Jumalan henki ja sana – Jumalan varaamat elämän saamiseksi
”Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.” – Joh. 6:63.
1. Mikä saattaa ilman ja ruoan vaaralle alttiiksi ja tekee maan päällä elämisen yhä vaikeammaksi?
JOS heräisit unesta ja huomaisit hengittäväsi kuolettavia höyryjä, niin etkö raivaisi itsellesi tietä ulos raittiiseen ilmaan? Jos saisit tietää, että ruoassasi on myrkyllisiä aineita, jotka heikentäisivät ruumistasi niin paljon, että pian kuolisit, niin etkö vaihtaisi sitä ruokaan, joka antaisi ravintoa ja terveyttä ruumiillesi? Kuitenkin, huolimatta siitä, että me huolellisesti poistamme välittömät vaarat, meille käy yhä vaikeammaksi elää lainkaan maan päällä, koska ilma, jota hengitämme, ruoka, jota syömme, ja vesi jota juomme, ovat saastuneita. Atomiräjäytysten tuhkasade ja vahingolliset savut ja kemikaalit saastuttavat ilman samoin kuin ruoka- ja vesivarastot. Elintarvikkeiden tuotanto- ja käsittelyvaiheessa niistä riistetään usein ravinto ja ne saastutetaan myrkyillä ja lisäaineilla. Viemärivedet ja muut jätteet virtaavat jokiin ja järviin, joista juomavesi otetaan, aiheuttaen sairautta ja kuoleman monille juojille. Tämän vaaran lisäksi on monissa osissa maailmaa arveluttavan vähän ravintoa ja juomavettä.
2. a) Mikä ”ilma” on vaarallisempaa kuin luonnollinen saastunut ilma, ja mistä se tulee? b) Vertaa ”maailman hengen” ja Jumalan hengen ohjaamille koituvia seurauksia keskenään.
2 Mutta tiedätkö, että ihmiset hengittävät nyt vielä kuolettavampaa ja salakavalampaa ”ilmaa” kuin kirjaimellinen yhä enemmän saastuva ilma ja että ihmiskunnan suuri enemmistö käyttää alituisesti ”ruokaa” ja ”juomaa”, mikä saattaa heidät nopeasti hautaan? Hengellisesti puhuen se ”ilma” eli maailmallinen ilmapiiri, mitä useimmat ihmiset hengittävät nykyään, on ”maailman henki”, jonka Jehova on tuominnut saastaisena. (1. Kor. 2:12; Ilm. 16:17–21) On olemassa yleinen suuntaus, joka kyllästää siinä määrin koko yhteiskunnan, että se saa ihmiset ajattelemaan, puhumaan ja asennoitumaan tietyllä tavalla sekä seuraamaan melko selvää menettelytapaa, joka on vastakkainen Jumalan hengen vaikutukselle ja hänen Sanassaan Raamatussa olevalle opetukselle. Tämä ei ole outoa, koska ”koko maailma on paholaisen vallassa”, Saatanan, jota sanotaan ”tämän maailman jumalaksi” ja ’ilmavallan, sen hengen hallitsijaksi, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa’. (1. Joh. 5:19, Um; 2. Kor. 4:4; Ef. 2:2) Ellemme havahdu näkemään tämän hengen kuolettavia vaikutuksia, hengen, joka on Saatanan luoma ja ruokkii lihan itsekkäitä haluja, niin me tuhoudumme. Meidän täytyy päinvastoin koettaa olla Jumalan pyhän hengen johtamia ja siten saada virikettä sillä puhtaalla ja vanhurskaalla tiellä vaeltamiseen, joka johtaa elämään. ”Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha.” – Room. 8:5, 6.
3. Millaista on ihmismassojen hengellinen ruoka, ja mikä siitä on ollut seurauksena?
3 Onko ihmisjoukkojen mielelle tarjottu hengellinen ruoka yhtään parempaa kuin niiden hengittämä ”ilmakaan”? Kuolemaisillaan olevan sairaan maailman voihkina antaa pahaenteisen vastauksen. Alati lisääntyvä väkivalta, ahneus, moraalittomuus ja Jumalan herjaaminen maailmassa ovat kauheita seurauksia. Ne ovat syrjäyttäneet Jumalan sanan puhtaan ravinnon, joka toisi hengellistä terveyttä ja antaisi opetusta iankaikkiseen elämään johtavalla tiellä, ja ovat kääntyneet tämän vanhan järjestelmän uskonnollisten lahkojen filosofiaan, teorioihin, siveyssääntöihin, suunnitelmiin, maailmankatsomuksiin ja – niin – jakaviin vaikutuksiinkin. Samoin kuin saastunut aineellinen ruoka ja vesi tekee ruumiin sairaaksi ja jouduttaa kuolemaa, tämänkin ruokavalion noudattaminen on tehnyt ihmisjoukot niin sairaiksi, että Jumala pitää niitä kuolleina, vaikka ne elävätkin. (Ef. 2:1; 1. Tim. 5:6) ”Minun kansani on tehnyt kaksinkertaisen synnin: minut, elävän veden lähteen, he ovat hyljänneet, ja ovat hakanneet itselleen vesisäiliöitä, särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä.” ”He ovat hyljänneet Herran, pitäneet Israelin Pyhää pilkkanansa, he ovat kääntyneet pois. Mihin pitäisi teitä vielä lyödä, kun yhä jatkatte luopumustanne? Koko pää on kipeä, koko sydän sairas. Kantapäästä kiireeseen asti ei ole tervettä paikkaa.” – Jer. 2:13; Jes. 1:4–6.
4. Millaista ravintoa ihminen tarvitsee mielelleen tämän maailman viisauden vastakohtana?
4 Jos ihminen aikoo tehdä oikeat elämään johtavat ratkaisut, hän tarvitsee totuuteen perustuvaa vahvaa ruokaa mielensä ruokkimiseen eikä maallista viisautta. Jeesus painotti oikeaa kohtaa Saatanan kiusatessa häntä: ”Kirjoitettu on: ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee’.” (Matt. 4:4) Ihmismieli tarvitsee jumalallista viisautta ajatellakseen oikein. On oltava totuuden perustus, mille rakentaa. Jeesus sanoi rukoillen Jumalaa: ”Sinun sanasi on totuus.” (Joh. 17:17) Tutkimalla huolellisesti Raamattua, totuuden kirjaa, me ymmärrämme ainoan iankaikkiseen elämään johtavan tien, joka käy Jeesuksen Kristuksen uhrin kautta. ”Jeesus sanoi heille: ’Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.’” – Joh. 6:35; Jaak. 3:13–18.
5. Mitä Jumalan sanan vahva ruoka auttaa tekemään?
5 Paavali kirjoitti heprealaiskristityille, jotka ymmärsivät hitaasti syvempiä Jeesusta Messiaana koskevia asioita: ”Tästä meillä on paljon sanottavaa, ja sitä on vaikea selittää, koska olette käyneet hitaiksi kuulemaan. Mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.” (Hepr. 5:11, 14) Hän varoitti myös: ”Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.” – Kol. 2:8; Ps. 119:104, 105.
6. Koska Jumala haluaa ihmisen elävän, niin mitä hän on varannut hänelle?
6 Ei ole epäilystäkään, että jos haluamme elämää Jumalan uudessa asiainjärjestyksessä, niin meidän täytyy lakata hengittämästä ”maailman henkeä” ja antaa tästä lähtien Jumalan pyhän hengen olla vaikutusvoimana elämässämme. Meidän täytyy lakata ravitsemasta itseämme maailmallisen tiedon akanoilla ja juomasta ihmistekoisten aatteitten saastuneita vesiä, samalla kun me tästä lähtien herkuttelemme hengellisellä ruoalla ja juomalla Jumalan sanan totuuden tuntemuksessa. Valinta koskee todella elämää tai kuolemaa. Meidän täytyy hyväksyä Jumalan elämälle asettamat ehdot, tai muuten me joudumme häviölle. Jos me todella haluamme elämää, niin Hän auttaa meitä saamaan sen, koska hän ei tahdo kenenkään tuhoutuvan. Jumalan varaama henki ja Sana ovat kaksi voimakasta taetta tästä. – 2. Piet. 3:9; Hes. 33:11; Joh. 7:37–39.
7. a) Auttaako Jumala meitä ymmärtämään Sanaansa yliluonnollisella tavalla? b) Miten meidän tulee käsittää Jumalan hengen toiminnat profeettoihin ja Raamatun kirjoittajiin nähden?
7 Nyt herää kysymys: miten voimme saada suurimman hyödyn näistä Jumalan elämänvarauksista? Jehova ei avaa yliluonnollisella tavalla mieltämme ja vuodata meihin ymmärrystä. Hän ei ole koskaan toiminut siten. Meidän täytyy etsiä tietoa ja ymmärrystä kuin kätkettyjä aarteita. (Sananl. 2:1–9) Jos sydämemme on oikeassa tilassa ja me todella haluamme palvella Jumalaa, niin hän antaa meille ymmärrystä muttei pakolla. Palvonnan täytyy olla täysin vapaaehtoista, tulla sydämestä. Kun hän antoi henkeytyksen Raamatun kirjoittajille ja muille, niin heidän oli käytettävä omaa älyään tullakseen tuntemaan Jumalan tahdon ja tehdäkseen oman päätöksensä palvella häntä. Useinkaan he eivät täysin ymmärtäneet mitä saivat henkeytyksen kautta. (Dan. 12:8, 9; 1. Piet. 1:10–12) Hän ei valtaa meitä niin kuin demonit tekevät, kun ne hallitsevat jonkun mieltä, joka on luovutettu niille. Me emme saa ”pyhää henkeä” näkyvien ilmausten yhteydessä niin kuin tapahtui apostolien päivinä. Kun apostolit ja heidän yhteydessään läheisesti olleet kuolivat, ei enää suoritettu voimatekoja eli ihmeitä Jumalan pyhän hengen avulla. – 1. Kor. 13:8–13; 2. Piet. 1:19–21.
8. a) Vaikkei pyhä henki teekään enää voimatekoja, niin mitkä toiminnat ovat jatkuneet aina tähän päivään asti? b) Miten Jumalan henki auttaa meitä ymmärtämään sen, ’minkä Jumala on meille lahjoittanut’?
8 Mutta merkitseekö tämä sitä, ettei pyhä henki työskentele enää hyväksemme? Ei, voimateot olivat vain yksi hengen toimintamuoto. Paavali osoittaa, että ”armolahjat ovat moninaiset, mutta Henki on sama”. (1. Kor. 12:4–6) Jeesus sanoi: ”Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.” ”Kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta. Ja te myös todistatte, sillä te olette alusta asti olleet minun kanssani.” (Joh. 6:63; 15:26, 27) Vuoden 33 helluntaista lähtien on Jehovan pyhä henki ollut auttajana, mieleenpalauttajana, opettajana ja todistuksen antajana. (Joh. 16:7–16; 14:25, 26; Mark. 13:11) Sen jälkeen kun se henkeytti viimeisen raamatunkirjoittajan Johanneksen lopettamaan Raamatun kaanonin, se on täyttänyt nämä tehtävät etupäässä auttamalla Jehovan tosi palvelijoita saamaan edistyvää ymmärrystä Jumalan sanan suhteen ja levittämään hyvää uutista koko maailmassa todistukseksi. Lisäilmestyksiä ei enää tarvittu, mutta oli ymmärrettävä mitä jo oli kirjoitettu. Paavali esitti sen näin: ”Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin. Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, [kun me yhdistämme hengelliset asiat hengellisiin sanoihin, Um].” – 1. Kor. 2:10, 12, 13.
9. Miten voimme saada ’terveellisten sanojen esikuvan’ mieleemme?
9 Tapahtumain kulku vaatii siis muutosta ajattelussa. Meidän on lakattava hengittämästä tämän maailman henkeä ja työskenneltävä sen meissä olevan uuden hengen eli voiman hyväksi, joka on sopusoinnussa Jumalan hengen ja sanan kanssa. Jumalan henki on aina vaikuttanut sopusoinnussa hänen Sanansa kanssa. Se ei voi olla sen vastainen. Hän ei anna meille mitään vastakkaista ohjausta eikä uutta ohjausta, jos se on hänen Sanassaan meidän opittavanamme, vaan hän auttaa meitä ymmärtämään, mitä on kirjoitettu. Meidän täytyy päästä ymmärtämään hengellisiä asioita saamalla Raamatun hengelliset sanat mielessämme selviksi. Meidän on saatava toisiinsa liittyvät osat sovitetuiksi yhteen, niin että saamme hengellistä ymmärrystä. Paavali kirjoitti Timoteukselle: ”Pidä kiinni niiden terveellisten sanojen esikuvasta, jotka kuulit minulta, uskossa ja rakkaudessa, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen yhteydessä. Suojele tätä erinomaista luottamusantia pyhän hengen avulla, joka meissä asuu.” – 2. Tim. 1:13, 14; Um; Ef. 3:14–19.
10. Millä tavalla Jumalan henki toimii hänen Sanansa kautta?
10 Raamatun sivut ovat itsessään pelkästään paperia, jossa on painoväriä ja jotka on sidottu yksinkertaisiin tai korukansiin. Mutta kun ihminen, jolla on hyvä sydämentila, alkaa tutkia näitä hengen elähdyttämiä sanoja, niin syntyy väkevä voima, joten tarkkanäköisen lukijan voidaan todella sanoa omivan Jumalan henkeä. Tämä on tosiaan yksi pyhän hengen huomattavista toiminnoista ja johtuu pyhän hengen Jumalan sanaan panemasta voimasta. Se saa aikaan tuloksia, kun se alkaa vaikuttaa elämässämme. ”Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija.” (Hepr. 4:12) Jumalan sana on niin läpitunkeva! Se kaivautuu tekojemme vaikuttimiin. Se erottaa sen, miltä me näytämme elävinä luomuksina, sieluina, ja mitä me todella olemme sydämestämme, mieleltämme, hengeltämme. Jos annamme sen vaikuttaa elämässämme, se ehkäisee vääriä ajatuksia, epäpuhtaita vaikuttimia ja itsekkäitä haluja kehittymästä. Se voi luoda meihin väkevän voiman, joka kannustaa meitä kohti vanhurskautta. – Jer. 17:9, 10.
TYÖSKENTELY UUDEN HENGEN SAAMISEKSI
11. Miten Jumala tarkoitti ihmisen käyttävän mieltään?
11 Kun Jehova teki ihmisen, hän antoi hänelle ihmeellisen ajattelukyvyn. Miten armollinen lahja tämä olikaan! Aadamin ja Eevan mieli ei ollut painettujen virtapiirien täyttämä, niin että se olisi voinut synnyttää ainoastaan ennalta määrättyjä ajatuksia tai seurauksia annetusta virikkeestä. He eivät olleet myöskään robotteja, joita olisi ohjattu taivaasta heidän joka ainoaa askeltaan myöten. Jehovan piti sen sijaan opettaa heille edistyvästi kaikki, mitä heidän tarvitsi tietää, jotta he olisivat voineet tehdä oikeita ratkaisuja elämässä. Oikeaa ja väärää ei pitänyt oppia empiirisesti (eli yrittämällä ja erehtymällä). Havaintoja piti tehtämän aistien välityksellä ja ne piti liittää yhteen tietämykseksi. Se olisi voitu panna käyttöön joko sillä hetkellä tai varastoida muistiin myöhempää käyttöä varten. Aikanaan olisi ihmisellä ollut henkisessä varastossaan suunnaton kokoelma Luojaltaan saamaansa oppia, mitä hän olisi voinut käyttää viisautena täyttäessään ymmärtäväisesti sitä, mikä Jumalan tarkoitus häneen nähden oli. – Sananl. 3:1–7.
12. a) Mitä Jehova loi ihmisten mieleen ja sydämeen, jotta heillä olisi kannustin? b) Miten ihminen eroaa eläimistä tämän henkisen voiman ollessa kysymyksessä?
12 Ajatustoiminta on hyvin monimutkaista, mutta me tiedämme, että syntymähetkestä lähtien ihmisessä on henkinen voima, joka panee heidät toimimaan. Raamattu puhuu tästä mielen luontaisesta taipumuksesta eli vaikuttavasta voimasta ihmisen henkenä (hepr. rúah; kreik. pneuma). (Sananl. 25:28, Um; 1. Kor. 2:11) Se saa alkunsa ihmisen ruumiin sisä- ja ulkopuolella olevista haluista, tarpeista, kaipuista ja muista kiihokkeista ja saa lisävoimaa niiden vaalimisesta. Eläimilläkin on henki, mutta niiden hengen voima panee ne toimimaan vaiston mukaan paljonkaan poikkeamatta siitä, mitä niiden edeltäjät olivat tehneet kuluneina vuosisatoina. Ihmisellä henkinen taipumus ponnistella useampaan kuin yhteen suuntaan harkitun menettelyn mukaisesti tarjoaa hänelle kyvyn valita, joten ihmisellä on vapaa valintavalta. Kuitenkin on ihmisen vapaus rajoitettu. Niin täytyy ehdottomasti olla hänen omaksi hyväkseen, koska on useita vahingollisia asioita, joita hän voi valita tehtäväkseen. Koska ihmisen Luoja tietää, mikä hänelle on hyvä henkisesti ja ruumiillisesti, niin hän on asettanut järkevät rajat, mitkä eivät ole taakaksi. – 1. Joh. 5:3; 1. Piet. 2:16.
13. Käsittele tahdon toimintaa ihmisen ”hengen” yhteydessä.
13 Tähän toimintaan pakottavaan voimaan liittyy läheisesti ihmisen tahto, mikä on tietoisen ja harkitun toiminnan kyky. Se merkitsee vakaata ja hellittämätöntä aietta ja tarkoitusperää. Sillä, miten ihminen hankkii tietoa ja kokoaa sen yhteen, jotta hänellä olisi ymmärrystä, on suuri merkitys tahdolle. Meidän tekojemme takana on vaikuttamassa henkisiä voimia, ja se valvonta, missä tahtomme pitää nämä voimat, ratkaisee, teemmekö niin vai näin. Me kutsumme sitä tahdonvoimaksi. Me voimme vahvistaa tahtoamme sillä perusteella, että teemme oikein niin kuin Jumala on määrännyt ja niin kuin voidaan päätellä väärin tekemisen seurauksista, ja näin tekemällä meidän toimeenpaneva voimamme ohjaa meitä oikeaa tietä. Kun ”viisaus tulee sydämeesi, ja tieto tulee sielullesi suloiseksi, taidollisuus on sinua varjeleva ja ymmärrys suojeleva sinut. Se pelastaa sinut pahojen tiestä.” – Sananl. 2:10–12; Dan. 11:3; 1. Kor. 7:37.
14. a) Millainen ihmisen mielen taipumus on synnin takia? b) Miten voimme saada uuden hengen vaikuttamaan mieleemme?
14 Ensimmäiset vanhempamme eivät hankkineet jatkuvasti oikeaa tietoa eivätkä vahvistaneet tahtoaan täyttääkseen Jehovan päätöksen heihin nähden. He antoivat väärien halujen hedelmöityä, niin että ne saivat heidät lähtemään itsemääräämisoikeuden tielle. (Jaak. 1:14, 15; 2. Kor. 11:3) He tekivät syntiä, ja meillä on perintönä samat taipumukset. ”Ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka.” (1. Moos. 8:21) Daavid tunnusti: ”Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.” Hän rukoili murtunein sydämin menettelynsä viheliäisyyden nähden: ”Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki. Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.” (Ps. 51:7, 12, 13) Meidän on tutkittava ahkerasti Jumalan sanaa ja pantava sydämellemme sen neuvot saadaksemme tämän uuden hengen. Meidän on mukauduttava Jumalan pyhän hengen johdatukseen. Oman arvostelukykymme varaan jätettyinä me lankeaisimme usein ja joutuisimme väärille teille kaikista vilpittömistä aikeistamme huolimatta. Siksi apostoli neuvookin: ”Teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, ja uudistua mielenne hengeltä ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.” – Ef. 4:22–24.
15. Mitä tarvitaan hyvän sydämen ja oikean hengen säilyttämiseksi?
15 Jos joku rukoilee, tutkii ja työskentelee saadakseen oikean hengen ja on päättäväinen sen hankkimisessa, niin Jumala on uskollinen ja auttaa häntä saamaan hyvän hengen. Jeesus painotti sitä, että tulee rukoilla Jumalan henkeä vahvistamaan meidän omaa henkeämme: ”Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko.” (Matt. 26:41) Hengellemme on annettava apua eli sitä on taivutettava niin voimakkaasti oikeaan suuntaan, että mikä tahansa lihan halu mennä väärää tietä tai noudattaa vähimmän vastuksen menettelyä estyy. Silloin emme anna perään kiusaukselle emmekä ”perkeleelle sijaa”. (Ef. 4:27) Kun mielemme on hereillä, valpas, innokas tekemään Jumalan tahdon, niin kykenemme taivuttamaan lihan tottelemaan sen rajoituksista ja epätäydellisyyksistä huolimatta. – 1. Kor. 9:26, 27; Room. 6:12–14.
16. a) Mikä toimii edelleen uudistuneen mielemme vastaisesti? b) Mitä tarvitaan lihan halujen voittamiseksi?
16 Jumala ei näin ollen suorita ihmetyötä meissä ja poista ruumiistamme epätäydellisyyttä ja taipumusta syntiin. Se on yhä siinä, ja me olemme hyvin tietoisia siitä päivästä toiseen, vaikka ponnistelemmekin ahkerasti vaeltaaksemme jumalisesti. ”Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni; sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin, mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on, . . . Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.” (Room. 7:21–25) Me emme kykenisi voittamaan lihan haluja omassa voimassamme. Siitä syystä Jumala suo meille avun, jota me tarvitsemme sen lisäksi, mitä pystymme itse tekemään, täyttääksemme vaatimukset, ”että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä”. (2. Kor. 4:7) Hän antaa meille henkeään, mutta ei suorittaakseen ihmetyötä pulman poistamiseksi, vaan antaakseen meille ymmärrystä, miten pitää puoliamme sitä vastaan, kestää se, valmentua sen avulla ja osoittaa nuhteettomuutemme sen avulla. ”Sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen.” – 2. Tim. 1:7; Luuk. 11:13.
17. a) Kun olemme erilaisissa koettelemuksissa, niin mitä emme saa unohtaa? b) Miksi meidät alistetaan toisinaan täysin koetukseen?
17 Meidän ei pidä ajatella, että meidän koettelemuksemme ovat aina erikoisia ja sisältävät kaikkeudensuvereenisuuden suuren kysymyksen niin kuin Jobin koetus, eikä meidän pidä mennä toiseenkaan äärimmäisyyteen ja ajatella, että me emme myötävaikuta Jehovan nimen kunniaan saattamiseksi olemalla uskollisia koetuksessa. Saatana ja hänen demoninsa toimisivat tuhotakseen Jumalan palvelijat armotta, jos Jumala ei varaisi tarvittavaa suojelusta ja sellaista ilmapiiriä, missä voidaan kasvattaa uskoa, toivoa ja rakkautta sekä saavuttaa nuhteettomuus. Saatana asettaa yhä uudelleen kyseenalaiseksi Jumalan palvelijoiden nuhteettomuuden ja rehtiyden ja ohjailee usein ovelasti asiat niin, että meitä kiusataan, herjataan, uhataan tai muuten häiritään. Jotkut kiistakysymykset katkeavat hyvin jyrkästi, ja toisinaan saattaa näyttää hyvin täpärältä, säilyttääkö henkilö nuhteettomuutensa ja uskollisuutensa koetuksessa. Jos Jehova aikaansaisi erotuksetta ihmevapautuksen, niin Saatanalla olisi aihetta pilkata Jehovaa, ettei hän sallinut kiistakysymyksen kehittyä täyteen määräänsä: ’Jehova auttoi häntä juuri kriitillisellä hetkellä; jollei Hän olisi vapauttanut häntä juuri silloin, hän olisi varmasti epäonnistunut koetuksessa, minkä asetin sillä kertaa.’ Kiistakysymystä koskevat tulokset eivät olisi ratkaisevat. – Sananl. 27:11; Ilm. 7:1–4, 9–17.
18. Mitä voimme odottaa Jehovalta tulevan vapautuksen suhteen?
18 Jos taas toisaalta koetus ylittäisi järjellisyyden rajan, silloin Jehovalla on oikeus tarttua armollisesti asiaan vapauttaen jollain toiminnallaan, joko pyhien enkeliensä välityksellä, jotka ovat maan päällä olevien pyhien hyväksi toimivia palvelijoita, tai muulla tavalla. Asianomainen ei ehkä tunne tätä erikoisapua mutta tuntee helpotuksen. Jehova voi pysähdyttää asiat avaten pääsytien, jos koetus on täyttänyt tehtävänsä, tai hän voi sallia sen kehittyä äärimmilleen joissakin tapauksissa, jos uskollisuus kuolemaan asti on ainoa keino, jolla kiistakysymys voidaan ratkaista. ”Sentähden, joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea. Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.” – 1. Kor. 10:12, 13; 2. Kor. 4:7–12.
19. Koska Jehova ”tutkii henget”, niin minkä tekemisessä meidän tulee olla huolellisia?
19 Miten lohduttavat Paavalin sanat ovatkaan: ”Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.” (2. Kor. 4:16) Me haluamme ”sisällisen” ihmisen uudistuvan ja varjeltuvan jatkuvasti. Kun kestämme, niin muistamme, että Jehova ”tutkii henget”. (Sananl. 16:2) Hän tarkkaa nähdäkseen, annammeko me tämän maailman hengen ja sen viisauden saada meidät toimimaan vai pidämmekö tiukasti kiinni hänen Sanastaan ja toimimme hänen henkensä ohjauksessa. ”Älkää saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, . . . ymmärtäkää, mikä Herran tahto on. . . . täyttykää Hengellä.” – Ef. 4:30; 5:17, 18; Gal. 5:16–26.
20. Mitä tarkoitusta varten Jehova on antanut meille henkensä ja Sanansa? Mitä seuraava kirjoitus osoittaa?
20 Jos aiomme päästä Jumalan ihmiskunnalle varaamaan uuteen asiainjärjestykseen, niin meidän täytyy käyttää hyväksemme kaikkia varauksia, jotka Jehova on tehnyt elämän saamiseksi. Olemme nähneet tässä kirjoituksessa, miten hänen henkensä ja Sanansa ovat välttämättömiä apuvälineitä, joita ilman emme voi tulla toimeen. On myös kolmas varaus, joka sekin on välttämätön, ja seuraavassa kirjoituksessa näemme, miten sekin on Jehovan kansalleen antama rakkaudellinen varaus sen etsiessä elämää.