Sarjan 37. osa – ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”
Kahdennessatoista ja viimeisessä ennustuksensa luvussa Daniel kertoo lähellä profeetallisten etujensa loppua kuulleensa enkelin ennustavan ajasta, kahdesta ajasta ja puolesta ajasta (eli 1 260 päivästä) sekä toisaalta 1 290 päivästä. Tämä jälkimmäinen kausi saavutti loistavan huippukohtansa Jehovan todistajain vuonna 1922 pitämässä kansainvälisessä konventissa Cedar Pointissa, Ohiossa, missä annettiin sykähdyttävä kutsu saarnaamistoimintaan seuraavin historiallisin sanoin: ”Sen tähden julistakaa, julistakaa, julistakaa Kuningasta ja hänen valtakuntaansa.” Tämän lisäksi hyväksyi aiheesta ”Miljoonat nykyään elävät eivät kuole koskaan” pidetyn konventin yleisen esitelmän lopussa kuulijakunta, jota oli 18 000:n ja 20 000:n välillä, rohkean päätöksen nimeltä ”Haaste maailmanvalloille”, missä selitettiin maailman kansojen suojelevaisen yhteiskunnan epäonnistuvan perusteellisesti ja Kristuksen hallitseman Jumalan valtakunnan saavan riemuvoiton, jonka valtakunnan alaisuudessa kaikki tottelevaiset ihmiset ”saavat elää jatkuvasti kuolematta milloinkaan maan päältä”, joka on saatettu paratiisitilaan.
1 335 PÄIVÄÄ
21, 22. a) Minkä muunkin ajanjakson Jehova ilmaisi Sanassaan? b) Milloin tämä ajanjakso alkoi, ja mitä tapahtui odottaville tänä aikana?
21 Tuo Cedar Pointin konventti (syyskuun 5.–13. 1922) oli epäilemättä vaikuttava merkki pyhäkköluokan 1 290 päivän huippukohdasta. Mutta niin innoittava kuin se olikin, Jehova Jumala ennaltanäki vielä jotain muuta, mikä ansaitsi ajoittamisen hänen ennustuksessaan sen merkityksen takia, mikä sillä oli oleva hänen vihitylle kansalleen. Pannen kansaansa kuuluvat edelleen odotteeseen hän henkeytti enkelinsä sanomaan Danielille: ”Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää.” (Dan. 12:12) Tämä ajanjakso oli oleva lisäys noihin 1 290 päivään ja kestävä neljäkymmentä viisi päivää eli puolitoista kuukautta kauemmin profeetallisessa ajassaan. Se oli oleva yhtä kuin kolme vuotta, kahdeksan kuukautta ja viisitoista päivää. Tämä ajanjakso oli alkava edellisten 1 290 päivän lopusta, mitkä olivat saavuttaneet huippunsa Cedar Pointin konventissa syyskuussa 1922. Seuraava, 1 335 päivän pituinen kausi, oli näin ollen päättyvä toukokuussa 1926.
22 Jehova Jumala auttoi tämän ajanjakson kuluessa kansaansa odottamaan eli kestämään viemällä Valtakunnan-saarnaamistaan eteenpäin laajenevassa mitassa. Se johti monien uusien saattamiseen pyhäkköön Jehovan pyhittämän jäännöksen jäseniksi. Tämä kävi ilmi Herran illallisen vietoissa läsnäolevien kasvavasta lukumäärästä: 32 661 osallistui vuonna 1922; 42 000 vuonna 1923; 62 696 vuonna 1924; ja 90 434 vuonna 1925.a Oli kuitenkin ilmeisesti eräitä, jotka eivät ’odottaneet’ ilmoitetun ajan loppuun asti, sillä vuonna 1926 raportoitiin maaliskuun 27. päivänä Herran illallisella olleitten luvun laskeneen 89 278:aan. Vuosi 1925 osoittautui erityisesti suuren koetuksen vuodeksi monille Jehovan kansaan kuuluville. Jotkut lakkasivat odottamasta ja menivät maailman mukana.
23. Miten toukokuu vuonna 1926 oli huomattava, ja missä tuli tämän kuukauden suuri huippukohta?
23 Tuli toukokuu vuonna 1926. Toukokuun 1.–3. oli yleinen konventti Baselissa, Sveitsissä. Toinen yleinen konventti pidettiin 13.–16. toukokuuta Magdeburgissa, Saksassa, ja presidentti Rutherford piti siellä yleisen esitelmän aiheesta ”Lohdutusta kansalle”, mitä oli kuulemassa 25 000 henkeä. Mutta konventtien suuri huippukohta tuossa huomattavassa kuussa oli Lontoossa, Englannissa, historian suurimman valtakunnan, Brittiläisen imperiumin, pääkaupungissa. Konventti oli siten inhottavan ”pedon kuvan”, Jumalan tosi valtakunnan poliittis-uskonnollisen hätävaran Kansainliiton pääkannattajan, pesäpaikassa. Konventtilaiset pitivät 25.–31. toukokuuta riemullisia kokouksiaan, ja Jumalan kansalla olleet ahdasmieliset, tekopyhät, perinteelliset uskonnolliset rajoitukset paljastettiin ja heitettiin pois arvottomina heidän suureksi helpotuksekseen. Toukokuun 28. päivänä presidentti Rutherford esitti konventin hyväksyttäväksi viidennen vuotuisten päätösten sarjassa, ja sen nimi oli ”Todistus maailman hallitsijoille”. Ilahduttava uusi kirja ”Vapautus” laskettiin myös julkisuuteen samana päivänä.
24. Keille todella puhuttiin sunnuntai-iltana, toukokuun 30. päivänä 1926, ja mitä nämä tekivät ja minkä ajanjakson laskemisen aloittamiseksi?
24 Sunnuntai-iltana, toukokuun 30. päivänä, tuli sitten huippukohta Lontoon silloisessa suurimmassa kokoussalissa, Royal Albert Hallissa. Maailmanvalloille puhuttiin silloin totisesti, kun presidentti Rutherford esitelmöi aivan täydelle salille aiheesta ”Miksi maailmanvallat horjuvat – parannuskeino” sen päätöksen tueksi, mikä oli aikaisemmin esitetty kuulijoille. Tämän seitsemännen maailmanvallan asettamisesta huomion kohteeksi seurasi, että anglo-amerikkalainen kaksoismaailmanvalta teki ”kauhistavan rikoksen”b, ja nuo 2 300 profeetallista päivää alkoivat sen osoitukseksi, milloin Jehovan pyhäkkö oli ennallistettava oikeaan tilaansa. – Dan. 8:13, 14.
25. Mikä ajanjakso alkoi niille, jotka olivat odottaneet, tuossa Lontoon konventissa ja erityisesti minkä vuoksi?
25 Tästä Lontoon kansainvälisestä konventista alkoi onnen aikakausi, mikä ei ole loppunut eikä lopukaan. Kuinka onnellisia pyhäkköluokkaan kuuluvat olivatkaan siitä, että he olivat odottaneet 1 335 päivän loppuun! He saivat uutta onnea, koska he arvostivat enemmän etuaan olla Korkeimman Jumalan todistajia, hänen, jonka nimi on Jehova. Vuoden alussa esitti tammikuun 1. päivän The Watch Tower [toukokuun Vartiotorni] heille pääkirjoituksen ”Kuka haluaa kunnioittaa Jehovaa?” Konventissa olijat menivät palveluspäivänä (toukokuun 29:ntenä) Lontoossa kaduille Hänen todistajinaan ja levittivät ihmisille 110 000 kappaletta uutta kirjasta Lippu kansoille. Kertoessaan tästä onnistuneesta todistusyrityksestä Watch Tower (heinäkuun 15. 1926) [lokakuun Vartiotorni] lopetti Lontoon konventtia koskevan raporttinsa seuraavin merkityksellisin sanoin: ”Mitään tämän kaltaista ei ole milloinkaan tunnettu palveluspäivänä konventissa. Ystävät pulppusivat yli äyräittensä innostusta. He tunsivat, että he olivat tehneet parhaansa totellakseen Jehovan käskyä: ’Te olette minun todistajiani, että minä olen Jumala.’” (Jes. 43:12, As) Vielä suuremmassa onnessa pyhäkköluokka omaksui nimen ”Jehovan todistajat” kansainvälisessä konventissa Columbuksessa, Ohiossa, heinäkuun 26. päivänä 1931.
26. a) Miten Daniel voi jonain tulevana päivänä tietää, kuinka enkelin ennustamat ajanjaksot täyttyivät? b) Mihin osaan Daniel nousee, ja mikä hänestä saattaa tulla?
26 Jonain päivänä läheisessä tulevaisuudessa Jehovan uskollinen esikristillinen todistaja, profeetta Daniel, saa tietää, miten enkelin ennustamat ajanjaksot täyttyivät pyhäkköluokassa tällä 20. vuosisadalla. Jehovan enkeli ilmoitti, miten Danielille käy mahdolliseksi sen tietäminen, sanoen: ”Mutta sinä, mene, siksi kunnes loppu tulee; ja lepää, ja nouse osaasi päivien lopussa.” (Dan. 12:13) Kun Daniel saavutti matkansa pään kuolemassa, niin hän meni lepäämään šeoliin, ihmiskunnan yhteiseen hautaan, kuolon unessa. Hän ei mennyt taivaaseen. Jeesus, joka oli tullut taivaasta, sanoi niin. (Joh. 3:13) Daniel odottaa yhtenä ’hyvää tehneenä’ Jehovan todistajana seuraavien Jeesuksen sanojen täyttymistä: ”Hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa [muistohaudoissa, Um] ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.” (Joh. 5:28, 29) Danielin osa on maallinen Jumalan uudessa maailmassa Harmagedonin jälkeen. Hänet herätetään, ja hän nousee siunattuun osaansa Kristuksen tuhatvuotishallituksen alaisuudessa. Hänellä on iankaikkinen elämä näköpiirissä. Hyväksymällä Kuninkaansa, Oikean Paimenen, lunastusuhrin Danielista tulee ”Iankaikkisen isän” poika. (Jes. 9:5) Koska hän osoitti uskollisuutta Jehovan kansan maallisena ruhtinaana kauan sitten, niin hänet määrätään epäilemättä niiden joukkoon, jotka Kuningas Kristus ”asettaa ruhtinaiksi kaikkeen maahan”. – Ps. 45:17.
14. LUKU
MAALLISET SIUNAUKSET, KUN HÄNEN TAHTONSA TAPAHTUU
1. a) Miksi opetuslapset, joille Jeesus opetti mallirukouksen, pystyivät arvostamaan Jumalan valtakunnan tulemista koskevaa rukousta? b) Miksi tämän valtakunnan täytyy tulla?
JEESUS Kristus oli maan päällä, kun hän opetti opetuslapsiaan rukoilemaan taivaallista Isäänsä Jehovaa: ”Tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa.” (Matt. 6:9, 10) Hänen opetuslapsensa olivat siihen aikaan kaikki luonnollisia juutalaisia. Heidän maalliset isänsä olivat tienneet Jehovan hallitsevan Kuninkaana niinä päivinä, joina hän herätti tuomareita hallitsemaan Israelia, sellaisia kuin Joosua, Gideon, Baarak, Simson ja Samuel, ja myöskin kun kuningas Daavid ja hänen seuraajansa hallitsivat istuen ”Jehovan valtaistuimella”. Vuonna 607 eKr. kukistui tuo Jehova Jumalan esikuvallinen valtakunta hänen oman määräyksensä mukaan, ja Jeesuksen aikana hallitsi ”kelvoton” henkilö, keisari Tiberius, juutalaisten maata Rooman prokuraattorin Pontius Pilatuksen välityksellä. Jeesuksen juutalaiset opetuslapset saattoivat syvästi arvostaa sen rukoilemista, että Jehova Jumalan valtakunta tulisi jälleen ja käyttäisi valtaansa maahan nähden, että taivaallisen Isän tahto tapahtuisi täällä maan päällä samoin kuin ylhäällä taivaassakin. Tämän valtakunnan täytyy tulla, ei hävittämään ihmisen kotia, maata, vaan huolehtimaan siitä, että Jumalan tahto tapahtuu maan päällä niin kuin taivaassakin.
2. a) Mikä annettiin vuonna 1914 ihmisen Pojalle Danielin 7:13, 14:nnen täyttymykseksi, ja miten se toimi taivaan ja maan suhteen? b) Miksi se ei käynyt Pohjan kuningasta ja Etelän kuningasta vastaan?
2 Miikael nousi vuonna 1914 (jKr.) Valtakunnan voimassa ja vallassa. Eli – Danielin 7:13, 14:nnessä olevan näyn mukaan – kirkastettu ihmisen Poika tuotiin Vanhaikäisen luo ja hänelle annettiin iankaikkinen valtakunta, minkä oikeutettu, vannoen vahvistettu Perillinen hän oli. Koska Jeesus Kristus oli se, jolla oli ”oikeus” siihen, niin Jehova, Vanhaikäinen, antoi sen hänelle. (Hes. 21:27) Tämä valtakunta taisteli heti Saatanaa ja hänen paholaisiaan vastaan ja heitti heidät maan seutuville odottamaan täällä ”Jumalan Kaikkivaltiaan suuren päivän sotaa”. Valtakunta kohdisti valtansa myös maahan erityisesti pyhäkköluokan ja niiden ”muiden lampaitten” suuren joukon hyväksi, jotka piti koota. (Joh. 10:16) Tämä valtakunta ei ”tullut” kuitenkaan Pohjan kuningasta ja Etelän kuningasta vastaan minkäänlaisessa Harmagedonin taistelussa hävittämään kaikkia tämän maailman valtakuntia. Tämä valtakunta, minkä taivaan Jumala oli perustanut, ei iskenyt silloin sen kuvaannollisen kiven tavalla, joka lohkaistiin vuoresta ihmiskäsittä, Nebukadnessarin unen metallisen kuvapatsaan rauta- ja savijalkoihin eikä tuhonnut kaikkia maallisia hallituksia, joita kuvapatsas kuvasi. Oli Jumalan tahdon toisia osia, mitkä tarvitsi toteuttaa maan päällä ensin, ennen tämän asiainjärjestelmän hävittämistä. Harmagedonissa.
3. Mitä Jehova, vastoin Saatanan toiveita, ei halua tehdä tulevassa yleissodassaan, ja mitä tämä näin ollen vaatii hänen kansaansa tekemään?
3 Niin mielellään kuin Saatana Perkele haluaisikin järjettömässä tarkoituksessaan ”hallita tai hävittää”, Jehova Jumalan päätös ei ole pyyhkäistä maan päältä kaikkia ihmisiä valtakuntansa ja Saatanan maailman välisessä sodassa. Saatanan nelituhatvuotinen maailma täytyy puhdistaa pois tien tekemiseksi Jehovan vanhurskaalle uudelle maailmalle hänen ”vaimonsa” Siemenen, Jeesuksen Kristuksen, alaisuudessa. Koska se on maailma, mikä täytyy hävittää tuossa yleissodassa, niin maan päällä olevat ihmiset eivät voi pelastua siltä sodalta avaruusmatkan eikä kauan meren alla olevien atomikäyttöisten vedenalaisten avulla, vaan heidän edessään on hävitys. Heitä on pitänyt varoittaa vuodesta 1914 lähtien sen suhteen, mitä on odotettavissa, ja heille on pitänyt ilmoittaa kaikki Jumalan varaamat pelastustiet. Tämä vaati maapallonlaajuisen todistuksen antamista koko asutussa maassa kaikille roduille ja kansallisuuksille ennen kuin loppu tulee Saatanan maailman molemmille puolille, näkyvälle niin kuin näkymättömällekin.
4. Oliko Jumalalla velvollisuus tähän, ja kenet hän herättäisi pelastustyöhön, ja ketkä säästettäisiin Harmagedonissa?
4 Kaikkivaltiaalla Jumalalla ei ole velvollisuutta tehdä näin, mutta hänen rakkaudellinen ja armollinen menettelytapansa on ollut lähettää etukäteen varoitus ennen vihollisilleen suorittamaansa poikkeuksellista hävitystyötä. Tämän varoitusilmoituksen ja turvapaikkaan opastamisen toimittamiseksi tarvittiin ilmoituksen viejiä ja turvaan opastajia. Ketkä Jehova panisi suorittamaan tätä pelastustyötä? Enkeleitäkö taivaasta? Ei, vaan pyhäkköluokkansa, mistä jäännös oli maan päällä. Siksi Jumalan kuvaannollinen kivi, hänen Poikansa valtakunta, ei iskenyt Saatanan maanpäällisen järjestön vertauksellista kuvaa eikä murskannut sitä vuonna 1918, jolloin ”hänen pyhäkkönsä paikka kukistettiin” ja pyhäkköluokka ”tallattiin”. Mutta taivaallinen Miikael oli noussut Valtakunnan voimassa, ja hän vapautti nämä uskolliset, koska heidän havaittiin olevan ”kirjaan kirjoitetut”. Hän herätti nämä toimintaan antamaan ennustettua Valtakunnan todistusta kaikkialla. (Matt. 24:14) Mitäpä siitä, vaikka jotkut hylkäsivät ”valtakunnan hyvän uutisen”; ne, jotka panivat sydämelleen todistuksen ja tekivät Valtakunnan ainoaksi pelastustoivokseen, säästettäisiin Harmagedonin taistelussa.
5, 6. a) Minä selville saatavana aikana Jumalan Pojan hallitsema valtakunta syntyi, ja minä selville saatavana aikana vedenpaisumus tuli Nooan päivänä? b) Mitä Jeesus sanoi sen tietämisestä, milloin hän tulee valtakunnassaan Saatanan maailmaa vastaan Harmagedonissa?
5 Jumalan valtakunta syntyi vuonna 1914, selville saatavana aikana, ”kansojen määräaikain” lopussa, ja Miikael ja hänen enkelinsä aloittivat taistelun Saatanan maailman näkymätöntä osaa vastaan ylhäällä taivaassa. Saatanan maailman paholaisosa singottiin alas tämän maan näkymättömään läheisyyteen avaruuteen, minkä läpi Pohjan kuningas ja Etelän kuningas ampuvat maasta käsin tekokuitaan eli satelliittejaan tai avaruuslaivojaan. Mutta se päivä ja hetki, jona Miikael, Valtakunnan voimassa oleva Jumalan Poika, ryhtyy jälleen taisteluun Harmagedonissa, ei ole tiedossa, ja näin jää meiltä myös sen vuosi etukäteen tietämättä. Sinä vuonna, jona Jehova pyyhkäisi pois ”muinaisen maailman”, ”jumalattomain maailman”, sanottiin Nooalle, joka oli saanut valmiiksi kolmikerroksisen arkin perheensä ja eläinlajien pelastumiseksi, päivä, jona vedenpaisumus oli kohtaava maata. (2. Piet. 2:5; 1. Moos. 7:1–11) ”Jumalattomille” ei sanottu päivää, mutta he olivat saaneet kylliksi kuultavia ja nähtäviä todistuksia Nooan saarnaamisesta, hänen arkin valmistamisestaan ja maaeläinten ja lintujen kokoamisestaan siihen tietääkseen maapallon peittävän vedenpaisumuksen olevan käsillä. Voimmeko me nyt tietää, milloin Jumalan Poika tulee valtakunnassaan Saatanan maailmaa vastaan Harmagedonissa? Jeesuksen maailman loppua koskeva ennustus sanoo:
6 ”Siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin. Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet [välittäneet, Um], ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. . . . Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.” – Matt. 24:36–44; Luuk. 21:26, 27; 2. Piet. 2:5.
7. a) Mitä oli tapahtunut, ennen kuin tuo tulva syöksyi esiin, ja mistä samanlaisesta syystä ei Jehovan hävitys kohdannut ihmisiä vuonna 1918? b) Mitä Jeesus sanoi kuvaukseksi ”Lootin päivistä”?
7 Huomattakoon tässä, ettei maailman hävittävä tulva syöksynyt huolettoman kansan tuhoksi, ennen kuin Nooa oli saanut perheensä ja alistuvat linnut ja maaeläimet tuohon tulvan kestävään arkkiin. Onnellisena tuloksena oli, että kahdeksan ihmistä lintujen ja maaeläinten lisäksi eli tuon muinaisen maailman hävityksen läpi ja että nämä alkoivat elää puhdistetussa maassa siinä maailmassa, mikä on ollut olemassa tähän ”lopun määräaikaan” saakka. Nooan perhe oli onnellinen siksi, että se oli ottanut vaarin ja liittynyt hänen kanssaan saarnaamaan ja rakentamaan arkkia sekä kokoamaan luontokappaleita! Samaten ei nytkään Jehovan tuho kohdannut jumalattomia, välinpitämättömiä ihmisiä vuonna 1918. Ne, joita hän armahtaa, täytyy saada pois vaaravyöhykkeeltä. ”Niin myös”, Jeesus sanoi ennustaessaan tämän maailman lopun, ”samoin kuin kävi Lootin [uskollisen Aabrahamin veljenpojan] päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat, mutta sinä päivänä, jona Loot [perheineen] lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti heidät kaikki, samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.” – Luuk. 17:28–30; 1. Moos. 19:1–26; 2. Piet. 2:6–9.
8. a) Mitä toinen enkeli sanoi Lootille toimintakyvyttömyydestään? b) Millä sanoilla Jeesus kertoi ahdistuksen keskeyttämisen samanlaisesta syystä?
8 Toinen niistä kahdesta enkelistä, jotka auttoivat Lootia ja hänen tyttäriään pois tuomitusta kaupungista ja vaara-alueelta, sanoi Lootille: ”Pakene nopeasti sinne, sillä minä en voi tehdä mitään, ennenkuin olet sinne [Sooariin] saapunut.” (1. Moos. 19:22) Tämän valaisevan kuvauksen mukaisesti suuri enkeliruhtinas Miikael ja hänen enkelinsä eivät tee mitään Saatanan Sodoman kaltaisen maailman hävittämiseksi, ennen kuin Lootilla ja hänen tyttärillään kuvatut, so. ”muut lampaat”, on saatu pois tästä tuomitusta asiainjärjestelmästä Jehovan pyhäkköluokan, hänen vielä lihassa olevien valittujensa, avulla. Jeesus ennusti, miten Jehova oli varaava Saatanan järjestöä kohtaavan ahdistuksen keskeytyksen salliakseen lihassa olevien Jehovan valittujen suorittaa tämän pelastustyön ”muille lampaille”. Jeesus sanoi: ”Niinä päivinä on oleva ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut hamasta luomakunnan alusta, jonka Jumala on luonut, tähän asti, eikä milloinkaan tule. Ja ellei Herra lyhentäisi niitä päiviä, ei mikään liha pelastuisi; mutta [vielä lihassa olevien] valittujen tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentävä ne päivät.”
9. Mitä Miikael teki näiden sanojen mukaisesti aikanaan, ja keitä ei näin ollen hävitetä, kun nykyinen Sodoma poltetaan poroksi?
9 Näiden Markuksen 13:19, 20:nnessä olevien sanojen mukaisesti Miikael vapautti pyhäkköluokan jäsenet vuonna 1919. Miksi? Jotta he uudistaisivat ”jokapäiväisen uhrin” ylistyksen Jumalalle omaksi pelastuksekseen sekä monien ”muiden lampaitten” auttamiseksi etsimään turvaa Jumalan valtakunnan alaisuudesta. Näitä ”muita lampaita”, jotka ovat siellä hengellisen pyhäkön jäännöksen kanssa Jumalan suojeluksessa, ei hävitetä tämän nykyisen Sodoman mukana, kun tuho leimahtaa sitä kohtaan ahdistuksessa, jollaista ihmiskunta ei ole milloinkaan kokenut luomisesta lähtien.
(Jatkuu)
”Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla: meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo: Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa? Kääntykää minun nuhdeltavikseni.” – Sananl. 1:20–23.
[Alaviitteet]
a Näihin maailmanlaajuisiin läsnäolijain määriin eivät kuulu ryhmät, joissa oli vähemmän kuin 20 Herran illallisen viettäjää, lukuunottamatta eräitä ulkomaisia raportteja.
b Katso joulukuun 15. päivän ”Vartiotornista” 1959 sivuja 570, 571 ja tammikuun 1. päivän numerosta 1960 sivuja 20–24 eli kaikkiaan kappaleita 37–53.