Kiitä aina kaikesta
KIITOLLISUUS on hyvin harvinaista tänä aikana, jolloin itsekkyys on alkanut tuottaa siementä. Vanhemmat laiminlyövät usein hyvän esimerkin antamisen ja lastensa valmentamisen tässä suhteessa. Vieraittenkin läsnä ollessa jotkut lapset valittavat äänekkäästi ja katkerasti, kun jokin ei onnistu, mutta vaikka tilanne korjaantuu, niin harvoin heidän voi kuulla ilmaisevan arvostustaan. Hyvän, järkevän opetuksen puuttuessa lapsista tule kiittämättömiä, saavatpa he mitä tahansa, sillä he pitävät kaikkea saamaansa enemmän tai vähemmän heille kuuluvana.
Kun on kysymys aineellisesta antamisesta esimerkiksi hyväntekeväisyystarkoitukseen, niin ihmiset antavat tyynnyttääkseen omaatuntoaan tai siksi, että se vaikuttaa heidän maineeseensa. Hyvin harvat antavat niin kuin Kristus Jeesus neuvoi: ”Älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee.” (Matt. 6:3) Jumalan sana Raamattu ennusti, että ”viimeisinä päivinä . . . ihmiset ovat . . . itserakkaita, rahanahneita, . . . kiittämättömiä”. – 2. Tim. 3:1, 2.
Tällaisen tilanteen vallitessa maailmassa on todella virkistävää kuulla kerrottavan 4-vuotiaasta pojasta, jonka äiti oli opettanut häntä arvostamaan Jumalan sekä nykyistä että tulevaa huolenpitoa ihmiskunnasta. Hän halusi tehdä jotain arvostuksensa osoittamiseksi. Kun kana oli hautonut heidän takapihallaan poikaset, niin tämä pieni poika pani yhden niistä erilleen ja sanoi: ”Tämä on Jehovalle.” Hän hoiti ja kasvatti sitä, kunnes se kelpasi myytäväksi. Sitten hän myi sen ja toi sen hinnan – noin 3 mk – pyytäen, että se annetaan Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuralle hänen ikiomana lahjoituksenaan kautta maailman suoritettavan raamatullisen opetustyön edistämiseksi. Hänen pienet kasvonsa säteilivät ilosta ja tyytyväisyydestä, kun hän sai jollain lailla osallistua Seuran toiminnan tukemiseen.
Ymmärtämättä vielä täysin asiaa tuo poikanen noudatti todellisuudessa Jumalan neuvoa, joka on annettu henkeytyksestä ja jonka lausui Jeesuksen Kristuksen innokas palvelija apostoli Paavali: ’Kiittäkää aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.’ – Ef. 5:20.
VOITKO LISÄTÄ KIITOLLISUUTTA?
Mikä sai tämän pienen lapsen ilmaisemaan tällä lailla arvostustaan? Esimerkki. Etkö voikin kuulla innostuneen äidin kertovan hänelle, miten hyvä ja ihailtava ja antelias suuri taivaallinen Isä on, kun hän on ryhtynyt niin suurenmoisiin valmisteluihin maallisten poikiensa ja tyttäriensä iankaikkiseksi onneksi? Eikä tässä kaikki, vaan tuon poikasen on täytynyt myös nähdä jokin nimenomainen näyte äitinsä anteliaisuudesta. Ehkä hän myös kuuli keskusteltavan aineellisen omaisuutemme viisaasta käytöstä Valtakunnan saarnaamistyön edistämiseksi.
Mutta pysähdypä nyt ajattelemaan! Eikö tuon äidin opetus ollut tehokasta? Juurrutatko sinä lastesi tai niiden nuorten mieleen, jotka tunnet, tämän kauniin suhtautumistavan oivallisine hedelmineen? Sinä voit tehdä sen. Jos olet avokätinen ja antelias maan päällä suoritettavan Jumalan valtakunnan saarnaamistyön etuja kohtaan, niin sinun on mahdollista kasvattaa omiin lapsiisi sama asenne.
Mutta mitä hyötyä siitä on heille tällaisessa itsekkäässä, kiittämättömässä maailmassa? kysynet. Kuka taas sanoikaan: ”Iloista antajaa Jumala rakastaa”? Eikö apostoli Paavali, ja eikö ole totta, että Jumalan rakkaudellisen huolenpidon kohteena oleminen on arvokkaampaa kuin mikään muu? – 2. Kor. 9:7.
PIENET LAHJAT SAAVAT PALJON AIKAAN
Joku voi sanoa, että pienen pojan tekemä kolmen markan lahjoitus on tuskin mainitsemisen arvoinen. Mutta odotahan! Ketä Jeesus kiitti seisottuaan jonkin aikaa tarkkailemassa niitä, jotka antoivat lahjoituksia Jerusalemin temppelille? Niitäkö, jotka tulivat kalliissa vaatteissa ja pudottivat isohkoja rahasummia laatikkoon? Ei vaan sitä köyhää leskeä, joka antoi kaiken, mitä hänellä oli – kaksi hyvin vähäarvoista ropoa. (Mark. 12:41–44) Hän antoi sydämestään.
Nykyään juuri se pitää Jehovan todistajien maailmanlaajuisen saarnaamistoiminnan edistyvänä – suuri määrä pieniä lahjoituksia, joita anteliaat ihmiset antavat ehkä jo niukoista varoistaan. Ajattelehan mitä aikaansaadaan kaikilla näillä Vartiotorni-seuralle tehdyillä vaatimattomilla lahjoituksilla: miljoonia kirjoja ja lehtiä, jotka sisältävät Jumalan sanan selityksiä, levitetään pienestä korvauksesta kaikkien kansojen totuudennälkäisille ihmisille; lähetystyöntekijöitä valmennetaan ja lähetetään monille kaukaisille kentille; avustusta annetaan toisille kokoajan saarnaajille, ”erikoistienraivaajille”, niin että he voivat mennä tiheään asutuille alueille, joilla on puutetta ”hyvän uutisen” evankeliuminpalvelijoista.
Kaikessa tässä on mielessä pidettävä ydin se, että Jehova Jumala on tehnyt nämä varaukset mahdollisiksi. Nyt on aika, jolloin hän saarnauttaa Valtakunnan hyvää uutista koko asutussa maassa. (Matt. 24:14) Nyt on aika, jolloin hän antaa kaikille kansoille varoitusta edessä olevasta tuhosta – tämän koko pahan asiainjärjestelmän täydellisestä lopusta. Nyt hän käskee kaikkia häntä rakastavia: ”Nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.” (Luuk. 21:28) Nyt on nöyrien ihmisten suurilla joukoilla tilaisuus antaa sanoin ja teoin todistus sydämessään tuntemastaan arvostuksesta Jumalan suurenmoista päätöstä kohtaan.
MITÄ MINÄ VOIN TEHDÄ?
Jos olet Jehovan todistajain seurakunnan yhteydessä jossain valtakunnansalissa, niin haluat varmasti osallistua jollain tavalla sen erinomaisen keskuksen ylläpitokuluihin, jossa annetaan raamatullista opetusta. Sinua ei tarvitse pyytää tekemään sitä, sillä sinä voit selvästi nähdä sen tarpeelliseksi. Sinä olet sitä paitsi huomannut, ettei tosi kristillisessä seurakunnassa kuljeteta koskaan kolehtihaaveja. Varoja ei kerjätä. Valtakunnansalissa on lahjalaatikko, johon halukkaat voivat pudottaa vaatimattomat lahjoituksensa, kun heissä vaikuttaa kiitollisuuden henki Jumalaa kohtaan hänen heidän hengelliseksi hyvinvoinnikseen tekemiensä rakkaudellisten varausten johdosta. Kun tuo seurakunta on huolehtinut paikallisista kuluistaan, niin mahdollisesti se voi myös tehdä suoranaisen lahjoituksen Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran lähimmälle haaratoimistolle. Siten se osallistuisi Seuran toiminnan tukemiseen kyseisessä maassa.
Toisaalta haluat ehkä lähettää postissa oman vaatimattoman lahjoituksesi suoraan Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran toimistoon siinä maassa, missä asut. Suomessa lahjoitukset voidaan lähettää osoitteella: Kuismatie 58, Tikkurila. Miten päätätkin, niin uskomme sinun kokevan syvää tyydytystä sen johdosta, että sinun aineellisia varojasi käytetään elämää antavien hengellisten asioiden edistämiseen.
Jollet ole minkään todistajien seurakunnan yhteydessä, niin kenties olet tämän lehden säännöllinen lukija. Silloin arvostanet sitä erinomaista hengellistä ravintoa, mitä tarjotaan näillä sivuilla niille, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta. (Matt. 5:6) Ehkä arvostuksesi saa sinut kertomaan oppimaasi toisille – varaamaan heille joitakin samoja julkaisujakin. Et voi paremmin osoittaa kiitollisuuttasi Jehovaa kohtaan ja kiinnostustasi lähimmäistesi pysyvää hyvää kohtaan kuin jakelemalla heille niitä hengellisiä aarteita, joista itse iloitset.
Samalla haluaisimme kehottaa sinua etsimään kotiasi lähinnä olevan valtakunnansalin ja sieltä säännöllistä yhteyttä toisiin, jotka arvostavat Vartiotornia tosi apuna täsmällisen tiedon hankkimisessa Raamatun syvemmistä totuuksista. Siellä tarkastellaan joka sunnuntai Vartiotornin pääkirjoitusta. Hämmästyt varmaan huomatessasi, miten paljon enemmän voit oppia kuuntelemalla tällaista tarkastelua. Sinä näet myös siellä, miten ihmiset, jotka ovat erilaisella edistysasteella Raamatun tuntemuksessa, auttavat toisiaan arvostamaan syvemmin Jumalan ystävällisiä varauksia.
ARVOSTUS ON AVAIN
Arvostus on todella avain, joka avaa monet väylät kiitollisuutemme ilmaisemiseksi Jumalalle. Mitä paremmin ymmärrämme ne yksityiskohdat ja valmistelut, joihin Jumala ryhtyi kauan sitten kaikkien niiden lopulliseksi siunaukseksi, jotka miellyttävät häntä, sitä enemmän huomaamme aihetta ilmaista kiitollisuutta mielessämme, suullamme ja aineellisilla varoillamme. Me tulemme samaan johtopäätökseen kuin henkeytetty psalmista: ”Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan? Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä. Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.” – Ps. 116:12–14.
Me emme selvästikään voi todella ”maksaa” Jehovalle kaikkea hänen laupeuttaan, koska kaikki kuuluu jo hänelle. Mutta meidän pitäisi toki aina muistaa, että olemme alituisesti hänen hyvyytensä vastaanottajia. Meillä ei ole mitään, mitä ei olisi annettu meille. Me voimme siis harkita Jehovan anteliaisuutta, sitä tosiasiaa, että kaikki luomukset voivat tulla hänen avoimesta kädestään tyydytetyiksi hyvyydellä. (Ps. 104:28) Ja me voimme puhua tästä anteliaasta Luojasta ja suositella häntä toisille heidän palvontansa ja palveluksensa ansaitsevana.
Lopuksi me kaikki voimme antaa ”vertauskuvallisen maksun” Jehovalle. Miten? ’Kiittämällä aina kaikesta’ aineellisella tavalla, tavalla, joka tuottaa jossain määrin tyydytystä, mitä muuten ei saada. Tämä tyydytys johtuu epäilemättä sen tietämisestä, että me käytämme aineellista omaisuuttamme Jumalan kunniaksi. Määrä ei merkitse mitään vaan päinvastoin antajan henki.