiseltä, että näyllä miehestä, jolla oli kirjoitusneuvot, tarkoitettiin olevan sovellutuksensa pääasiassa meidän aikanamme, meidän hyväksemme, ”joille maailmanaikojen loppukausi on tullut”. (1. Kor. 10:11) Hesekielin aikana kuvaus ei koskenut ketään yksityistä miestä, vaikka yksi ihminen olisikin saattanut suorittaa tehtävän muinaisessa muureilla ympäröidyssä Jerusalemissa sen ajan kuluessa, joka vielä oli jäljellä ennen kaupungin hävitystä. Kun otamme kuitenkin huomioon sen, että vastakuvallinen ”kaupunki” on nykyisin kristikunta, joka on mittasuhteiltaan maailmanlaajuinen, niin voimme ymmärtää, ettei se ole mikään yhden miehen tehtävä. Sen täytyy olla ihmisryhmän vuosien aikana suorittama työ. Sen tähden täytyy näyn ’pellavavaatteisiin puetun miehen, jolla oli vyöllänsä’ kirjoitusneuvot, kuvata nykyaikana miestä edustavaa yhteisöä, toisin sanoen yksimielistä ihmisryhmää, jossa kaikki työskentelevät yhdessä saman johdon alaisuudessa samassa työssä, sama päämäärä mielessään ”ikuisuuden Kuninkaan”, Jehovan, palveluksessa. Tällainen on Kuninkaan sihteeri meidän aikanamme.
23, 24. a) Mikseivät luonnolliset juutalaiset täytä näkyä pellavavaatteisiin puetusta miehestä? b) Suorittavatko kristikunnan papit sihteerin työtä Jehovalle, ja mikä on syy?
23 Vaikka tämä ”sihteeri”-yhteisö on Jehovan palveluksessa, se ei tarkoita nykyään juutalaista ihmisryhmää. Jehova oli juutalaisten esi-isien, Aabrahamin, Iisakin, Jaakobin ja Mooseksen, Jumala, mutta ympärileikatut, luonnolliset juutalaiset eli israelilaiset eivät totisesti ole nykyään Jehovan palveluksessa. Onnettomuudekseen he ovat erottautuneet siitä, koska he eivät hyväksy paaluun pantua ja kuolleista herätettyä Jeesusta Messiaaksi eli Kristukseksi, Jehova Jumalan Pojaksi. Sitä paitsi he eivät juutalaisina suorita kautta kristikunnan sitä kristillistä työtä, joka on Hesekielin näyssä näkemän ’pellavavaatteisiin puetun’ miehen suorittaman työn täyttymys. Eivät myöskään kristikunnan papit yksimielisenä ryhmänä suorita Jehova Jumalan sihteerin tehtävää. Nuo papit eivät näe tarvetta sellaiseen työhön, sillä he eivät usko Jehovan pian tuhoavan kristikuntaa Poikansa Jeesuksen Kristuksen alaisuudessa olevien enkelien kautta. Mitä esimerkiksi sanoi Vatikaanivaltion roomalaiskatolinen paavi viime vuoden pääsiäissunnuntaina, 11. huhtikuuta 1971?
24 Seuraavana päivänä New York Times julkaisi erikoisraportin, jossa oli päiväyksenä ”Rooma, 11. huhtikuuta”, ja siinä sanottiin: ”Paavi Paavali VI sanoi tänään toiveikkaassa pääsiäissanomassaan: ’Nykyisen maailman ohjaavina valoina olevia suuria aatteita ei saa sammuttaa.’ ’Maailman ykseys tullaan saavuttamaan’, paavi vakuutti. . . . Siinä puheensa osassa, jonka paavi määritteli ’Toivon sanomaksi’, hän sanoi: ’Ihmisyksilön arvoa ei tulla tunnustamaan ainoastaan muodollisesti vaan myös todellisuudessa. Elämän loukkaamattomuutta aina äidin kohdussa olevasta elämästä iäkkäitten elämään asti tullaan puolustamaan yleisesti ja tehokkaasti. Arvottomat yhteiskunnalliset erot tullaan voittamaan. Kansojen väliset suhteet tulevat olemaan rauhaisat, järkevät ja veljelliset.’”
25. Miksei kristikunnan uskonnollisista ryhmistä löydy sen miehen edustaman yhteisön nykyistä täyttymystä, jolla on kirjoitusneuvot, mutta mitä on saatavissa sen tunnistamiseksi?
25 Uskomatta meidän aikaamme koskevia Raamatun ennustuksia uskonnollinen papisto ja kristikunnan ryhmät tukevat, toivovat ja rukoilevat kristikunnan jatkumista kaikkine kauheuksineen. Kirjoitusneuvoilla varustetun profeetallisen miehen nykyinen täyttymys ei tapahdu sellaisten kristikunnan uskonnollisten ryhmien yhteydessä. Kuka sitten on suorittanut nykyisen ’pellavavaatteisiin puetun’ miehen muodostaman yhteisön työtä? Historialliset tosiasiat, jotka on julkaistu kautta maapallon, ovat tarkasteltavissa tätä ”miestä” edustavan yhteisön tunnistamiseksi.
26. Kuka on siis Kuninkaan sihteeri, niin kuin on käynyt ilmi vuonna 1931 ja sen jälkeen?
26 Se on pieni antautuneitten, kastettujen kristittyjen ryhmä, joka vuonna 1931 oli selvillä kristikunnan lähestyvästä tuhosta ja sen tähden ”pellavavaatteisiin puetun miehen” työn suorittamisen tarpeellisuudesta sen nykyisessä sovellutuksessa. Sunnuntaina 30. heinäkuuta 1931 näiden voideltujen kristittyjen yleiskonventissa Columbuksessa Ohion osavaltiossa Yhdysvalloissa alettiin pitää kello 15.00 puhetta aiheesta ”Mies kirjoitusneuvoineen”, ja heti tämän puheen jälkeen julkaistiin tuhansille konventtiin kokoontuneille kirja Puolustus, joka esittää selityksen Hesekielin kirjan 24 ensimmäiseen lukuun. Vain neljä päivää aikaisemmin, sunnuntaina 26. heinäkuuta, tämä hengellä voideltujen kristittyjen konventti hyväksyi itselleen kristittyinä tunnusomaisen nimen ”Jehovan todistajat”. Ei ainoastaan tämä nimi, vaan se työ, jota he ovat suorittaneet siitä lähtien, osoittaa selvästi tämän korkeimman Jumalan kristittyjen todistajien voidellun jäännöksen olevan tämän 20. vuosisadan täyttymyksessä mies, joka oli ’puettu pellavavaatteisiin ja jolla oli kirjoitusneuvot’. Tämä on siis nykyinen ”Kuninkaan sihteeri”. Onko hän käynyt sinun luonasi äskettäin?
27, 28. a) Mikä osoittaa Hesekielin näyssä, saiko pellavavaatteisiin puettu mies määräykset ihmisiltä jonkin ihmisten suunnitelman puitteissa? b) Kenen tuosta seitsemän miehen ryhmästä piti toimia ensin, ja minkä tekemiseksi määräykset annettiin?
27 Se, ettei tämän voidellun jäännöksen työ ole kenenkään ihmisen suunnitelma vaan on alkuisin Jehova Jumalasta, kuvataan selvästi Hesekielin näkemässä näyssä. Osoittaen, mistä ”pellavavaatteisiin puettu mies” sai ohjeensa, Hesekiel kertoo, mitä hän näki ja kuuli, sanoen: ”Mutta Israelin Jumalan kirkkaus oli kohonnut yläpuolelta kerubin, jonka yllä se oli ollut, huoneen [temppelipyhäkön] kynnykselle, ja huusi pellavavaatteisiin puetulle miehelle, jolla oli kirjoitusneuvot vyöllänsä.” – Hes. 9:3; 10:2.
28 Näin Jehovan kirkkaus siirtyi pyörien yläpuolella olevalta korokkeelta, jonka vieressä neljä kerubia oli, ja asettui Jerusalemin temppelin kaikkeinpyhimmän osaston kynnyksen yläpuolelle. Jehova oli nyt todella pyhässä temppelissään, ja sieltä käsin ”pellavavaatteisiin puettu mies” sai Häneltä toimintaohjeensa. Ne eivät tulleet saastutetun temppelin uskottomilta papeilta. Tämän miehen tuli ryhtyä toimimaan ensin, ennen kuin ne ”kuusi miestä” murskaamisaseineen alkoivat toimia. Mitä hänen piti tehdä ennen näitä kuutta teloittajaa? Jehova sanoo: ”Kierrä kaupungin, Jerusalemin, läpi ja tee merkki niitten miesten otsiin, jotka huokaavat ja valittavat kaikkia kauhistuksia, mitä sen keskuudessa tehdään.” – Hes. 9:4.
29. Miksei pellavavaatteisiin puettua miestä käsketty suorittamaan merkitsemistyötä temppelissä, ja miksi hänet lähetettiin käymään Jerusalemin läpi?
29 Jehova ei käskenyt tämän miehen kulkea temppelin lävitse ja suorittaa merkitsemistä. Siellä ei ollut mitään otsia merkittäviksi, sillä profeetta Hesekielille oli näytetty hänen tarkastuskäynnillään palvojien tuossa temppelissä harjoittavan väärää palvontaa, joidenkin naisten itkiessä väärän jumalan Tammuksen eikä niiden kauhistuksien takia, joita tehtiin temppelissä ja Jerusalemin keskuudessa. (Hes. 8:13, 14) Sen vuoksi ”pellavavaatteisiin puettua miestä” käskettiin menemään temppelin ulkopuolelle kiertämään ”Jerusalemin läpi”. Jehova näki kaikkialla uskottomassa Jerusalemissa olevan sellaisia, ”jotka huokaavat ja valittavat kaikkia kauhistuksia”, joita sen keskuudessa tehdään.
30. Miten pellavavaatteisiin puettu mies oli löytävä oikealaatuiset yksilöt, ja mistä syystä heidät merkittiin mainitusta kohdasta?
30 Miten ”pellavavaatteisiin puettu mies” löytäisi sellaiset yksilöt, jotka ”huokaavat ja valittavat”? Ei varmaankaan pelkästään menemällä jollekin julkiselle aukiolle tai torille, vaan ihmisten koteihin, kulkien talosta taloon. Siten hän voisi kuulla heidän sydämestään lähtevät ilmaisut ja päättää, tulisiko heidät merkitä otsistaan vai ei. Tämä ei missään nimessä ollut mikään nopea tehtävä, vaan vaati menemistä kärsivällisesti ja tunnollisesti talosta taloon tai ovelta ovelle suorittamaan rehellistä tutkimusta, missä ei osoitettaisi mitään puolueellisuutta, vaan merkittäisiin ainoastaan ne, jotka vilpittömästi olivat murheissaan kaikkien niiden kauhistuksien tähden, joita toiset harjoittivat kuninkaallisen kaupungin sisäpuolella. ”Pellavavaatteisiin puettu mies” ei pyytänyt heitä paljastamaan rintaansa, jotta hän olisi voinut piirtää merkin heidän sydämensä päälle. Ei, vaan hän pani näkyvän merkin heidän otsaansa, mistä yhtä hyvin ystävä kuin vihollinenkin voisi julkisesti nähdä sen. Tämä merkki, eikä mikään heidän yllään oleva vaate tekopyhän uskonnollisen puheen ohella, ilmaisisi heidät Jehovan palvojiksi.
[Kuva s. 151]
Hesekiel näki näyssä 70 vanhinta, jotka saastuttivat Jehovan palvontahuonetta ja sanoivat: ”Ei Jehova meitä näe”
[Kuva s. 152]
Kuusi aseellista miestä seurasi Kuninkaan sihteeriä. He edustavat Jumalan enkelivoimia, jotka pian pyyhkäisevät pois tämän turmeltuneen järjestelmän, kristikunta mukaan luettuna