Itsemme vahvistaminen Jehovassa
KIRURGI katsoi hitaasti ylös tutkittuaan naispotilastaan, erästä Vartiotorni-seuran lähetystyöntekijää. Lääkärin ilme oli vakava. Hän ilmoitti ystävällisellä mutta totisella äänellä potilaalle, että hänen pitäisi alistua mahdollisimman pian suurehkoon leikkaukseen.
”Muuta keinoa ei ole”, hän sanoi. Myöhemmin kirurgi lupasi potilaan miehen läsnä ollessa, ettei hän käyttäisi verta eikä mitään veren aineosia. Sen tähden aviopari päätti, että leikkaus suoritetaan.– Apt. 15:20.
Edellä mainittu kokemus ei ole uusi eikä poikkeuksellinen ihmisperheen jäsenille. Nekin, jotka ovat uskollisesti palvelleet Jumalaa, ovat yhä Aadamilta perityn synnin ja kuoleman alaisia. Ja, kuten Raamattu sanoo, ”aika ja aavistamattomat tapahtumat kohtaavat . . . kaikkia”. (Saarn. 9:11, Um) Me kaikki voimme siis odottaa kohtaavamme koettelemuksia silloin tällöin elämässämme.
Niille, jotka palvelevat Jehova Jumalaa, Saatana ja hänen järjestönsä aiheuttavat monia koettelemuksia yrittäessään murtaa heidän nuhteettomuutensa Jehovaa kohtaan. Jotakuta voi kohdata tavaton ahdinko, usein aivan äkisti, jotta hän antaisi perään ja olisi tottelematon Jumalalle jollain tavalla. Koetus saattaa olla voimakas houkutin nauttimaan synnin mielihyvästä tai julmaa vainoa, jolla jotakuta pakotetaan uskottomuuteen Jumalaa kohtaan. – 1. Piet. 5:8.
Kun kohtaat äkkiä ankaran koettelemuksen, se saattaa tuntua sinusta voittamattomalta. Saatat tuntea olevasi halukas antamaan perään masennukselle. Sellaisella hetkellä on sopivaa muistella, miten toiset Jumalan palvelijat ovat kestäneet koettelemukset. (1. Piet. 5:9) Raamattu osoittaa, mitä he tekivät pysyäkseen hengellisesti vahvoina.
Esimerkiksi kerran, kun maanpaossa oleva Daavid miehineen palasi Siklagiin, heitä kohtasi hävitysnäkymä. Amalekilaisten ryöstöjoukko oli hyökännyt kaupunkiin ja ryöstänyt sen. Raamattu sanoo:
”Kun Daavid miehinensä tuli kaupunkiin, niin katso, se oli tulella poltettu, ja heidän vaimonsa, poikansa ja tyttärensä oli otettu vangiksi. Silloin Daavid ja väki, joka oli hänen kanssaan, korottivat äänensä ja itkivät, kunnes eivät enää jaksaneet itkeä. . . . Ja Daavid joutui suureen hätään, sillä kansa aikoi kivittää hänet: niin katkeroitunut oli koko kansa, . . . Mutta Daavid rohkaisi mielensä [vahvisti itsensä, Um] Herrassa, Jumalassansa.” – 1. Sam. 30:3–6.
MITEN VOIMME VAHVISTAA ITSEÄMME JEHOVASSA
Miten sitten voimme vahvistaa itseämme Jehovassa? Daavidin kokemusta koskevan kertomuksen loppuosa auttaa meitä näkemään, mitä meiltä vaaditaan saadaksemme vahvistusta Jehovalta koetuksen aikana.
Me tiedämme Jumalan sanasta, että Daavid oli uskollinen ja kuuliainen Jumalan palvelija. Hän oli saanut tutkimalla ja miettimällä melkoisesti tietoa Jumalasta ja Jumalan toimenpiteistä ihmisen suhteen. Tämä ilmenee hänen monista Psalmeistaan Raamatussa. Daavid kirjoitti esimerkiksi: ”Minä muistelen muinaisia päiviä, tutkistelen kaikkia sinun töitäsi ja ajattelen sinun kättesi tekoja.” (Ps. 143:5) Daavid teki siitä tottumuksen. Hän ei odottanut, kunnes jokin vaikea tilanne olisi yllättänyt hänet.
Daavid saattoi näin ollen ahdingossaan Siklagissa ammentaa Jumalaa ja hänen toimenpiteitään koskevasta tiedon ja kokemuksen varastosta. Tämä koitui hänelle rohkaisuksi ja vahvistukseksi. Hän kirjoittikin: ”Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä liha minulle tekisi?” – Ps. 56:5; 31:1.
Daavid muisti epäilemättä myös, miten Jumala oli ihmeellisesti auttanut häntä aikaisemmissa tilanteissa. Eikö Jumala ollut antanut hänelle voittoa Goljat-jättiläisestä? Daavid saattoi todenmukaisesti sanoa: ”Herra on minun valkeuteni ja autuuteni: ketä minä pelkään! Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen!” – Ps. 27:1.
Daavid myös rukoili. Hän oli rukouksen mies, ja monet hänen rukouksensa on kerrottu Raamatussa. ”Armahda minua, Herra, sillä minulla on ahdistus”, hän kerrankin rukoili. (Ps. 31:10) Tällaiset ilmaisut sisältyivät epäilemättä hänen esittämiinsä rukouksiin Siklagissa kokemassaan ahdingossa.
On kiinnostavaa panna myös merkille, ettei Daavid katsonut olevansa erikoisasemassa, niin että hänellä olisi ollut suora yhteys Jumalaan. Hän tunnusti, että Jumalan järjestelyyn kuului yhteydenpito häneen Aaronin papiston välityksellä. Siksi hän käytti hyväkseen tätä järjestelyä. Raamatun kertomus selittää:
”Ja Daavid sanoi pappi Ebjatarille, Ahimelekin pojalle: ’Tuo minulle kasukka’. Niin Ebjatar toi kasukan Daavidille. Ja Daavid kysyi Herralta: ’Ajanko takaa tuota rosvojoukkoa? Saavutanko minä sen?’ Hän vastasi hänelle: ’Aja, sillä sinä saavutat sen ja pelastat pelastettavat’.” – 1. Sam. 30:7, 8.
Daavid toimi. ”Niin Daavid lähti, hän ja ne kuusisataa miestä, jotka olivat hänen kanssaan.” Daavid ei vitkastellut eikä viivytellyt Jehovan ohjeitten noudattamisessa. Kun hän tiesi, mitkä ne olivat, niin hän viipymättä toteutti ne. Seurauksena oli, että hän käänsi tämän onnettomuuden voitoksi. Hän sai takaisin kaikki henkilöt, jotka oli viety pois, sekä tavarat, jotka heiltä oli ryöstetty. – 1. Sam. 30:9, 18–20.
VAHVISTUKSEN SAAMINEN NYKYÄÄN
Kertomusta Daavidista Siklagissa ei ole säilytetty Jumalan sanassa pelkästään hänen elämänsä kiinnostavana historiallisena vaiheena. Se on pikemminkin säilytetty ”meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo”. (Room. 15:4) Sama Jumala, joka vahvisti Daavidia, antaa vahvistusta ja kestävyyttä meillekin, kun pyrimme palvelemaan uskollisesti häntä nyt. Henkensä avulla hän antaa meille voimaa, joka ylittää meidän tavallisen kykymme toteuttaaksemme hänen tahtoaan ja hänen meille antamaansa tehtävää, kohdataksemme aavistamattomat vaikeat tilanteet ja kestääksemme vainon. – 2. Kor. 4:7.
Ehkä olet jo alkanut seurata Jeesuksen Kristuksen askeleita saarnaamalla Jumalan valtakunnan hyvää uutista niin kuin hänkin saarnasi. (Luuk. 4:43; Matt. 28:19, 20) Muistatko koettelemuksen, joka kohtasi sinua, kun ensin totesit tutkittuasi Raamattua Jehovan todistajien kanssa, että Jehovan puhtaaseen palvontaan kuuluu ihmisten luona käyminen talosta taloon vieden Valtakunnan sanomaa? (Apt. 5:42; 20:20) Monille on Jumalan antama saarnaamiskäsky ollut todellinen uskon koetus.
Mutta kun sinä kasvoit Jumalan ja hänen päätöstensä tuntemuksessa ja ymmärtämisessä, niin sinussa alkoi kasvaa voimaa tehdä hänen tahtonsa. Ja sinä olet kyennyt kohtaamaan tuon koetuksen hartaan rukouksen ja Jehovan näkyvässä järjestössä olevien rakkaudellisen rohkaisun ja avun turvin. Voit nyt katsoa taaksesi ja avoimesti myöntää, että Jumalalta tullut voima auttoi sinua osallistumaan saarnaamistyöhön. Sinä tiedät, että nämä Raamatun sanat ovat todet: ”Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.” (Fil. 2:13) Kuinka tämä ensimmäinen kokemus voiman saamisesta Jumalalta hänen tahtonsa tekemiseksi onkaan antanut sinulle voimaa kohdata ja voittaa toiset koetukset sen jälkeen!
JUMALAN JÄRJESTÖ VÄLTTÄMÄTÖN VAHVISTUKSEKSI
Daavid oli läheisessä yhteydessä Jehovan järjestöön, ja tämä yhteys osoittautui koetuksen aikana erittäin hyödylliseksi ja vahvistavaksi. Jehovan pappi Ebjatar antoi Daavidille Jumalan henkeyttämää ohjausta sen suhteen, mihin toimenpiteeseen tuli ryhtyä. Samalla tavalla antoi enkeli Jehovan taivaallisesta järjestöstä Jeesukselle Kristukselle voimaa kohdata nuhteettomuuskokeensa. (Luuk. 22:43) Ja Rooman seurakunnan kristityt veljet antoivat apostoli Paavalille rohkaisua ja vahvistusta juuri silloin, kun hän tarvitsi sitä. (Apt. 28:14, 15) Kuinka erinomainen opetus meille nykyään sisältyykään näihin kokemuksiin! Meidän on pysyteltävä kiinteästi Jehovan näkyvän järjestön yhteydessä! Siinä me saamme tarpeellista vahvistusta ja rohkaisua.
Meidän aikanamme Jehova on paljastanut edistyvästi tahtonsa ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijansa” kautta. (Matt. 24:45–47) Tämän järjestön välityksellä meitä valmistetaan kohtaamaan menestyksellisesti koettelemukset ja säilyttämään nuhteettomuutemme Jumalan edessä. Tämä uskollinen opettava elin on esimerkiksi tehnyt selväksi Raamatun kannan elämän ja veren pyhyydestä ja että veren käyttö uhrina on sen ainoa käyttötapa, jonka Jumala hyväksyy. (3. Moos. 17:11–14; Apt. 15:20, 29) Tämä Jumalan tahdon tuntemus on voiman lähde niille Jumalan palvelijoille, joita on painostettu ottamaan verensiirto. Myös toisten Jumalan palvelijoitten antama rohkaisu on osoittautunut tärkeäksi avuksi nuhteettomuuden säilyttämiseksi sellaisissa olosuhteissa. Mutta vaikka meitä kohtaisikin onnettomuus ja se aiheuttaisi suurta verenhukkaa ja kenties eristäisi meidät Jumalan palvelustovereista, niin emme ole koskaan eristetyt Jumalasta. Me voimme aina kääntyä hänen puoleensa voiman saamiseksi varmoina siitä, että saamme sitä. – Ps. 120:1; 121:1–8.
Jumalan järjestö on myös vahvistanut hänen kansaansa suorittamaan tehtäväänsä saarnata Valtakunnan hyvää uutista maan ääriin asti. (Matt. 24:14) Meitä on tietysti varoitettu edeltä, että ”kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi”. (2. Tim. 3:12) Ja tämä vaino on tullut. Se ei ole tullut tottelemattomuuden takia Jumalaa kohtaan, vaan pikemminkin siksi, että Jehovan nykyiset palvelijat noudattavat jatkuvasti Jeesuksen esimerkkiä Valtakunnan sanoman saarnaamisessa ja pysyttelevät erossa maailmasta. – Joh. 17:16.
Ajattelehan Jehovan todistajain vainoa Malavissa, Sambiassa, Kuubassa, Yhdistyneessä arabitasavallassa ja monissa muissa maissa. Saatanan yritykset tukahduttaa tosi uskonto noissa maissa eivät ole lannistaneet heitä. Jumala on päinvastoin antanut heille tavallista enemmän voimaa, niin että he, kuten apostoli Paavali sanoi, saavat jalon voiton. (Room. 8:35–37) Lue Jehovan todistajain vuosikirjasta 1969 (engl.) raportit edellä mainituista maista, niin havaitset tämän todeksi. Kuolemakin on kohdattu rohkeasti ylösnousemustoivon voimassa. – Joh. 5:28, 29.
Yksi tapa, jolla Jumalan järjestö vahvisti kritittyjä ensimmäisellä vuosisadalla, oli lähettää uskollisia miehiä opettamaan ja rohkaisemaan opetuslapsia heidän hajallaan olevissa seurakunnissaan. Paavali ja Barnabas olivat tällaisia matkapalvelijoita. Kerrankin nämä miehet palasivat uudelleen veljien luo Lystraan, Ikonioniin ja Pisidian Antiokiaan, missä roskajoukko oli pahoinpidellyt heitä. Raamattu sanoo: ”He palasivat Lystraan ja Ikonioniin ja Antiokiaan ja vahvistivat opetuslasten sieluja ja kehoittivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: ’Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan’.” – Apt. 14:21, 22.
Tämä Paavalin ja toisten uskollisten palvelijoitten vierailu vahvisti opetuslapsia pysymään lujina. Jehovan todistajien järjestö saa nykyään samaa palvelusta. ”Uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijan” hallitsevan elimen lähettämät uskolliset miehet vierailevat jatkuvasti Jehovan todistajien seurakunnissa kaikkialla maailmassa rohkaistakseen heitä kestämään uskollisina Jehovan palveluksessa. Miten tämä huolenpito vahvistaakaan heitä!
Me seisomme nyt aivan uuden asiainjärjestelmän kynnyksellä. Tämän asiainjärjestelmän hävitys on lähellä. (2. Piet. 3:7–13; 1. Joh. 2:15–17) Saatana on tekemäisillään kaiken käsittävän hyökkäyksen Jumalan palvelijoitten kimppuun. Pelkäämmekö me? Vahvistummeko kohtaamaan nuo edessä olevat koetukset? Me sanomme Paavalin sanoin pelottomina: ”Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.” – Fil. 4:13.
Me jatkamme henkilökohtaista Jumalan sanan tutkimistamme ja seurakunnan kokouksissa käymistämme. Me rukoilemme lakkaamatta Jehovalta opastusta ja voimaa ja omistaudumme ponnekkaasti hänen tahtonsa tekemiseen. Jumala on luvannut: ”En minä sinua hylkää enkä sinua jätä.” Me uskomme tämän koko sydämestämme ja sanomme lujasti: ”Herra on minun auttajani, en minä pelkää; mitä voi ihminen minulle tehdä?” (Hepr. 13:5, 6) Me voimme todella kestää edessä olevat koettelemukset Jumalalta tulevassa voimassa!