Ei ole yhdentekevää mitä Jumalaa sinä palvot

1. Millaisia mielipiteitä palvonnasta kuulemme usein ilmaistavan, ja miksi uskontoa koskeva katsantokantamme on tärkeä?

ME kuulemme ja näemme usein saarnastuoleista, sanomalehdistä, ilmoitustauluista ja yksityisiltä ihmisiltä seuraavia mielipiteitä: ”Ei sillä ole väliä, mitä Jumalaa palvoo, kunhan vain palvoo.” ”Mene mieleiseesi kirkkoon.” Tai: ”Kunkin on löydettävä Jumala ja palvottava häntä omalla tavallaan.” Useimmat niistä, jotka esittävät tällaisia lausuntoja, ovat omaksuneet harjoittamansa uskonnon, koska he uskovat sen tuovan heille elämän. Tämä merkitsee sitä, että uskonnosta riippuu paljon, sillä jollei ihmisellä ole elämää, niin mitä hänellä voi olla? Ole siis huolellinen sen suhteen, minkä näkökannan omaksut uskonnosta.

2. Millaisia Jumalan Pojan sanat ovat edellä mainittuihin mielipiteisiin verrattuina?

² Verratkaamme edellä olevia sanoja siihen, mitä Jumalan Poika sanoi. Puhuessaan eräälle samarialaiseen uskontoon kuuluvalle naiselle Jeesus sanoi hänelle: ”Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa.” (Joh. 4:21, 24) Siitä, mikä on totuus, Jeesus sanoi puhuessaan taivaalliselle Isälleen: ”Sinun sanasi on totuus.” (Joh. 17:17) Totuus on siis se, mikä on sopusoinnussa Jumalan sanan tosi oppaan kanssa. Jeesus oli Jumalan Poikana mitä läheisin Isälleen ja sanoi olevansa antautunut tekemään Isänsä tahdon. (Joh. 4:34) Tästä meidän on pääteltävä, ettei väärällä jumalalla eikä väärällä palvontatavalla ole menestystä.

TIETÄMÄTTÖMYYS EI OLE PUOLUSTUS

3. Olisiko totuuden tuntemattomuus puolustus kenellekään, vai mihin se voisi johtaa?

³ Sen, ettei tietämättömyyskään ole puolustus kenellekään, osoitti lisäksi selvästi Jeesuksen lausunto fariseuksista opetuslapsilleen: ”Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat.” (Matt. 15:14) Paavali teki selväksi, että tietämättömyys voi johtaa itsensä tuhoamisen kauheaan ansaan: ”Me puhumme . . . Jumalan viisautta, . . . sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut – sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet.” (1. Kor. 2:7, 8) Historian suurimman rikoksen tekivät siis miehet, jotka olivat harhaantuneet tietämättömyyden takia.

4. a) Mitä ne yrittävät tehdä jotka sanovat, että kaikki uskonnot ovat hyviä? b) Minkä varoituksen Jumala antaa sellaisesta?

⁴ Ne, jotka katselevat maailman nykyisiä uskontoja ja sanovat, että kaikki uskonnot ovat hyviä, yrittävät pitää kiinni siitä ja pelastaa sen, minkä Jumala on tuominnut ehdottomasti hävitettäväksi. Hehän yrittävät pitää kiinni Suuresta Babylonista, väärän uskonnon maailmanmahdista, mistä Jumala varoittaa: ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.” Jumala määrää: ”Näin heitetään kiivaasti pois Babylon, se suuri kaupunki, eikä sitä enää löydetä.” (Ilm. 18:4, 21) Vaikuttavatko nämä lausunnot liian voimakkailta? Jos ajattelet siten, niin sinun tulee olla hyvin varovainen, sillä sinä saatat joutua omaksi tuhoksesi ristiriitaan Jumalan käskyjen ja määräysten kanssa. Ota tästä kiistattomaksi todistukseksi muinaisen Babylonin kaupungin rappeutuminen ja autioitus.

VÄÄRÄ PALVONTA TUHOAA BABYLONIN

5. a) Mihin Babylonin uskonto johti sen? b) Raunioituiko se täysin Kyyroksen kukistettua sen v. 539 eaa.?

⁵ Ei ole koskaan ollut uskonnollisempaa kaupunkia kuin Babylon. Se oli antautunut hyvin hartaasti palvomaan jumaliaan, mutta pelastivatko ne sen? Eivät. Sen muiden jumalien kuin Jehovan palvonta vei sen tuhoon, ja miten perusteelliseen tuhoon! Kun Babylon kukistui vuonna 539 eaa., niin se ei raunioitunut heti muutamiin vuosisatoihin eikä vielä varhaiskristillisen seurakunnankaan aikana. Mutta Jumalan määräys piti siitä huolimatta panna sille täytäntöön. Persialaisten kukistettua sen vuonna 539 eaa. se menetti otteensa Jumalan kansasta ja alkoi rappeutua.

6. a) Miten pitkälle historiassa Heprealaiset kirjoitukset vievät meidät? b) Milloin kirjoitettiin Heprealaisten kirjojen kaanonin viimeinen kirja, ja miksi Heprealaiset kirjoitukset päättyvät siihen Persian valtakunnan hallituksen aikana?

⁶ Sen jälkeen ei Raamattu puhu kovin paljon tuosta muinaisesta kaupungista. Henkeytetyt Heprealaiset kirjoitukset eivät tuo meitä kovin pitkälle Babylonin kukistumisen jälkeiseen aikaan, sillä ne käsittelevät Juudan kansan historiaa ainoastaan käskynhaltija Nehemiaan asti, joka kirjoitti nimeään kantavan kirjan noin vuonna 443 eaa. Heprealaisten kirjoitusten kaanonin viimeisen kirjan kirjoitti Malakia-niminen juutalainen. Malakian kirja kirjoitettiin luultavasti noin vuonna 442 eaa. kuningas Artakserkses Longimanuksen hallitessa. Heprealaiset kirjoitukset päättyvät Persian valtakunnan, neljännen maailmanvallan, hallituksen aikana, ja syy on todennäköisesti se, että Persian valtakunta alkoi Kyyros Suuren hallituksesta, hänen, joka kukisti Babylonian maailmanvallan asemasta ja vapautti Jehovan kansan. Hän oli sen tähden esikuva eli profeetallinen kuva luvatusta Messiaasta eli Kristuksesta. Hänen valtakuntansa oli yhä kukistumaton Heprealaisten kirjoitusten päättyessä noin vuonna 442 eaa.

7. a) Mitä paluuyrityksiä Babylonia teki? b) Minkä perimätiedon Dareios I murskasi ja millaisin vaikutuksen?

⁷ Babylonia yritti Dareios I:n aikana (522 eaa.) palata valtaan, kun sen paikallishallitsija (Nidintu-Bel), joka oli ottanut nimen Nebukadnessar III, kapinoi. Dareios I kukisti hänet ja tappoi hänet myöhemmin Babylonissa. Babylonia kapinoi jälleen vuonna 521 eaa. armenialaisen Arakan johdolla, joka otti nimen Nebukadnessar IV. Dareios kukisti hänetkin valloittaen kaupungin rynnäköllä ja astuen sinne voittajana. Dareios murskasi siten vanhan perimätiedon, että Bel antoi ihmiselle oikeuden hallita sitä osaa maasta. Dareios lakkasi tunnustamasta tällaista väärää väitettä. Mikä isku Belille eli Mardukille! Kun persialaiset tällä kertaa valloittivat kaupungin, niin he eivät kohdelleet sitä lempeästi, niin kuin Kyyros oli tehnyt. The History of Herodotus (Herodotoksen historia), 3. kirja, luku 159, sanoo:

8. Mitä Herodotos osoittaa tapahtuneen Babylonille, kun sen toinen kapina oli tukahdutettu?

⁸ Niin Babylon valloitettiin toisen kerran. Kun Dareios oli tullut paikan herraksi, hän hävitti muurin ja repi portit maahan, sillä Kyyros ei ollut tehnyt kumpaakaan valloittaessaan Babylonin.

9, 10. Mitä Englantilainen tietosanakirja kuvailee tapahtuneen Babylonille Dareioksen valloitettua toisen kerran kaupungin?

⁹ Vaikka Jerusalemia rakennettiin, niin Babylon siis rappeutui jatkuvasti, niin kuin The Encyclopædia Britannica (Englantilainen tietosanakirja, 1910, 3. osa, sivu 106b) kuvailee:

¹⁰ Tässä tilaisuudessa, kun persialaiset olivat sen valloittaneet, muurit osaksi hävitettiin. Mutta Belin suurta temppeliä, Esagilaa, pidettiin edelleen korjauksen alaisena, ja se oli jatkuvasti babylonialaisen patriotismin keskus, kunnes viimein Seleukeian perustaminen [vuoden 311 eaa. jälkeen] vei väestön Babylonian uuteen pääkaupunkiin ja vanhan kaupungin muureista tuli uuden hallitusistuimen rakentajien louhos.

11, 12. Mitä M’Clintockin ja Strongin Tietosanakirja osoittaa lopulta tapahtuneen Babylonille?

¹¹ Siitä, miten Babylon jäi pelkäksi louhokseksi, luemme M’Clintockin ja Strongin Tietosanakirjasta (Cyclopædia), 1. osa, s. 597:

¹² Babylonin kukistuneista torneista eivät ole kohonneet ainoastaan kaikki sen läheisyydessä olevat nykyiset kaupungit, vaan myös toiset, jotka ovat sen tavalla kauan sitten vajonneet tomuun. Aleksanterin päivistä lähtien on ainakin neljä pääkaupunkia uudelleen rakennettu sen jätteistä: Seleukeia kreikkalaisten, Ktesiphon parthialaisten, Al-Maidan persialaisten ja Kufa kalifien toimesta sekä pikkukaupunkeja, kyliä ja majataloja lukematon määrä. Tarvittavat rakennusaineet kuljetettiin pitkin jokia ja kanavia.

BABYLON TALLATTU YHÄ UUDELLEEN MAAHAN

13. a) Miten Babylon sai saman, mitä se oli muille antanut? b) Mikä maailmanvalta seurasi Persiaa, ja mitä yhteyksiä sillä oli Babyloniin?

¹³ Samoin kuin Babylon oli tallannut Jerusalemin jalkoihinsa ja autioittanut sen, se itsekin joutui jatkuvasti autioitetuksi, kun perättäiset maailmanvallat tallasivat sen jalkoihinsa. Daniel oli ennustanut Persian kukistumisen Makedonian maailmanvallan edessä Dan. 11:3:ssa: ”Sitten nousee sankarikuningas; hän hallitsee suurella vallalla ja tekee, mitä tahtoo.” Babylon joutui Aleksanteri Suuren valtaan vuonna 331 eaa., kun Aleksanteri oli tullut viidennen maailmanvallan hallitsijaksi kukistamalla Persian viimeisen kuninkaan Dareios III:n Gaugamelassa, lähellä entistä pääkaupunkia Niiniveä. Gaugamelassa saamansa voiton kiihottamana hän lepuutti joukkojaan Babylonin luona ja meni edelleen kukistamaan Persian valtakunnan jätteitä itään päin aina Intiaan asti perustaen suuremman valtakunnan kuin mikään hänen valtakuntaansa edeltänyt oli ollut. Sitten hän palasi Babyloniin seitsemän vuotta sen jälkeen, kun hän oli lähtenyt sieltä.

14. Minkä babylonilaisen ajattelun uhriksi Aleksanteri Suuri lankesi, ja mikä siitä oli seurauksena hänen suunnitelmilleen? (Alaviite) Miten Aleksanteri joutui kosketukseen Jumalan sanan kanssa, ja mitä se vaikutti?

¹⁴ Kiinnostavaa lisävalaistusta, mikä todistaa, ettei voimakkainkaan hallitsija voi jättää huomioon ottamatta Jumalaa ja että tietämättömyys tosi Jumalasta johtaa suunnitelmien luhistumiseen, antaa Aleksanteri Suuren kokemus. Valtansa ja menestyksensä huipulla ja siitä huolimatta, että hän oli jossain kosketuksessa Jumalan kansaan ja olisi voinut tietää tosi Jumalasta ja hänen määräyksestääna, Aleksanterista tuli babylonilainen ajattelussaan. Hän päätti tehdä Babylonista valtakuntansa pääkaupungin. Mutta hän joutui tahtomattaan ristiriitaan Jehovan ennustuksen kanssa: ”Se on oleva asumaton, aivan autio.” (Jer. 50:13) Ennen kuin hän ennätti toteuttaa suunnitelmiaan, hän joutui malariakuumeen uhriksi ja kuoli Babylonissa vuonna 323 eaa.

15. Miten eräs Danielin ennustus täyttyi Aleksanterin kuoleman jälkeen, ja kenestä tuli Babylonian hallitsija?

¹⁵ Aleksanterin kuolema täytti myös Danielin kautta annetun ennustuksen. Aleksanterin valtakunta joutui jaettavaksi. Jako suoritettiin hänen kenraaliensa kesken, jotka olivat taistelleet hänen kanssaan, ja tätä jakoa kutsuttiin ”Babylonian jakamiseksi”. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 321 eaa., suoritettiin toinen jako Triparadisoksessa, ja tällöin Babylonian satraappikunta annettiin kenraali Seleukos Nikatorille. – Dan. 8:22; 11:4.

16. a) Noudattiko Seleukos samaa ajattelutapaa kuin Aleksanteri pääkaupungin perustamisesta? b) Mikä Seleukoksen tarkoitus oli, kun hän perusti Seleukeian kaupungin?

¹⁶ Seleukos tunsi olevansa uhanalainen ja pakeni Egyptiin, mutta vihollisensa kukistuttua vuonna 316 eaa. palasi Babyloniin ja ulotti valtansa yli koko Aleksanterin valtakunnan itäosan aina Jaksartes- ja Indus-jokiin asti. Toisin kuin Aleksanteri suunnitteli, Seleukos perusti uuden pääkaupungin kreikkalaiseen eikä babylonialaiseen tyyliin vuonna 312 eaa. Tämä kaupunki, Seleukeia, sijaitsi Tigris-virran varrella noin 80 kilometriä pohjoiseen Babylonista ja 25 kilometriä etelään nykyisestä Bagdadista. Miten Seleukos osallistui Babylonin tallaamiseen? Hän perusti tämän uuden kaupungin Seleukeian ”tyhjentääkseen Babylonin”.

17. Mitä Babylon sai kokea, kun Seleukeia oli perustettu v. 312 eaa., aina vuoteen 129 eaa. asti?

¹⁷ Erityisesti siitä ajasta lähtien, jolloin uusi pääkaupunki perustettiin Seleukeiaan, Babylon ja toiset babylonialaiset kaupungit alkoivat rappeutua pelkiksi kyliksi. Toisella vuosisadalla eaa. Parthian kuningas Mitridates I aloitti valloituksensa, ja noin vuonna 140 eaa. Babylonia joutui parthialaisten alamaisuuteen. Vuonna 129 eaa. Seleukos Nikatorin idässä ylläpitämä hallitus väistyi Parthian valtakunnan tieltä.

18. Milloin Parthian valtakunta kukistui, ja kuka kukisti sen?

¹⁸ Kukistaessaan Kreikan eli viidennen maailmanvallan ja astuessaan sen sijaan roomalaiset joutuivat väistämättömästi riitoihin parthialaisten kanssa. Vasta vuonna 226 ya. Parthian valtakunta kukistui, eivätkä sitä kukistaneet roomalaiset, vaan kapinoivat persialaiset, ja persialainen sassanidien hallitsijasuku astui sen tilalle.

KRISTILLISYYTTÄ SAARNATTIIN BABYLONIASSA

19. a) Mitä yhteyksiä parthialaisilla oli juutalaisten kanssa? b) Mikä yhteys heillä oli kristillisyyteen?

¹⁹ Parthialaisilla oli tärkeitä yhteyksiä juutalaisten kanssa, koska juutalaisilla oli laajoja siirtokuntia Mesopotamiassa. Parthian kuninkaan Artabanus III:n hallitessa vuodesta 16 vuoteen 42 ya. tapahtui Mesopotamiassa yli viidenkymmenen tuhannen juutalaisen siirtolaisen kauhea joukkomurha, kuten juutalainen historioitsija Josephus kertoi teoksensa ”Juutalaisten muinaisuus” (Antiquities of the Jews) 18. kirjan 9. luvun kappaleissa 7–9. Apt. 2:5–11:n mukaan oli helluntaijuhlan vietossa vuonna 33 ya. juutalaisia ja käännynnäisiä seuraavasti: ”Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa.” Nämä Parthian valtakunnasta tulleet palvojat kuulivat Pietarin ja toisten kristittyjen apostolien saarnaavan, ja toisia heistä kastettiin käännynnäisinä kristillisyyteen. He olivat vastuussa kristillisen sanoman viemisestä takaisin mukanaan palatessaan Mesopotamiaan ja muihin Parthian valtakunnan osiin.

20. Miten kauan Babylon oli olemassa?

²⁰ Babylon jatkoi jonkinlaista olemassaoloa aina kristilliseen aikaan asti. Josephus kuvailee joitakuita Herodes Suuren tekoja. Hän hallitsi Jerusalemissa vuodesta 37 eaa. ja vähän sen jälkeen, kun Jeesus Kristus syntyi Beetlehemissä. Josephus sanoo teoksessaan ”Juutalaisten muinaisuus”:

21. Miten kauan Josephus osoittaa Babylonin olleen olemassa?

²¹ Mutta kun Hyrkanus [parthialaisten vangitsema juutalainen pappi] tuotiin Parthiaan, niin kuningas Phraates kohteli häntä hyvin ystävällisellä tavalla, koska hän oli jo saanut tietää, miten kuuluisasta perheestä hän oli. Sen takia hän vapautti hänet kahleistaan ja antoi hänelle asunnon Babylonissa, missä oli juutalaisia suuret määrät. Juutalaiset kunnioittivat Hyrkanusta ylimmäisenä pappinaan ja kuninkaanaan, samoin kuin koko Juudan kansa, jota oli asumassa aina Eufratiin saakka. – Antiquities of the Jews, 15. kirja 2. luku, kpl. 2.

22. Kenestä Herodes Suuri teki ylimmäisen papin? (Alaviite) a) Mitä Westminsterin raamatunkartasto osoittaa Babylonin olemassaolosta kristillisellä ajalla? b) Mihin asti ainakin Belin temppeli oli olemassa Babylonissa?

²² Kuningas Herodeksen onnistui järjestää niin, että Parthian kuningas palautti Hyrkanuksen Juudeaan, Herodeksen valta-alueelle. Hän ei kuitenkaan suonut juutalaisten ylipappeutta Hyrkanukselle. ”Sillä”, kuten 4. kappale kertoo, ”koska hän varoi tekemästä ketään kuuluisaa henkilöä Jumalan ylimmäiseksi papiksi, niin hän lähetti hakemaan Babylonista tuntemattoman papin, jonka nimi oli Ananelus, ja uskoi hänelle ylipappeuden.”b Myöhemmin kuningas Herodes otti tämän viran babylonilaiselta Ananelukselta ja antoi sen Aristobulokselle, eräälle nuorelle papille.

23. Mikä todistus on siitä, että joukko juutalaisia siirtokuntia kukoisti Babyloniassa senkin jälkeen, kun roomalaiset kukistivat Jerusalemin v. 70 ya.?

²³ Sen jälkeen, kun roomalaiset hävittivät Jerusalemin vuonna 70 ya., babylonialaiset siirtokunnat tulivat vaikutusvaltaisiksi diasporassa, Palestiinan ulkopuolella olevien juutalaisten keskuudessa. Babyloniassa olevat juutalaiset rabbiinit olivat tulleet kuuluisemmiksi kuin Pyhän maan rabbiinit, jopa Jerusaleminkin. Babylonian juutalaiset pitivät itseään rodulliselta syntyperältään Palestiinan juutalaisia puhtaampina, erityisesti Jerusalemin kukistumisen jälkeen. Kuuluisuutta saavuttaneita kouluja perustettiin Babyloniaan, ja sieltä käsin tuli paljon rabbiinista kirjallisuutta. Seurauksena siitä oli, että kehittyi kaksi juutalaista talmudia, Babylonian ja Jerusalemin eli Palestiinan talmud.

BABYLON LOPULTA TÄYDELLINEN RAUNIO

24. Mitä Eusebius Hieronymus kertoi Babylonin tilasta v. 386 ya.?

²⁴ Tästä jatkuvasta toiminnasta huolimatta Babylonissa ja sen ulkopuolella Jumalan sanan piti täyttyä, että siitä oli tuleva raunio, asumaton ja taikauskoisten ihmisten kaihtama. Eusebius Hieronymus, Raamatun kuuluisan latinalaisen käännöksen tekijä, meni Palestiinaan vuonna 386 ya. tekemään työtä ja kuolemaan siellä. Hän todisti Jumalan Babylonia vastaan lausuman ennustuksen varmuuden ilmoittaen omana aikanaan, että Babylon oli täysin raunioina ja sen muurit sulkivat sisäpuolelleen ainoastaan puiston eli metsän, missä Persian hallitsija voi metsästää. Mutta nämä muuritkin rappeutuivat lopulta, eikä Claudius J. Rich, eräs englantilainen matkailija, löytänyt vuonna 1811 jälkiäkään Babylonin suunnattomista muureista.c M’Clintockin ja Strongin Cyclopædia, 1. osa (julk. vuonna 1891) sanoo sivulla 596a:

25. Miten täydelliseksi Babylonin hävitys oli tullut Claudius J. Richin mukaan v. 1811?

²⁵ Ei juuri voida kuvitella perusteellisempaa hävitystä kuin se, mikä on kohdannut Babylonia. Rich ei voinut löytää mitään jälkiä sen suunnattomista muureista, onpa sen sijaintikin ollut kiistanalainen. ”Sen raunioilla”, hän sanoo, ”ei kasva ainuttakaan puuta yhtä vanhaa lukuun ottamatta”, mikä on vain omiaan tekemään autioituksen ilmeisemmäksi. Tuollaisia Babylonin raunioita, jotka ovat muodostuneet salpietarin kyllästämistä jätteistä, ei voida viljellä.

26. Mitä Babylonista on jäljellä nykyään, ja mikä ilmaisee tämän muinoin suuren kaupungin sijainnin?

²⁶ Babylonista on nykyään jäljellä ainoastaan raunioita, ja arkeologit ovat kaivaneet niitä esiin vuodesta 1899 lähtien. Nykyään kulkee rautatie Bagdadista Basraan ainoastaan muutaman metrin päässä Babiliksi kutsutusta kummusta. Puisessa ilmoitustaulussa on englanniksi ja arabiaksi sanat: ”Babylonin seisake. Junat pysähtyvät tässä ottamaan matkustajia.” Siellä ei asu kukaan, se ei ole edes arabialaisen teltanpystyttämispaikka, kuten Raamattu ennusti. – Jes. 13:20.

27. a) Miten Babylon on todistus siitä, ettei ole yhdentekevää, mitä Jumalaa sinä palvot? b) Mistä Babylonin vajoaminen unhoon on enne? c) Millaisessa tilassa Suuri Babylon on tänä aikana, ja mikä sitä odottaa? d) Mikä tilaisuus tarjoutuu nyt niille, joita se on pitänyt vankina?

²⁷ Babylon on kieltämätön todistus siitä, ettei ole yhdentekevää, mitä Jumalaa sinä palvot. Olkoonpa joku miten suuri tai voimakas hyvänsä, hän ei voi menestyen toimia kaikkeuden Suvereenin, Jehova Jumalan, periaatteita ja määräyksiä vastaan. Samoin kuin Babylon vaipui unhoon kuin myllynkivi, joka heitetään mereen, niin nykyinen Suuri Babylonkin, väärän uskonnon maailmanmahti, on määrätty samaan kohtaloon. Babylon on väärillä uskonnollisilla opeillaan ja Jumalan ja hänen Sanansa vastustamisellaan pitänyt monia ihmisiä tietämättömyydessä ja yhä pitää useita vankina. Vuonna 1914 perustettiin Jumalan valtakunta hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen alaisuuteen. Vuonna 1919 Suuri Babylon kukistui, ja sen ote niistä, jotka haluavat olla vapautettuja, on nyt murtunut. Monet ovat jättäneet sen väärät uskontojärjestelmät sen jälkeen. Koska se on Jumalan kiroama ja tuhon oma, niin jokainen, joka yrittää pitää siitä kiinni tai pelastaa sen tai saada siltä jotain, saa kärsiä samanlaisen kohtalon sen kanssa. Suuri Babylon on luhistumassa ja saa pian kokea täydellisen tuhonsa. Pakene palvomaan tosi Jumalaa Jehovaa ja tule Jeesuksen Kristuksen perustetun valtakunnan alaisuuteen saadaksesi iankaikkisen elämän siunaukset.

[Alaviitteet]

Babylonin olemassaolosta kristillisellä ajalla on kiinnostavaa panna merkille Westminsterin raamatunkartastossa (The Westminster Historical Atlas of the Bible, v:n 1956 painoksessa s. 89) oleva kartta XIII, jonka nimenä on ”Roomalainen maailma Jeesuksen syntyessä”. Siihen on merkitty Babylonin kaupunki Eufrat-virran varrelle ja Rooman valtakunnan ulkopuolelle. Nuolenpääkirjoitustekstien mukaan oli Belin temppeli Babylonissa olemassa ainakin vuoteen 75 ya. eli sen jälkeen kun kristitty apostoli Pietari oli ollut siellä. – 1. Piet. 5:13.

[Kuva s. 367]

Babylon Halt. Trains stop here to pick up passengers

(Babylonin pysäkki. Junat pysähtyvät tähän ottaakseen kyytiin matkustajia)