Lukijain kysymyksiä
● 1. Mooseksen kirjan 3:1:sessä sanotaan Amerikkalaisessa standardikäännöksessä ja toisissakin käännöksissä [mm. suomalaisessa], että käärme oli kavalampi kuin mikään toinen kedon eläin. Miksi Uuden maailman käännös sanoo, että käärme osoittautui ”varovaisimmaksi”? – S. R., U. S. A.
Uuden maailman käännös on sopusoinnussa tosiasioitten sekä Matteuksen 10:16:nnessa olevan Jeesuksen lausunnon kanssa, missä Jeesus neuvoo opetuslapsiaan ei ainoastaan olemaan viattomia kuin kyyhkyset, vaan myöskin varovaisia kuin käärmeet. Jeesuksen käyttämä kreikkalainen sana oli Phrónimos. Tästä raamatunkohdasta sanoo heprealaisen sanakirjan tekijä Ludwig Köhler saksaksi Zürichissä, Sveitsissä, julkaisemassaan kirjassa ”Kleine Lichter”, mikä merkitsee ”Pieniä valoja”, sivuilla 78 ja 79 otsikon ’Varovaisia käärmeitä’ jälkeen:
”Mitä käärmeitten erikoisuutta Jeesus ajattelee? Mikä ominaisuus käärmeillä on? Kaikille käärmeille on ominaista, että ne ovat varovaisia. Kuka tahansa voi itse havaita tämän kohdatessaan käärmeen, ja jokainen käärmeistä annettu kuvaus vahvistaa tämän. Kohta kun käärme havaitsee lähestyvän ihmisen askeleet, se luikertelee pois. Käärme on varovainen. Tämä voidaan kreikaksi ilmaista hyvin sanalla ’phronimos’, sillä käärme osoittaa tällä varovaisuudella, valppaudella, että sillä on phrenes ja se käyttää sitä. Tällä tavoin myös ihminen ymmärtää Jeesuksen opetuksen. Opetuslasten täytyy työskennellä kuin lampaat susien keskellä. He käyttävät tämän lisäksi kyyhkysten vilpittömyyttä, mutta myöskin käärmeitten varovaisuutta ja valppautta.”
1. Mooseksen kirjan 3:1:sessä oleva kuvaus käärmeestä täytyy kääntää Jeesuksen opetuslapsilleen antaman opetuksen mukaisesti. Toht. Köhlerin, joka on Vanhan testamentin heprealaisten kirjojen sanakirjan eräs tekijä, pitäisi varmasti tietää, mistä hän puhuu. Hänen esitystensä mukaan kääntää Uuden maailman käännös 1. Mooseksen kirjan 3:1:sessä olevat asiaa koskevat sanat ”varovaiseksi”, jotta se olisi sopusoinnussa Jeesuksen lausunnon kanssa.
Raamattu ei tarkoittanut 1. Mooseksen kirjan 3:1:sessä Saatana Perkelettä, joka on tosiaan kavala ja viekas. Se tarkoitti maassa olevaa kirjaimellista käärmettä, mikä oli pelkästään näkymättömän Saatana Perkeleen Eevan pettämiseksi käyttämä luomusväline. Käärmeen arkuus ja varovaisuus sai Eevan uskomaan, että tuo eläin varoisi tekemästä erehdystä tai joutumasta pulaan. Jos siis käärme sanoi, että kielletty hedelmä oli hyvä syödä, rangaistuksen liittymättä siihen, niin Eeva ajatteli voivansa hyvin uskoa tuota luomusta. Sen huolellisuus, varovaisuus ja arkuus auttoi vaikutuksen tekemisessä Eevaan ja hänen saamisekseen kuvittelemaan Käärmeen olevan oikeassa.
Viitatessaan käärmeen varovaisuuteen, mikä sillä oli alustaan lähtien Eedenin puutarhassa, Herra Jeesus Kristus opetti opetuslapsiaan harjoittelemaan oikeaa luonteenpiirrettä kristillisen palveluksen suorittamisessa. Hän ei opettanut heitä toimimaan Saatana Perkeleen kavalalla tavalla, so. peittämään jälkensä ja aikeensa ja salajuonensa aiheuttaakseen korjaamatonta vahinkoa viattomalle uhrille. Käärmeestä tuli Saatana Perkeleen vertauskuva ainoastaan, kun Jumala kirosi sen siitä syystä, että vastustaja oli käyttänyt tätä arkaa, varovaista eläintä saadakseen ihmiskunnan lankeamaan tottelemattomuuteen ja syntiin ihmisen Luojaa, Jehova Jumalaa, kohtaan.
● Kuinka monta valvojaa on maan päällä olevassa Jumalan kansan seurakunnassa?
Kussakin seurakunnassa on seurakunnanpalvelija valvoja, ja muut määrätyt palvelijat, seurakunnan palveluskomitean muut jäsenetkin, ovat apulaispalvelijoita. Mainiten tämän näkökannan kirja ”Pätevät palvelijoiksi” sanoo sivulla 227: ”Valvoja, seurakunnanpalvelija, on vastuussa seurakunnan toimista, ja Seura on hänen kanssaan yhteydessä seurakuntaa koskevissa asioissa.” Ja sivulla 230, tarkoittaen 1. Timoteuksen kirjeen 3:8–13:ssa puhuttuja ”apulaispalvelijoita”, se sanoo: ”Raamattu tarkoittaa tässä tapauksessa niitä, jotka on määrätty palvelijoiksi seurakuntaan, ja erityisesti niitä, jotka ovat seurakunnanpalvelijana tunnetun seurakunnan valvojan apulaisia.”
Kreikkalainen ”valvojaksi” käännetty sana on epískopos ja tarkoittaa ”sellaista, joka vierailee ja tarkastaa”. Me voimme tämä mielessämme ymmärtää, että samalla kun nykyään on yksi johtava valvoja seurakunnassa, siinä on toisiakin valvojia. Esimerkiksi kierrospalvelija vierailee ja tarkastaa vahvistaakseen hengellisesti niitä seurakuntia, joiden valvonta hänelle kuuluu. Ja piiripalvelijatkin sopivat tähän luokitteluun, koska he vierailevat ja tarkastavat sekä kierroksia että seurakuntia, niin kuin Seura on suunnitellut heidät tekemään. Lisäksi on kaupungissa, missä tavallisesti kaupungin nimellä kulkeva seurakunta tulee melko suureksi, tämä jaettu osastoihin, joista kullakin on valvoja. Tässä tapauksessa on kaupungin seurakunnalla useampi kuin yksi valvoja, yksi huolehtimassa kustakin sen osastosta. Me näemme täten, että on sopivaa puhua seurakunnan ”valvojista”.
Näiden tosiasioitten valossa voimme ymmärtää, kuinka Efeson ja Filippin seurakuntien yhteydessä oli useampia kuin yksi valvoja, kuten Apostolien tekojen 20:28 ja Filippiläiskirjeen 1:1 (Um) osoittavat.