Missä useampia hyvän uutisen julistajia erityisesti tarvitaan
”Tule yli Makedoniaan ja auta meitä.” – Apt. 16:9.
1, 2. Mikä oli Paavalin kokemus, kun hän ensiksi kävi Efesossa, ja mitä hän havaitsi ja lupasi?
NIILLE, jotka arvostavat kristillistä vastuuta julistaa Jumalan valtakunnan hyvää uutista, on sykähdyttävä kokemus löytää ihmisiä, jotka pyytävät heitä viipymään ja opettamaan heille totuutta. Paavali, Jeesuksen Kristuksen apostoli, sai tällaisen kokemuksen käydessään ensi kerran Efeson kaupungissa Vähässä-Aasiassa. Se tapahtui ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan keskivaiheilla. Hän pysähtyi sinne vähäksi aikaa palatessaan Syyrian Antiokiaan toisella lähetysmatkallaan. Kun ihmiset kuulivat eräässä synagoogassa hänen julistavan hyvää uutista, niin he pyytämällä pyysivät häntä jäämään, jotta he voisivat kuulla enemmän.
2 Paavali havaitsi, että hyvän uutisen saarnaajia tarvittiin kipeästi Efesossa. Hän ei voinut jäädä auttamaan heitä sillä kertaa, mutta hän lupasi palata sanoen: ”Minä palaan jälleen teidän tykönne, jos Jumala suo.” (Apt. 18:21) Hän palasikin kolmannella lähetysmatkallaan ja viipyi siellä kolme hedelmällistä vuotta. Hän muodosti Efesossa seurakunnan, jonka ylösnoussut Jeesus Kristus nimenomaan mainitsi yli 40 vuotta myöhemmin. Jeesus henkeytti apostoli Johanneksen kiittämään Efeson seurakuntaa sen kestävyydestä ja vaivannäöstä, mutta myös nuhteli sitä siitä, että se oli ’hylännyt ensimmäisen rakkautensa’. – Ilm. 2:2–4.
3. Miten Paavali ilmaisi oikeaa asennetta puhuessaan efesolaisten kanssa kolmannella lähetysmatkallaan?
3 Kolmannen lähetysmatkansa lopussa Paavali pysähtyi Miletoon, Efeson eteläpuolella sijaitsevaan pieneen kaupunkiin, ja lähetti noutamaan Efeson seurakunnan vanhempia miehiä. Kun he saapuivat, niin hän puhui heidän kanssaan ja muistutti heitä siitä, kuinka hän oli kuluttanut itseään, jotta he olisivat voineet tulla tuntemaan hyvän uutisen. Siitä hetkestä lähtien, jona hän astui Rooman provinssiin Aasiaan, joka oli Vähän-Aasian niemimaan länsiosan käsittävä alue ja jonka pääkaupunki oli Efeso, hän jatkoi hyvän uutisen saarnaamista vainosta huolimatta. Ne, jotka menevät sinne, missä hyvän uutisen julistajien tarve on hyvin suuri, tarvitsevat nykyäänkin tällaisen oivallisen asenteen.
4. Miten Paavali suhtautui hartaaseen anomukseen tulla Makedoniaan auttamaan sikäläisiä ihmisiä?
4 Eräässä aikaisemmassa tilaisuudessa Paavali ilmaisi olevansa halukas palvelemaan siellä, missä tarvittiin enemmän saarnaajia. Tämä tapahtui hänen toisella lähetysmatkallaan. Hän oli Trooaan kaupungissa Vähän-Aasian niemimaan luoteiskulmassa. Hän sai siellä näyn makedonialaisesta miehestä, joka pyysi häntä hartaasti tulemaan auttamaan Makedonian ihmisiä. (Apt. 16:9, 10) Ymmärtäen tämän Jehovan ohjeeksi mennä tälle alueelle, missä tarve oli erittäin suuri, Paavali nousi kohta laivaan ja purjehti Neapoliin Makedoniaan. Sieltä hän meni Filippin kaupunkiin, joka oli kauppatien varrella. Hänen tapansa oli aina asettua kaupunkeihin, jotka olivat kauppateitten varrella, ilmeisesti siksi, että matkustajat veisivät hänen julistuksensa toisiin kaupunkeihin. Hänen Filippiin perustamansa seurakunta oli aina erityisesti kiitollinen hänelle hänen vaivannäöstään ja lähetti hänelle usein lahjoja.
5. Millaisen esimerkin Paavali, Akylas ja Priskilla antoivat meille nykyään?
5 Paavali antoi erinomaisen esimerkin nykyisille Jehovan antautuneille palvelijoille. Hän pani Jumalan valtakunnan edut ensi sijalle elämässään ja oli halukas menemään toisiin paikkoihin, joissa tarvittiin kipeästi saarnaajia. Tämä näyttää pitäneen paikkansa myös Akylaasta ja Priskillasta. Paavali tapasi heidät Korintossa toisella lähetysmatkallaan, ja kun hän lähti, niin he seurasivat häntä aina Efesoon asti. He jäivät sinne ja saarnasivat. Henkilöt, jotka ovat nyt Jehovan antautuneita palvelijoita, voivat ilmaista samaa halukkuutta palvella siellä, missä hyvän uutisen saarnaajia tarvitaan kipeämmin kuin heidän nykyisellä olinpaikallaan.
PAIKAT, JOISSA TARVE ON SUURI
6, 7. a) Miten Valtakunnan julistaja voi tehdä ponnistelunsa hedelmällisemmiksi? b) Pitäisikö kristityn muuttaa toiselle alueelle, jos hän saa hyviä tuloksia siellä, missä hän on?
6 Nykyään on useita paikkoja, joissa useampien Valtakunnan hyvän uutisen saarnaajien tarve on hyvin suuri, ja nämä paikat tarjoavat erinomaisia tilaisuuksia antautuneille Jehovan palvelijoille tehdä ponnistelunsa evankeliuminpalveluksessa mahdollisimman hedelmällisiksi sinä lyhyenä aikana, joka on jäljellä tällä nykyisellä asiainjärjestelmällä.
7 Jos joku näistä antautuneista kristityistä saa hyviä tuloksia seurakunnalleen määrätyllä alueella ja jos ihmiset ilmaisevat vastakaikua Valtakunnan hyvälle uutiselle liittymällä Jehovan järjestöön, niin häntä tarvitaan luonnollisesti juuri siellä. Hänellä on hedelmällinen kenttä evankeliuminpalvelukselle, ja hän voi yhtä hyvin jatkaa työskentelyä siellä, sen sijaan että menisi jonnekin muuanne. Mutta entäpä, jos aluetta käydään usein, ilman että hänen ponnisteluistaan seuraa paljonkaan hedelmää? Pitäisikö hänen hidastaa toimintaa tai lopettaa? Ei missään tapauksessa! Hänen kestävyytensä miellyttää Jehova Jumalaa.
8. Miksi on viisasta muuttaa, mikäli mahdollista, kun alue ei ole tuottoisa?
8 Jos hän on kuitenkin sellaisessa asemassa, mikä sallii hänen auttaa toisella alueella, jolla tarvitaan useampia saarnaajia, niin eikö hänen olisi viisasta muuttaa sille alueelle? Kalastaja, joka huomaa veneensä olevan paikassa, missä kalaa tulee huonosti, muuttaa veneensä kalavesille, joilla saaliin mahdollisuus on lupaavampi. Hän haluaa saada mahdollisimman paljon kalaa ennen päivän päättymistä. Jehovan todistajat haluavat nyt hengellisinä kalastajina työskennellä siellä, missä heidän ponnistelunsa ovat tuottoisimmat.
9, 10. Mitä maita, joissa tarve on hyvin suuri, voisi harkita, jos voi muuttaa toiseen maahan?
9 Ehkä joku perhe voi järjestää asiansa niin, että se voi mennä toiseen maahan, missä saarnaajien tarve on poikkeuksellisen suuri. Yhdysvalloissa on julistajien suhde väestöön 1:524, mutta monissa maissa suhde ei ole näin hyvä, mikä osoittaa Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaajien tarpeen olevan suuri. Esimerkiksi Boliviassa on suhde 1:4 222; Salvadorissa 1:1 951; Guatemalassa 1:2 298; Kolumbiassa 1:3 021; Ecuadorissa 1:2 095; Paraguayssa 1:2 963 ja Perussa 1:3 007. Nämä maat ovat kaikki Keski- ja Etelä-Amerikassa, missä ”kalastaminen” on osoittautunut erittäin tuottoisaksi. Joissakin näistä maista on kuitenkin vielä kokonaisia kaupunkeja vailla Jehovan kansan seurakuntaa.
10 Katsahtakaamme nyt Afrikkaan nähdäksemme, miten suuri valtakunnan saarnaajien tarve on siellä. Burundissa on Jehovan todistajien suhde väestöön 1:71 174; Senegalissa 1:20 339; Gambiassa 1:35 111; Norsunluurannikolla 1:9 513; Keniassa 1:11 094; Malin tasavallassa 1:700 000; Nigerissä 1:106 296; Tšadissa 1:50 000 ja Ugandassa 1:98 234. Nämä maat tarjoavat erinomaisen tilaisuuden ”kalastamiseen” niille Jehovan antautuneille palvelijoille, jotka voivat muuttaa toiseen maahan.
11, 12. Kuvaile mitä todistajalähetystyöntekijät havaitsevat eräissä Afrikan maissa.
11 Eräissä näistä maista on niin paljon kiinnostusta, että todistajilla on odotuslistoja ihmisistä, jotka haluavat tutkia Raamattua heidän kanssaan. Esimerkiksi Keniassa he eivät hukkaa aikaa sellaisten luona käymiseen, jotka eivät pidä kiinni sopimuksista. Kun joku ei ole kotona muutamilla kerroilla, jolloin pitäisi olla tutkistelu, niin todistaja lopettaa tutkistelun ja käyttää aikansa jonkun muun hyväksi, joka osoittaa enemmän arvostusta sitä kohtaan. Jos henkilö tutkistelun lopettamisen jälkeen lupaa pitää kiinni sopimuksista ja haluaa, että tutkistelu aloitettaisiin uudelleen, niin hänet merkitään tutkisteluja odottavien luettelon alapäähän.
12 Eräs lähetystyöntekijä, joka meni Dahomeyyn, raportoi, että hän johti hiukan yli kuuden kuukauden jälkeen viittätoista Raamatun kotitutkistelua. Hän kirjoittaa: ”Meillä ei ole kylliksi aikaa huolehtia jokaisesta, joka haluaisi tutkistelua. Me alamme tulla hyvin tunnetuiksi kaupungissa, ja ihmiset pysähdyttävät meidät ja kysyvät, haluaisimmeko tutkia heidän kanssaan.” Se, että nämä maat ovat ’hyviä kalavesiä’, ilmenee niiden lukumäärän erinomaisesta kasvusta, jotka ovat liittyneet Jehovan järjestön yhteyteen. Hekin ovat toimeliaita Valtakunnan hyvän uutisen julistamisessa.
13. Mitä eräs todistaja havaitsi Truksaarilla, ja mikä kysymys on sinun edessäsi?
13 Kuten voidaan odottaakin, ne, jotka ovat menneet maihin, joissa tarve saarnaajista on hyvin suuri, ovat saaneet kannustavia kokemuksia. Eräs, joka kävi joillakin Truksaarilla, tapasi ihmisiä, jotka eivät olleet koskaan nähneet Raamattua eivätkä kuulleet Valtakunnan hyvää uutista. He kuuntelivat häntä innostuneina. Kun hän lähti eräältä saarelta saarnattuaan ihmisille jonkin aikaa, he kysyivät häneltä yhä uudelleen: ”Milloin tulette takaisin?” Kuinka he olivatkaan muinaisen Efeson asukkaiden kaltaisia, kun apostoli Paavali ensiksi kävi heidän luonaan! Voitko noudattaa tällaisten eri maissa olevien ihmisten harrasta anomusta: ”Tule . . . ja auta meitä”?
OMASSA MAASSA
14. Miten joku voi palvella siellä, missä tarvitaan enemmän Valtakunnan julistajia hänen omassa maassaan?
14 Jollei jokin perhe voi mennä toiseen maahan, niin ehkä se voi muuttaa omassa maassaan jollekin eristetylle alueelle. Useat todistajat ovat tehneet siten, ja siitä on ollut hyviä tuloksia. Jotkut ovat muuttaneet kotipaikkakunnaltaan kaukana oleville alueille, ja toiset ovat muuttaneet vain muutamien kilometrien päähän sinne, missä tarvitaan enemmän apua. Joissakin tapauksissa alueella ei ole Jehovan todistajain seurakuntaa. Siellä täytyy herättää kiinnostusta ihmisissä, niin että seurakunta voidaan muodostaa. Toisissa tapauksissa saattaa paikkakunnalla olla seurakunta, mutta se on pieni ja heikko. Se on avun ja rohkaisun tarpeessa. Eräissä tapauksissa seurakunta saattaa tarvita voimakkaampaa johtoa, ja se tarjoaa jollekulle Jehovan järjestössä olevalle kypsälle evankeliuminpalvelijalle tilaisuuden muuttaa perheensä tuolle paikkakunnalle ja auttaa seurakuntaa.
15. Miten kypsät todistajat voivat auttaa pieniä seurakuntia?
15 Kypsät todistajat, jotka muuttavat sinne, missä pieni seurakunta on avun tarpeessa, voivat tehdä paljon hyvää. Ottamalla innokkaan johdon evankeliuminpalveluksessa he voivat valaa uutta elämää seurakuntaan ja auttaa paikallisia todistajia tulemaan tuottoisammiksi ”ihmisten kalastajiksi”. (Matt. 4:19) He voivat olla piristävänä esimerkkinä paikalliselle seurakunnalle, niin kuin Paavali ja hänen toverinsa olivat Tessalonikan seurakunnalle. Kirjoittaessaan sen seurakunnan kristityille Paavali sanoi: ”Tietäen, veljet, te Jumalan rakastetut, teidän valitsemisenne: että meidän evankeliumimme tuli teidän tykönne, ei ainoastaan sanana, vaan myös voimana ja Pyhässä Hengessä ja suurella varmuudella – niinkuin tiedätte, millaisia me olimme teidän keskuudessanne, teidän tähtenne – ja teistä tuli meidän seuraajiamme [jäljittelijöitämme, Um] ja Herran.” – 1. Tess. 1:4–6.
16. Minkä erityisen ilon apostoli Paavali sai, ja miten todistajat voivat nyt osallistua tähän iloon omassa maassaan?
16 Apostoli Paavali sai suurta iloa uusien alueitten avaamisesta Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamiselle. Kirjeessään Rooman kristityille, niille, jotka asuivat Roomassa, hän ilmaisi tämän ilon sanomalla: ”Sillä tavoin . . . olen pitänyt kunnianani olla julistamatta evankeliumia siellä, missä Kristuksen nimi jo on mainittu, etten rakentaisi toisen laskemalle perustukselle, vaan niinkuin kirjoitettu on: ’Ne, joille ei ole julistettu hänestä, saavat hänet nähdä, ja jotka eivät ole kuulleet, ne ymmärtävät’.” (Room. 15:20, 21) Tällainen voi nykyään olla niiden todistajien ilo, jotka ovat halukkaita muuttamaan alueelle, missä ei ole perustettua seurakuntaa.
17. Millaisia ihmisiä niiden täytyy olla, jotka harkitsevat muuttamista sinne, missä tarve saarnaajista on erittäin suuri?
17 Niiden, jotka muuttavat sinne, missä tarve on suurempi, täytyy välttämättä arvostaa suuresti Jumalan sanan totuutta ja ilmaista tämä arvostus toimimalla innokkaasti evankeliuminpalveluksessa. Heidän on oltava vahvoja totuudessa ja kyettävä ”vastaamaan jokaiselle, joka [heiltä] kysyy sen toivon perustusta, joka [heissä] on”. (1. Piet. 3:15) Heidän on oltava halukkaita kestämään epämukavuuksia, vaikeuksia ja vainoakin jatkaakseen evankeliuminpalvelusta. Apostoli Paavalilla oli tällainen asenne. Hän sanoi: ”Te tiedätte ensimmäisestä päivästä asti, kun minä Aasiaan tulin, miten minä kaiken aikaa olen ollut teidän kanssanne; kuinka minä olen palvellut Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua.” – Apt. 20:18, 19.
NE, JOTKA EIVÄT VOI MUUTTAA
18, 19. Miten voidaan tehdä järjestelyjä, niin että ne, jotka eivät voi muuttaa, voivat palvella siellä, missä tarve on suuri?
18 Mutta entä ne, jotka eivät voi muuttaa? Miten he voivat palvella siellä, missä tarvitaan enemmän Jumalan valtakunnan saarnaajia? Ehkä heidän noin kahdenkymmenen seurakunnan kierroksessaan on aluetta, jolla on useita hyvästä uutisesta kiinnostuneita henkilöitä, mutta kenties paikallisella seurakunnalla on liian paljon aluetta huolehtiakseen näistä kiinnostuneista. Tuon seurakunnan kanssa voidaan tehdä järjestelyjä, niin että toisesta seurakunnasta tulee todistajia herättämään kiinnostusta ihmisissä. Miksi he käyttäisivät aikansa hedelmättömällä alueella, kun tuon toisen seurakunnan hallussa olevalla alueella ”kalastaminen” on tuottoisampaa, mutta aluetta on liian paljon sen hoidettavaksi?
19 Kierroksen muissa osissa olevia todistajia, jotka voivat matkustaa sellaiselle alueelle, voitaisiin määrätä herättämään siellä kiinnostusta ihmisissä. Kun kiinnostuneita löytyy, niin he haluavat aloittaa näille tutkisteluja ja johtaa niitä säännöllisesti. Tämä maksaa tietysti heille aikaa ja rahaa. Jos he kykenevät suorittamaan kulut, niin he voivat palvella siellä, missä tarvitaan enemmän Valtakunnan julistajia, tarvitsematta muuttaa pois kotoaan.
KOKOUSPULMAT
20–22. Kuvaile pulmia, jotka voivat tulla eteen asunnon ja työn ollessa kysymyksessä, ja miten ne voidaan voittaa.
20 Niin kuin on odotettavissakin, pulmia tulee varmasti jokaisen eteen, joka menee kodistaan etäällä sijaitsevalle alueelle tai muuttaa toiseen kaupunkiin tai maahan. Niille, jotka muuttavat, se saattaa merkitä sitä, että heidän on tyydyttävä asunto-oloihin, jotka ovat sen elintason alapuolella, mihin he ovat tottuneet. Se vaatii heitä mukauttamaan ajatteluaan, jotta he voisivat jatkaa saarnaamista sillä alueella. Heidän olisi vaikea pysyä siellä, jos he ajattelisivat sitä, mitä ovat jättäneet taakseen.
21 Työn löytäminen saattaa olla toinen pulma, mutta voimmeko sanoa, että sitä on mahdoton ratkaista? Eräissä tapauksissa ovat paikalliset todistajat voineet auttaa perhettä löytämään työtä. Toisissa tapauksissa on ollut välttämätöntä ottaa työtä, joka on erilaista kuin mitä henkilö on tottunut tekemään. Hän on ehkä joutunut tekemään työtä, josta ei ansaitse yhtä hyvin, mutta se voi olla välttämätöntä, jotta voisi pysyä siellä, missä saarnaajien tarve on suuri. Tällöinkin on tärkeää kehittää oikeaa asennetta. Paavali osoitti omaksuttavan katsantokannan sanoessaan: ”Kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin.” – 1. Tim. 6:8.
22 Muuttava perhe tekee siis parhaansa tullakseen toimeen mahdollisesti pienemmillä tuloilla ja ehkä epämukavammissa asunto-oloissa voidakseen pysyä siellä, missä tarvitaan useampia Valtakunnan julistajia. Tämä merkitsee Jumalan valtakunnan etujen asettamista aineellisten etujen edelle niin kuin Jeesus suositteli. – Matt. 6:33.
23. Miten joku voi suhtautua hyvien ystävien jättämiseen palvellakseen siellä, missä tarvitaan useampia hyvän uutisen julistajia?
23 Hyvien ystävien jättäminen on vaikeaa ja voi myös aiheuttaa ongelman. Muuttaminen ei merkitse heidän ystävyytensä loppumista, vaan pikemminkin tilaisuutta laajentaa ystävyyssuhteita. Perhe löytää uusia ystäviä niiden lisäksi, jotka sillä jo on. Muista Jeesuksen lupaus, että ne, jotka jättävät sukulaiset julistaakseen Valtakunnan hyvää uutista jossain muualla, saavat sukulaisia ja taloja satakertaisesti. Uudet ystävät, jotka myös ovat Jehova Jumalalle antautuneita palvelijoita, tulevat yhtä läheisiksi kuin lihalliset sukulaiset. Heidän vieraanvaraisuutensa takia heidän kotinsa ovat avoinna tällaisille ihmisille. Vartiotornin Raamattukoulun Gileadin käyneet, jotka ovat menneet lähetystyöntekijöinä toisiin maihin, ovat todenneet Jeesuksen lausunnon todeksi. – Mark. 10:29, 30.
24. Mikä tekee merkityksettömiksi pulmat, jotka aiheutuvat palvelemisesta siellä, missä tarvitaan Valtakunnan julistajia?
24 Olkootpa pulmat mitkä hyvänsä yritettäessä palvella siellä, missä tarvitaan kipeästi enemmän Valtakunnan julistajia, niin ilo siitä, että voi auttaa ihmisiä tuntemaan Jumalan sanan totuudet, tekee ne merkityksettömiksi. Se on ponnistelujen ja kestävyyden arvoinen. Ihminen saa sisäistä tyydytystä siitä, että hän tietää auttavansa toisia ja, ennen kaikkea, tekevänsä sitä, mikä on mieluista Jumalan silmissä. Kypsät todistajat tietävät, millaista tyydytystä he saavat, kun heidän ponnistelunsa evankeliuminpalveluksessa kantavat hyvää hedelmää. Ajattelehan kuinka paljon suurempi se ilo voikaan olla, kun saa runsaasti hedelmää siksi, että työskentelee alueella, missä tarve on suuri. Varmasti siinä on onnea, kun antaa epäitsekkäästi aikaansa ja tarmoaan ihmisten auttamiseksi saamaan tietoa Jehovasta, hänen Pojastaan ja hänen suurenmoisista tarkoituksistaan ihmiskunnan suhteen.
LASKE KUSTANNUKSET
25. Mitä perheen on välttämättä tehtävä ennen muuttamista?
25 Niiden, jotka ovat Jehovan antautuneita palvelijoita, tulee arvioida tarkoin tilanteensa ja harkita vakavasti menemistä sinne, missä tarvitaan enemmän saarnaajia. Jos perhe luulee voivansa muuttaa toiseen maahan tai toiselle paikkakunnalle omassa maassaan, niin sen täytyy välttämättä laskea kustannukset ja päättää, voiko se selviytyä niistä vai ei. Jeesus selitti syyn, miksi tämä on niin tärkeätä, sanoessaan: ”Jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia, nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi, [muuten] kun hän on pannut perustuksen, . . . [hän] ei kykene saamaan rakennusta valmiiksi.” – Luuk. 14:28, 29.
26, 27. Miksi on täysin järkevää työskennellä siellä, missä ponnistelumme tuottaa enimmän hedelmää, ja miten Paavali antoi esimerkin tässä suhteessa?
26 Koska tällä vanhalla asiainjärjestelmällä jäljellä oleva aika on hyvin lyhyt, niin on täysin järkevää työskennellä siellä, missä ponnistelumme tuottavat enimmän hedelmää. Jos voimme muuttaa, ei ole viisasta jatkuvasti nähdä vaivaa hedelmättömällä alueella, kun ”kalastaminen” on parempaa toisella alueella, mistä saarnaajia puuttuu. Mutta kun perhe muuttaa, niin sen tulee pystyä jäämäänkin sinne. Siksi on välttämätöntä suunnitella ja laskea kustannukset etukäteen.
27 Apostoli Paavali näki tuottoisammalle alueelle muuttamisen viisauden, kun hän havaitsi olevansa siellä, missä ”kalastaminen” ei ollut hyvää. Tästä syystä hän ei viipynyt kauemmin Ateenassa. Se oli suhteellisen hedelmätöntä aluetta. Siksi hän muutti Korinttoon, minne hän jäi puoleksitoista vuodeksi toisella lähetysmatkallaan. Herra halusi hänen tekevän näin. Hän sanoi Paavalille näyssä: ”Älä pelkää, vaan puhu, äläkä vaikene, sillä minä olen sinun kanssasi, eikä kukaan ole ryhtyvä sinuun tehdäkseen sinulle pahaa, sillä minulla on paljon kansaa tässä kaupungissa.” (Apt. 18:9, 10) Se osoittautuikin todeksi.
28, 29. Miten menetellään, jos perhe päättää voivansa muuttaa sinne, missä se voi olla tuottoisampi?
28 Jos perhe laskettuaan kustannukset päättää voivansa tavalla tai toisella palvella siellä, missä tarvitaan enemmän hyvän uutisen saarnaajia, niin mitä sen tulee tehdä? Jokaisen perheenjäsenen tulee esittää asia rukouksessa Jehovalle pyytäen hänen ohjaustaan ja apuaan oikean ratkaisun tekemisessä. Sitten he voivat ryhtyä tekemään kaikkia välttämättömiä ennakkovalmisteluja varmistaakseen mahdollisuutensa pysyä uudella alueella, kun he sinne kerran saapuvat. Mikäli mahdollista uudesta alueesta tulee ottaa tarkkaan selvä etukäteen, varsinkin jos muutto on kysymyksessä. On löydettävä asunto ja työtä.
29 Entä jos perhe päättää mennä toiseen maahan. Miten silloin on meneteltävä? Se voi kirjoittaa sen maan Vartiotorni-seuran haaratoimistoon, minne se haluaa mennä, ja kysyä kaikkia mahdollisesti tarvittavia tietoja. Jos toisaalta suunniteltu muutto tapahtuu siinä maassa, jossa perhe asuu, niin se voi kirjoittaa Seuran siinä maassa olevaan toimistoon. Seura ilmoittaa mielellään perheelle paikkoja, joissa erityisesti tarvitaan useampia hyvän uutisen julistajia.
30. Mikä on paras tapa noudattaa Jeesuksen Kristuksen ja Paavalin esimerkkiä? Miksi?
30 Olisi erittäin hyvä, jos perhe voisi käyttää suurimman osan ajastaan evankeliuminpalveluksessa tienraivaajina. Silloin saataisiin paljon enemmän aikaan, ja perhe voisi paremmin huolehtia löydetyistä kiinnostuneista. Tämä on paras tapa noudattaa Jeesuksen ja apostoli Paavalin antamaa esimerkkiä, he kun omistivat enimmän osan ajastaan evankeliuminpalvelukseen.
31. Mistä Jehovan järjestön suuri kasvu on todistus, ja miten tähän järjestöön tulevat ihmiset ovat osoittaneet kiitollisuuttaan siitä, että joku oli saarnannut heille hyvää uutista?
31 Jehovan järjestön suunnaton kasvu toisen maailmansodan päättymisen jälkeen on hyvä todistus siitä, miten hedelmällistä Valtakunnan hyvän uutisen julistaminen on ollut. Se on myös hyvä osoitus siitä, että noudatettu menettelytapa on paras. Vuonna 1945 julisti 141 606 todistajaa hyvää uutista 68 maassa. Vuoteen 1970 mennessä, 25 vuotta myöhemmin, oli järjestö kasvanut yli kymmenen kertaa niin suureksi, 1 483 430 toimivaksi julistajaksi 206 maassa. Näille monille ihmisille, jotka kuulivat hyvän uutisen ja ilmaisivat vastakaikua sille, ovat niiden jalat, jotka toivat sen heille, olleet ”suloiset”, kuten profeetta Jesaja ennusti. (Jes. 52:7) He ovat kiitollisia siitä, että tänä nykyisenä aikana on ihmisiä, jotka ovat halukkaita julistamaan Valtakunnan hyvää uutista kaukaisissakin paikoissa. He osoittavat kiitollisuutensa julistamalla hyvää uutista taas toisten hyödyksi. Näin tehdessään he noudattavat sitä tapaa, mitä Jehovan järjestö suosittelee.
32. Miten me näemme nyt Jes. 60:22:n täyttyvän?
32 Me näemme tässä Jes. 60:22:n ennustuksen täyttymyksen: ”Pienimmästä kasvaa heimo, vähäisemmästä väkevä kansa. Minä, Herra, sen aikanansa nopeasti täytän.” Koska Valtakunnan hyvän uutisen julistaminen herättää yhä nopeammin vastakaikua, on ilmeistä, että nyt on aika, jolloin Jehova jouduttaa maanpäällisen järjestönsä kasvua.
33. Miksi Jehovan todistajien on tarpeellista tutkia vakavasti sitä, miten he voivat lisätä tuottoisuuttaan Valtakunnan hyvän uutisen julistajina?
33 Sadonkorjuuta on paljon, työntekijöitä on vähän, ja työn tekemiselle jäljellä oleva aika on kovasti lyhentynyt. Jos olet antautunut Jehovalle yhtenä hänen todistajistaan, niin tutki vakavasti sitä, miten voit lisätä ponnistelujasi niiden ihmisten suuressa kokoamistyössä, jotka haluavat Jehovan suosiota ja hänen valtakuntansa etuja. Harkitse vakavasti miten voit lisätä tuottoisuuttasi kristillisessä evankeliuminpalveluksessa työskentelemällä siellä, missä erityisesti tarvitaan useampia Jumalan valtakunnan hyvän uutisen julistajia. Voisiko se olla siellä, missä sinä nyt asut?