Tottelevaisuuden jumalallisen vaatimuksen täyttäminen
”Kuulkaa minun ääntäni, niin minä olen teidän Jumalanne ja te olette minun kansani; ja vaeltakaa aina sitä tietä, jota minä käsken teidän vaeltaa, että menestyisitte.” – Jer. 7:23.
1. a) Millainen on tilanne nykyään tottelevaisuuden suhteen? b) Mikä siitä on ollut seurauksena?
TOTTELEVAISUUTTA on tässä 20. vuosisadan maailmassa yhtä vaikea löytää kuin harvinaista jalokiveä. Hallitukset ovat yrittäneet monia keinoja saadakseen tämän haluttavan ominaisuuden esiin alamaisissaan. Lakia täytäntöön panevat elimet havaitsevat, ettei pelko ja pakko saa aikaan tottelevaisia kansalaisia. Uskonnolliset järjestöt havaitsevat suurta tottelemattomuutta laumoissaan. Maantieteellisestä sijainnista ja taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta koti osoittautuu paikaksi, missä vallitsevat kireät suhteet, missä jännitys saavuttaa murtumispisteensä, missä nuoret pöyhkeilevät vanhemmille ja missä rakkaus hitaasti häipyy taustalle. Tämän vakavan tilanteen pohjalla havaitaan tottelevaisuutta koskeva kysymys. Alamaisuus aviomiehille on saanut vaimot kärttyisiksi, koska se on edellyttänyt vaimoilta tottelevaisuutta. Tottelevaisuus Jumalaa kohtaan on sysätty sivuun ihmisten teorioiden tieltä jopa siinä määrin, että suurin osa ihmisistä ei tiedä, mitä Jumala heiltä vaatii.
2, 3. Mikä on johtanut siihen, että tottelemattomia ihmisiä on ollut alusta tähän saakka, ja millainen tilanne on nyt?
2 Tottelemattomuus ei ole uutta. Se on maan päällä miltei yhtä vanha kuin ihminen. Voimme lukea ytimekkään kuvauksen sen saapumisesta Room. 5:19:stä: ”Yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi.” Kuljettaessa Aadamin tottelemattomuuden ajasta eteenpäin pitkin ajan virtaa tottelemattomuus on kasvanut ihmiskunnan keskuudessa sellaisessa mitassa, että tottelevaiset eli kuuliaiset Jumalan ihmiset ovat erottautuneet muista huomionarvoisina. Raamattu mainitsee joitakuita näistä Heprealaiskirjeen 11. luvussa. Kahdeksas jae sanoo yhdestä heistä, Aabrahamista: ”Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin.” Eräs toinen huomattava tottelevainen mies, Jeesus, sanoi, että tulisi aika, jolloin ”sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus”. (Matt. 24:12) Näyttää siltä kuin me olisimme jo pitkällä tuossa ajassa.
3 Tottelemattomuus on siis lisääntynyt jo lähes kuuden tuhannen vuoden ajan ja kasvanut sellaiseen määrään, että sitä voidaan verrata maapallon saastuneeseen veteen ja ilmaan. Piittaamattomat ihmiset syytävät jatkuvasti epämieluisia jätteitä vesi- ja ilmavarastoihinsa, ja sitten he saattavat valitella näiden elämää ylläpitävien välttämättömyyksien kehnoa laatua. Varhaisesta kapinastaan aina tähän päivään saakka ihminen on laiminlyönyt puhtaan palvonnan ja edistänyt tottelemattomuutta sekä perityillä synnillisillä taipumuksillaan että myös tahallisella halullaan kulkea omaa riippumatonta tietään.
4. a) Määrittele tottelevaisuus. b) Miten tottelevaisuuteemme Jumalaa kohtaan liittyy pelko?
4 Sanakirja määrittelee tottelevaisuuden seuraavasti: ”Totteleminen, tottelemistapahtuma tai tottelevaisena olemisen tila; kuuliaisuus.” Totella on ”olla jonkun tai jonkin vallassa tai ohjauksessa; noudattaa jonkun tai jonkin opastusta, toimintaa jne.; kuten totella järkipuhetta; totella painovoimalakia; olla kuuliainen”. Raamatulla on oma tapansa sen ilmaisemiseksi: ”Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.” (Saarn. 12:13) Jotkut vastustavat sitä, että Jumalaa pitäisi totella pelosta. Silti me tottelemme painovoimaa koskevia lakeja, ja lyhyen elämämme jokaisena päivänä meillä on pelokas kunnioitus tätä voimaa kohtaan. Me tottelemme sitä elämään kuuluvana, me hyväksymme sen, ja harvoin kuulee kenenkään valittavan siitä; kuitenkin se on tinkimätön ja vaativa. Jos me ymmärtäisimme Jumalan vaatimukset yhtä hyvin kuin painovoiman toiminnan, niin me havaitsisimme Psalmin 112:1 kuvailevan oman asenteemme: ”Onnellinen on se mies, joka Jehovaa pelkää, joka on suuresti ihastunut hänen käskyihinsä.” – Um.
5. Miten tuomari Samuel tähdensi tottelevaisuutta?
5 Jehova Jumala vaatii tottelevaisuutta kansaltaan. Hän antoi tuomari Samuelin sanoa tottelemattomalle kuningas Saulille: ”Kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva. Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä, ja niskoittelu on valhetta ja kuin kotijumalain palvelusta. Koska sinä olet hyljännyt Herran sanan, on myös hän hyljännyt sinut, etkä sinä enää saa olla kuninkaana.” (1. Sam. 15:22, 23) Israelilaisia vaadittiin olemaan tottelevaisia. (5. Moos. 10:12, 13) Jeesus oli kuuliainen. (Hepr. 5:8) Apostolit tottelivat. (Apt. 5:29) Tuhannet uskolliset Jumalan palvelijat ovat kaikenlaisissa olosuhteissa olleet tottelevaisia Jumalalle.
6. Mitä kysymyksiä herää tottelevaisuudesta?
6 Mistä tottelevaisuus on lähtöisin? Onko kristityn kohdalla kysymys samasta kuin lapsen kohdalla, ts. että hän tekee jotain, koska häntä ylempi on käskenyt häntä niin tekemään? Onko tottelevaisuus asenne, joka on vain kristityillä? Koska kaikki ihmiset ovat syntyneet synnissä, niin voiko kukaan todella olla tottelevainen nykyisessä ’laittomassa’ sukupolvessa? (Matt. 24:12) Jumalan sana antaa meille vastaukset ja samalla monia rohkaisevia neuvoja.
7. a) Selitä asia, jota Paavali käsittelee Room. 2:8–11:ssä. b) Mistä Room. 6:17 sanoo jumalallisen tottelevaisuuden olevan lähtöisin?
7 Katsokaamme Roomalaiskirjeen 5. ja 6. lukua. Apostoli Paavali tuo siinä esiin tottelevaisuuskysymyksen. Osoitetaanko tottelevaisuutta sitä lakia kohtaan, joka oli annettu israelilaisille ja josta monet olivat pitäneet kiinni kauan aikaa, vai osoitetaanko sitä Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä kohtaan, joka asetettiin käytettäväksi siinä varauksessa, joka auttaa ihmiskuntaa tulemaan tottelevaiseksi Jumalaa kohtaan, ts. Jehovan Kristuksen Jeesuksen välityksellä asettamassa lunastusuhrijärjestelyssä? Nykyään on jokaisen ratkaistava, haluaako hän totella Jumalaa vai mennä nykyisen asiainjärjestelmän tottelemattoman, laittoman joukon mukana. Kysymyksessä ei ole vain valinta Jumalan vanhan lakiliiton ja Hänen uuden liittonsa välillä, vaan kysymyksessä on tottelevaisuus Jumalalta tulevaa totuutta kohtaan. Huomaa se selväpiirteinen kuvaus, jonka Room. 2:8–11 esittää tästä: ”Mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus. Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee, juutalaisen ensin, sitten myös kreikkalaisen; mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee sitä, mikä hyvä on, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle! Sillä Jumala ei katso henkilöön.” Mutta mikä sitten saa ihmisen tottelemaan Jehovaa ja tottelemaan häntä halukkaasti? Room. 6:17 auttaa meitä ymmärtämään asiaa: ”Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut.”
SYDÄMESTÄ LÄHTEVÄ TOTTELEVAISUUS
8. Miksei Jumalan totteleminen ole pelättävä menettelytapa?
8 Tottelevaisuus on siis lähtöisin sydämestä. Kristitty ei katsele kuuliaisuutta siinä valossa, että hänen olisi pakko noudattaa sääntöjä tai käskyjä. Ps. 112:1 (Um) korostaa: ”Onnellinen on se mies, joka Jehovaa pelkää, joka on suuresti ihastunut hänen käskyihinsä.” Ps. 119:33, 34 paljastaa edelleen: ”Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti. Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni.” Jos me täytämme sydämemme sillä viisaudella, jota on nyt saatavissa Jehovan sanasta, ja hankimme sitä jatkuvasti niin kuin nautimme ruokaa, niin kasvu on väistämätön seuraus. Sellainen tieto täyttää oikealaatuisen sydämen arvostuksella ja johtaa halukkaaseen tottelevaisuuteen.
9. a) Kuvaile joitakin luonnonlakeja, joiden toimintaa me tarkkailemme. b) Mitä ne merkitsevät meille?
9 Kemian alalla on tasapainoisella ja luotettavalla tavalla toiminnassa tiettyjä lakeja, jotka aikaansaavat muutoksia, ja ihmiskunta arvostaa näitä. Happi aikaansaa ruostetta raudan pinnalle ja mädättää kaatuneen puun. Se on myös tärkeätä hengityksessä. Kasvit vapauttavat happea, jota ihmiset ja eläimet hengittävät sisäänsä. Ne saavat happensa ilmasta, kun taas kalat ottavat happea, jonka vesi on liuottanut ilmasta tai jonka vedessä kasvavat viherkasvit ovat vapauttaneet. Veren hemoglobiini ottaa sitten sisään hengitetyn hapen ja kuljettaa sen kaikkialle elimistöön. Kudokset hapettuvat hitaasti, ja muodostuva lämpö pitää ruumiin lämpimänä. Nämä tapahtumat ovat jatkuneet siitä asti kun Jehova pani ne toimimaan, mutta ennen kuin voimme olla niiden kanssa täydessä yhteistoiminnassa, tarvitaan tutkimuksia niiden havaitsemiseksi ja tutustuaksemme siihen vaikutukseen, mikä niillä on meihin. Kun käytämme näitä seikkoja täysin määrin hyväksi elämässämme, niin se aikaansaa suurempaa tyydytystä ja onnea. Näitä sääntöjä ei muuteta ihmiselle sopiviksi. Mahdollisesti hän on liian laiska tai itsepäinen mukautuakseen. Ihminen pikemminkin muuttuu mukautuakseen luomakunnan toiminnan pysyviin periaatteisiin. Tottelevaisuus näitä kiinteitä toimintasääntöjä kohtaan merkitsee todellisuudessa elämää niin saajalle kuin antajallekin. Tottelevaisuus ei siis voi olla pahaa, vaan merkitsee hyvää niille, jotka tunnustavat niiden tarkoituksenmukaisen toiminnan.
10. Mikä järkevästi ajatellen edeltää tottelevaisuutta Jumalaa kohtaan, ja mistä tarpeelliset todisteet voidaan löytää?
10 On helppo nähdä, että tottelevaisuus Jumalaa kohtaan vaatii tutkimista, mikä kiistattomasti todistaa, että Jumala on olemassa ja on kiinnostunut niistä, jotka haluavat palvella häntä. Ympärillämme olevan näkyvän luomakunnan yksityiskohtainen tutkiminen vahvistaa pian tämän tosiseikan. Vain suunnattoman älykäs persoona, jolla on mitä moninaisimpia ominaisuuksia, on voinut saada aikaan ne lukemattomat piirteet, jotka ovat näytteillä maapallon tiedon hyllyillä. Raamatun ennustukset, etukäteen kirjoitettu historia, todistaa myös Jumalan olemassaolon. Kaikkialta luomakunnasta löytyy enemmän todisteita kuin todellisuudessa tarvitaan Jumalan olemassaolon todistamiseksi. – Jes. 45:18; Room. 1:20; Ps. 19:2–5; Jes. 40:26.
11. Mikä vastuu ihmisellä on Raamatun suhteen?
11 Koska Raamattu on Jehovan sana, niin ihmisen vastuulla on todistaa se Jumalan oikeaperäiseksi, henkeytetyksi tiedotusvälineeksi. Perusteettomista juoruista huolimatta, joiden mukaan Raamattu olisi ristiriitainen, se on edelleenkin yhtenäinen ja esittää selvän kuvan Jumalan tarkoituksista ja siitä, mitä hän odottaa ihmiseltä. Raamattumme jatkuva vertaileminen käsikirjoituslöytöihin, Raamatun maiden maantieteellisiin piirteisiin ja arkeologisiin löytöihin ja esineisiin, jotka on tuotu valoon, kaikki tämä vahvistaa Raamatun kertomusten totuudellisuuden. (Ks. ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen”, s. 331.)
12, 13. Miten Esra korostaa tottelevaisuutta Jumalaa kohtaan? Kuvaile seuraus.
12 Raamatussa on esimerkkejä tottelevaisuudesta sitä kohtaan, mitä Jehova haluaa. Esran kirja korostaa tottelevaisuutta useammin kuin kerran kertomuksessaan pakkosiirtolaisten paluusta Jerusalemiin jälleenrakentamaan temppeliä ja korjaamaan kaupunkia. Esrasta 7. luvun 10. jae sanoo: ”Sillä Esra oli kiinnittänyt sydämensä Herran lain tutkimiseen, seuratakseen sitä ja opettaakseen Israelissa lakia ja oikeutta.” Tässä oli mies, joka kieltäytyi turvaamasta ihmisen viisauteen ja voimaan, mutta joka sen sijaan uskollisesti totteli Jehovan sanaa odottaen häneltä suojelusta. Ollessaan valmis aloittamaan pitkän matkansa Jerusalemiin Esra sanoi: ”Minua hävetti pyytää kuninkaalta sotaväkeä ja ratsumiehiä auttamaan meitä vihollisia vastaan matkalla, koska me olimme sanoneet kuninkaalle näin: ’Meidän Jumalamme käsi on kaikkien päällä, jotka etsivät häntä, heidän parhaakseen; mutta hänen voimansa ja vihansa on kaikkia vastaan, jotka hylkäävät hänet’.” – Esra 8:22.
13 Niinpä Jehova suojeli Esraa ja hänen pientä joukkoaan heidän kuljettaessaan kallista aarretta takaisin Jerusalemiin. ”Meidän Jumalamme käsi oli meidän päällämme, ja hän pelasti meidät vihollisten käsistä ja väijytyksistä tiellä.” (Esra 8:31) Saavuttuaan Jerusalemiin Esra luovutti kullan, hopean ja temppelin tarvikkeet sikäläisille papeille ja kuninkaan lait hänen satraapeilleen.
14, 15. Mitä opimme siitä, miten Esra käsitteli asioita Jerusalemissa palattuaan sinne?
14 Sitten Esra saa kuulla, että nuo pakkosiirtolaiset, mukaan luettuna heidän aikaisemmin palanneet johtajansa jotka olivat asuneet Jerusalemissa noin 69 vuotta, eivät olleet totelleet Jehovan käskyjä. He olivat avioliiton sitein sekaantuneet viiteen niistä seitsemästä kansasta, joita Jehova oli käskenyt heitä karttamaan. (5. Moos. 7:1–4; Esra 9:1, 2) Esra sanoo hengessään täysin murtuneena: ”Jumalani, minä olen häpeissäni enkä kehtaa kohottaa kasvojani sinun puoleesi, minun Jumalani; sillä meidän rikkomuksemme ovat nousseet päämme ylitse ja meidän syyllisyytemme on kohonnut taivaaseen asti.” – Esra 9:6.
15 Tämä sama nöyrä mies oli toivonut siunauksia Jehovalta nyt, kun kaikki näytti luistavan niin hyvin, kuten hän sanoi: ”Mutta nyt on meille hetkiseksi tullut armo Herralta [suosio Jehovalta, Um], meidän Jumalaltamme, koska hän on sallinut pelastuneen joukon meistä jäädä jäljelle ja antanut meille jalansijan pyhässä paikassansa, että hän, meidän Jumalamme, valaisisi meidän silmämme ja soisi meidän hiukan hengähtää orjuudessamme. Ja nyt, Jumalamme, mitä me sanomme kaiken tämän jälkeen? Mehän olemme hyljänneet sinun käskysi.” (Esra 9:8, 10) Esra toimi ripeästi ja ryhtyi selvittämään asiaa pannen sen ensi sijalle elämässään, kunnes tottelevaisuus Jumalan lakia kohtaan oli pantu täytäntöön.
16. a) Esitä Jeesuksen näkemys tottelevaisuudesta. b) Millaista vastakaikua Jeesuksen opetus tässä suhteessa herätti apostoleissa?
16 Jeesus Kristus oli lempeämielisin ja nöyräsydämisin ihminen. (Matt. 11:29) Hän rohkaisi jatkuvasti olemaan tottelevainen. Hän teki niin sekä sanoin että teoin. Hepr. 5:8, 9:ssä (Um) olevassa raamatunkohdassahan sanotaan: ”Vaikka hän oli Poika, hän oppi tottelevaisuuden siitä, mitä hän kärsi, ja kun hänet oli tehty täydelliseksi, hän tuli vastuulliseksi kaikkien häntä tottelevien iankaikkisesta pelastuksesta.” Joitakin vuosia myöhemmin Paavali selittää, miten tarmokkaita apostolit olivat tottelevaisuuden opettamisessa: ”Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle ja olemme valmiit rankaisemaan kaikkea tottelemattomuutta, kunhan te ensin olette täysin kuuliaisiksi tulleet.” – 2. Kor. 10:5, 6.
17. Pitäisikö meidän ajatella, että tottelevaisuus Jumalaa kohtaan on raskasta?
17 Pitikö tämän olla vaikeata? Kun joku päättää palvella Jumalaa, niin kuulostaako se siltä kuin hän ryhtyisi suorittamaan vankeusrangaistusta? Ihminen monine sääntöineen ja säädöksineen haluaisi asian olevan siten. Koska ihminen on taipuvainen tekemään sääntöjä kaikesta ja käyttämään nykyään yhä lisääntyvässä määrin tilastollisia analyysejä, niin monet ovat poikenneet Jumalan sanan selvistä, yksinkertaisista opetuksista ja tottelevaisuudesta, joka lähtee sydämestä. (Ps. 119:11, 12; Room. 6:17) 1. Joh. 5:2–4 osoittaa keinon ja tunnustaa silti ongelmat ja antaa ratkaisun sanoessaan: ”Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä. Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat; sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.”
18, 19. Mikä on elämämme tärkein asia, ja mitä vääriä näkemyksiä voisi joillekuille tulla?
18 Elämämme tärkein asia palvellessamme Jumalaamme Jehovaa on siis tämä rakkaudellinen antaumus rakentaessamme uskoa ja säilyttäessämme sen ikuisesti. Me emme palvele siksi, että tällä vanhalla järjestelmällä on vain vähän aikaa jäljellä tai koska joku toinen epätäydellinen syntinen luomus tarkkailee meitä. (Tiit. 3:3–6) Jos me olemme tottelevaisia Jumalalle, koska me rakastamme häntä, niin me saamme mielihyvää työskennellessämme kristittyjen veljiemme kanssa ja nautimme heidän seurastaan täysin määrin.
19 Harkitsehan hieman: Jos sinä palvelet Jumalaa hätäisesti, koska olet sattunut katsahtamaan kelloa, niin mitä teet, kun tämä vanha järjestelmä on mennyt ja tuhannet vuodet ovat edessä? Jos noudatat Jumalan käskyjä, koska joku toinen ihmisluomus jatkuvasti kehottaa sinua käymään kokouksissa tai tutkimaan tai saarnaamaan Sanaa, niin mitä aiot tehdä, kun tuo henkilö lakkaa kehottamasta sinua tai kun on aika toimia sydämestä? Jos sinä innokkaasti käytät paljon aikaa Jumalan valtakunnan hyvän uutisen saarnaamiseen ollen jatkuvasti huolissasi tuntitavoitteesi saavuttamisesta, niin miten mahtaisit toimia, ellei sinun tarvitsisi jättää raporttejasi? Monet veljet ovat säilyneet vuosien vainossa työskennellen maanalaisesti tärkeimpänä huolenaan uskon säilyttäminen eikä raportit, ja Jehova on totisesti siunannut heitä. Jos palvontaasi on jokin muu syynä kuin rakkaudellinen antaumus, niin pane tämä syy Jumalan sanan paljastavan suurennuslasin alle ja tutki sitä tarkoin.
20. a) Mistä voimme löytää esimerkkejä ja neuvoja, jotka opastavat meitä tasapainoisella tavalla? b) Onko Jumalan palveleminen mutkikasta sen mukaan, mitä Jeesus osoitti?
20 Katso taaksepäin varhaiskristittyihin, apostoleihin. Nämä uskolliset veljet olivat Jeesuksen Kristuksen valmentamia. Aika oli silloinkin arvokasta. Heidän työnsä kiireellisyyteen oli monia syitä, ja heillä oli kiire. Mutta heillä ei ollut koskaan niin kiire, etteivät he olisi ehtineet osoittaa rakkautta toisiaan kohtaan. Heidän palvontatapansa oli yksinkertainen eikä nykyaikaisten kulku- ja viestintämenetelmien mutkistama. Miksi sallisimme nykyisen raivokkaan järjestelmän paineen muuttaa asioita? Me käytämme samaa Raamattua, palvomme samaa Jumalaa ja seuraamme samaa johtajaa Kristusta Jeesusta. Vaikka nopeat, tehokkaat ja käyttökelpoiset mekaaniset laitteet, joita kaikenlaiset erittelyt ja käyttöohjeet selittelevät, ovat suosiossa nykymaailmassa ja vaativat miljoonien tottelevaisuutta, niin se ei suinkaan merkitse sitä, että meistä pitäisi tulla liikemieskristittyjä. Kristus Jeesus on täydellinen esimerkkimme, ja hän osoitti oikean menettelytavan, kun hän itse sanoi: ”Sillä minun ikeeni on miellyttävä ja minun kuormani on keveä.” – Matt. 11:30, Um.
21. Minkä siis pitäisi olla päähuolemme, ja miten voimme kehittää sitä toisissa?
21 Jos huolenamme on siis palvella Jehovaa rakkaudellisessa antaumuksessa, niin me haluamme innokkaasti pitää uskomme vahvana nauttimalla säännöllisesti hengellistä ravintoa. Opettaessamme toisia me tuemme kaikkia näille uusille esittämiämme ajatuksia raamatullisin todistein. Kun edistystä tapahtuu ja tottelevaisuus Jumalaa kohtaan lujittuu, niin se on oleva sydämestä lähtevää. (Hepr. 4:11, 12) Huomaa, miten Paavali osoittaa, että ihmisen vaikuttimena tulee olla rakkaudellinen antaumus, kun hän sanoo: ”’[Hän] antaa kullekin hänen tekojensa mukaan’: niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen elämän, mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus. . . . Sillä Jumala ei katso henkilöön.” (Room. 2:6–11) Mekaanisen laitteen tulee olla ihmisen palvelija, mikäli sen tarkoituksena on auttaa häntä. Kristittyjen tulee siis pitää sitä sellaisena eikä havahtua huomaamaan, että he ovat sitoutuneet täyttämään jonkin koneen ja siihen liittyvien määräysten tarpeita.
RAKKAUS VAIKUTTIMENA
22, 23. Mikä on tottelevaisuuden oikea vaikutin?
22 Valaiskaamme asiaa seuraavaan tapaan. Rattaat ovat kuljetusväline, mutta ne eivät liiku itsestään, niissä ei ole omaa voimanlähdettä. Jostain on saatava hevonen, härkä tai muu voimanlähde, jota täytyy käyttää niiden vetämiseen tai työntämiseen. Ilman voimanlähdettä rattaat ovat arvoton väline. Kristittyinä me tarvitsemme liikkeellepanevaksi voimaksemme rakkaudellista antaumusta Jehovaan, mikä tunnetaan helposti halusta tehdä Jumalan tahto. Me saatamme tarvita jossain määrin rakkaudellista vetämistä tai työntämistä päästäksemme alkuun tottelevaisuuden tiellä, mutta ei näytä järkevältä, että kristittyä evankeliuminpalvelijaa pitäisi vetää tai työntää jokaiseen raamatulliseen kokoukseen tai kristillisen evankeliuminpalveluksen piirteeseen. Meidän liikkeellepanevana voimanamme eli vaikuttimenamme tulee olla sisäinen halu; toiveemme on palvella Jehovaa; siitä tulee elämämme. Sen sijaan että olisimme kärttyisiä, kun tottelevaisuutta vaaditaan, opastuksen arvostaminen lähentää meitä taivaalliseen Isäämme.
23 Muista Ps. 112:1: ”Onnellinen on se mies, joka Jehovaa pelkää, joka on suuresti ihastunut hänen käskyihinsä.” (Um) Sellainen ei ole toimeton tai välinpitämätön yksilö, vaan ihminen, joka on päättänyt, että hän haluaa palvella Jehovaa ikuisesti kaikissa olosuhteissa. Tällainen vaikutin ei ole peräisin ihmisestä riippumatta siitä, millaista painostusta hän voi harjoittaa tai millaisia houkutuksia tarjota, vaan se tulee Jehovalta hänen Sanansa välityksellä ja hänen henkensä soveltamana.
24, 25. Mitä etuja on siitä, että kristitty on tottelevainen Jumalalle ja vapaa ihmisen säännöistä?
24 Tällaisen elämäntavan edut ovat lukemattomat. Se sallii ihmisen olla oma itsensä vääristämättä hänen todellista, Raamatun valmentamaa persoonallisuuttaan mukautumaan lähimmäisensä lyhytnäköisiin myötä- ja vastenmielisyyksiin. Tämä täyttää seurakunnat värikkäällä vaihtelulla, ihmisillä, joilla on se virkistävä ominaisuus, että he eivät pelkää olla luonnollisia ja estottomia, sellaisia kuin he todella ovat. Yksi pikkulasten iloista on se, että he eivät pelkää sitä, mitä muut heistä ajattelevat. Jeesus rakasti lapsia ja heidän tapojaan. Matt. 19:13, 14 kertoo: ”Silloin tuotiin hänen tykönsä lapsia, että hän panisi kätensä heidän päälleen ja rukoilisi; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia. Niin Jeesus sanoi: ’Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta’.”
25 Tutki ihmisten moninaisuutta maan eri osissa nykyään. He eroavat toinen toisestaan. He eroavat tavoiltaan ja tottumuksiltaan; he tekevät tehtävänsä eri tavoin ja erilaisin nopeuksin. Kuitenkin Jehova sallii heidän oppia totuuden ja palvella häntä. Miksi tukahduttaisit jonkin vaihtelua ilmaisevan piirteen veljestäsi ihmistekoiseen kaavaan sopimattomana? Eräs todiste tästä ihmisen toiveisiin mukautumisesta on massa, joka seuraa jotain muotivillitystä, joka pyyhältää läpi maailman vain joutuakseen pois kuvasta jonkin toisen tieltä. Tämän järjestelmän kaupalliset ainekset keräävät suuria rikkauksia turvautumalla kykyynsä tukahduttaa yksilöllinen persoonallisuus, kun ne panevat ihmiset toimimaan massan tavoin.
26, 27. a) Onko kristittyjen palvontatavassa yhtenäisyyttä, ja salliiko tottelevaisuus värikästä vaihtelua Jumalan seurakunnassa? b) Mitä muuta tähän aiheeseen liittyy?
26 Tottelevaisuus Jumalaa kohtaan poistaa tämän vaaran. On totta, että tavassa, jolla nämä evankeliuminpalvelijat suorittavat työtään, on samoja piirteitä, mutta yksilöllinen ilmaisutapa, antaumuksen syvyys, kypsyyteen edistymisen aste, luomuksen kyvyt, hänen värikäs menneisyytensä ja hänen työnsä takana oleva tarkoitus saavat aikaan suurta vaihtelua ja nautittavaa seuraa.
27 Tutkihan yksityiskohtaisesti Heprealaiskirjeen 11. luvussa mainittuja uskollisia miehiä. Yksi piirre heillä oli yhteinen: heidän uskonsa Jehovaan. Mutta näillä yksilöillä oli niin perin erilaisia piirteitä sekä heissä itsessään että heidän elämässään. Katsohan miehiä, joita käytettiin Raamatun kirjoittamisessa. Uskollisia ja tottelevaisia, totisesti, mutta erilaisia niin monissa muissa suhteissa. Jos kerran Jehova ei vain salli sellaisten miesten palvella häntä, vaan jopa kehottaa heitä niin tekemään, niin miksi meidän pitäisi yrittää tehdä robotteja ihmisistä, jotka nykyään haluavat palvella Jumalaa? Pietari sanoi: Olkaa ”niinkuin vapaat, ei niinkuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niinkuin Jumalan palvelijat”. (1. Piet. 2:16) Entä miten nämä totuudet vaikuttavat meidän elämässämme evankeliuminpalvelijoina, jotka oppivat tottelevaisuutta Jumalaa kohtaan? Miten ne vaikuttavat vanhempiin, jotka opettavat lapsiaan? Missä seurakunta sopii kuvaan? Onko sillä mitään tekemistä vaimon suhteessa aviomieheensä? Muuttaako se asiaa, jos me työskentelemme tämän asiainjärjestelmän eri hallitusten alaisuudessa? Meillä pitäisi olla nämä kysymykset mielessämme tutkiessamme seuraavaa kirjoitusta ”Tottelevaisuus – haluttu menettelytapa”.
[Kuva s. 436]
”Kuuliaisuus on parempi kuin uhri”, sanoi tuomari Samuel kuningas Saulille, joka ei täyttänyt tottelevaisuuden jumalallista vaatimusta