9. osa – ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä”

Olemme tulleet jatkuvan kirjoituksemme ”Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä” 3. luvun loppuosaan. Kun pakkosiirtolaisuudessa ollut Juudan kansa oli palannut Babyloniasta Palestiinaan, niin se alkoi ennalleenasettaa siellä alttaria ja temppeliä voidakseen jälleen ryhtyä palvomaan Jehovaa hänen määräämällään tavalla. Temppelin rakentaminen pitkittyi vihamielisten vastustajien toimesta, mutta valmistui kuitenkin vähemmässä ajassa kuin neljässä vuodessa, minkä jälkeen se vihittiin. Temppeli vihittiin vielä uudelleen noin kahdensadan vuoden kuluttua, kun se oli välillä joutunut häväistyksi. Herodes Suuren aikana temppeli rakennettiin jälleen uudelleen, mutta koska juutalaiset olivat uskottomia Jehovan kanssa tekemäänsä liittoa kohtaan, niin sen lopullinen hävitys tuli kuusi vuotta sen jälkeen kun se oli tullut täysin valmiiksi, vuonna 70 jKr.

MAALLINEN PYHÄKKÖ ENNALLEENASETETAAN

38, 39. a) Miten pitkän ajan Jehova määräsi temppelin paikan autionaololle? b) Kenet Jehova herätti Jesajan ennustuksen mukaan, ja minkä määräyksen tämä antoi?

³⁸ Niin kuin Jeremia oli ennustanut, oli Salomon temppelin paikka autiona seitsemänkymmentä vuotta. Sillä välin olivat ne tuhannet juutalaiset, jotka olivat varjeltuneet hengissä Jerusalemin ja sen temppelin hävityksessä, enimmäkseen vankeina Babyloniassa, vankeina, joille sydämetön Babylonia ei antanut mitään muuta toivoa kuin kuolla kaukana kotoa. Mutta Jehova oli taivaallisessa pyhäkössään. Hän tarkkaili, mitä tapahtui, ottaen täysin huomioon nimensä ja palvontansa. ”Hän katseli pyhästä korkeudestaan, . . . Herra katsoi taivaasta maahan, kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa kuoleman lapset [ne, jotka oli määrätty kuolemaan, Um].” (Ps. 102:20, 21) Hän ajoitti kaikki toimenpiteensä oman kansansa ja sen sortajien suhteen. Hän herätti juuri sen voittajan, jonka hän oli ennustanut Jesajan kautta, Persian kuninkaan Kooreksen: ”Minä olen Herra, joka teen kaiken, . . . joka sanon Koorekselle: ’Minun paimeneni!’ Hän täyttää kaiken minun tahtoni, hän sanoo Jerusalemille: ’Sinut rakennettakoon!’ ja temppelille: ’Sinut perustettakoon!’” (Jes. 44:24, 28; 45:1–5, 11–13) Mahtava Babylonia kukistui vuonna 539 eKr. kaikkien kansojen hämmästykseksi meedialaisten ja persialaisten edessä ja joi sen häpeän maljan, minkä se oli pannut Jehovan kansan juomaan. Persian valtakunnan kuningas antoi Jerusalemin autioituksen seitsemäntenäkymmenentenä vuotena, 537 eKr., määräyksen, että Jehovan pyhäkkö piti rakentaa uudelleen.

³⁹ Kooreksen määräyksessä sanottiin: ”Kaikki maan valtakunnat on Herra, taivaan Jumala, antanut minulle, ja hän on käskenyt minun rakentaa itsellensä temppelin Jerusalemiin, joka on Juudassa. Kuka vain on teidän joukossanne hänen kansaansa, sen kanssa olkoon hänen Jumalansa, ja hän menköön Jerusalemiin, joka on Juudassa, rakentamaan Herran, Israelin Jumalan, temppeliä. Hän on se Jumala, joka asuu Jerusalemissa.” – Esra 1:2, 3; 2. Aikak. 36:22, 23.

40, 41. a) Miten Jehovalle annettavat uhrit uudistettiin oikeassa paikassa? b) Milloin temppelin perustus laskettiin ja kenen sanan toteutumiseksi?

⁴⁰ Noin 50 000 uskollisen israelilaisen ja orjan jäännös noudatti määräystä ja vaelsi innokkaana takaisin Jerusalemiin. He olivat tuon Jerusalemin autioituksen seitsemännenkymmenennen vuoden lopulla jälleen entisten kaupunkiensa paikoilla ja asettuivat sinne uudelleen. Tämä täytti ehdottomasti Jehovan Jeremian välityksellä antaman ennustuksen. He kokoontuivat juutalaisen maaherransa Serubbaabelin kanssa seitsemännen kuunsa eetanimin ensimmäisenä päivänä, sen kuun, jossa heidän piti viettää sovituspäivää ja lehtimajanjuhlaa, ja he liittyivät ylimmäisen pappinsa Jeesuan kanssa rakentamaan uudelleen Jehovan alttaria Moorian vuoren piha-aukeamalle. ”He pystyttivät paikallensa alttarin.” Sitten uudistettiin uhrit Jehovalle sen mukaan, mitä kullekin päivälle kuului. Pitivätpä he viikon kestävän lehtimajanjuhlansakin, ensimmäisen seitsemäänkymmeneen vuoteen. Tämän lisäksi oli ”jokapäiväinen polttouhri” eli jatkuva polttouhri, mikä uhrattiin joka päivä aamuin ja illoin. (Esra 3:1–5; 2. Moos. 29:38–42; 4. Moos. 28:3–10) Täten pantiin alulle Jehovan palvonnan uudistus juuri siinä paikassa, mihin hän oli yhdistänyt nimensä. Miten iloista aikaa se olikaan hänen kansansa kirjaimelliselle jäännökselle! Temppelin perustusta ei ollut vielä laskettu, mutta se seurasi seitsemän kuukautta myöhemmin, vuonna 536 eKr., Koores Suuren hallituksen aikana.

⁴¹ Jehovan sana oli jälleen toteutunut ihmeellisesti. Jehovan temppelin perustus laskettiin ja muinaisen Israelin Jumalan pyhäkkö rakennettiin uudelleen noin 185 vuotta sen jälkeen, kun Jesaja oli ennustanut Kooreksesta. Mutta me saamme nähdä nykyään vielä ihmeellisempiä Jehovan ennustuksen täyttymyksiä!

42. Mikä vaikutus vihollisten häiritsemisellä oli temppelin rakentamiseen, ja miten Jehova tarttui siitä johtuneeseen tilanteeseen?

⁴² Jehovan pyhäkkö on ollut päähyökkäyksen kohteena meidän aikaamme asti. Niinä päivinä, jolloin juutalaiset rakensivat uudelleen hänen temppeliään Kooreksen määräyksen mukaan, olivat ympärillä olevat kansat harmissaan tästä Jehovan kansan jäännöksen ennalleenasettamisesta ja hänen temppelinsä ja palvontansa uudistamisesta. Ne tekivät kaiken voitavansa sekä rakennuspaikalla että Persian hallitsijoitten hovissa estääkseen Jehovan pyhäkön uudelleenrakentamisen, ja ne ”tekivät heidän hankkeensa tyhjäksi, niin kauan kuin Koores, Persian kuningas, eli, ja aina Daarejaveksen, Persian kuninkaan, hallitusaikaan asti”. (Esra 4:1–5) Tämän Jehovan toisen temppelin rakentaminen oli tosiaan pysähtynyt erään vääriä tietoja saaneen Persian kuninkaan määräyksestä sekä Jehovan pyhäkön pakanallisten vastustajien aseellisen väkivallan takia. Juutalaisista tuli materialisteja temppelin rakentamisen ollessa pysähdyksissä, ja Jehova pidätti heiltä siunauksensa. Kannustaakseen sitten palvojiensa jäännöstä toteuttamaan sen päätarkoituksen, mitä varten hän oli vapauttanut heidät Babyloniasta, Jehova herätti profeettansa Haggain ja Sakarjan osoittamaan heille heidän laiminlyöntinsä ja vahvistamaan heidän uskoaan Kaikkivaltiaaseen Jumalaan. He ryhtyivät Daarejaves I:n toisena vuotena rohkeasti jälleen rakentamaan Jehovan pyhäkköä. He kieltäytyivät pysähtymästä vihollisen vastustuksen tähden ja viittasivat Jehovan kuningas Koores Suuren välityksellä antamaan määräykseen. Pyhäkön viholliset vetosivat kuningas Daarejaves I:een. Persian kuningas pani toimeen tutkimuksen, totesi Kooreksen tosiaan antaneen juutalaisille määräyksen rakentaa uudelleen Jehovan temppelin ja määräsi uskollisesti, että Kooreksen säädös on pantava voimaan. Olkaa siis, te Jehovan huoneen viholliset, sekaantumatta asiaan, tai muuten te joudutte naulituksi paaluun ja teidän talonne muutetaan julkisiksi käymälöiksi! (Um) Antakaa todellisuudessa Jehovan temppeliä varten tarvikkeita, jotta hänen huoneensa tulisi valmiiksi! – Esra 6:6–12.

43. a) Milloin uudelleenrakennettu temppeli vihittiin ja temppelipalvelukset uudistettiin? b) Missä tarkoituksessa Esra kävi tässä temppelissä, ja kuka huomattava vierailija oli siellä vuonna 332 eKr.?

⁴³ Temppelin rakentaminen edistyi näin Jehovan voimalla ja hengellä ja Persian hallitsijan suomalla valtakunnan tuellakin. Se tuli valmiiksi hiukan vähemmässä ajassa kuin neljässä vuodessa. ”Tämä temppeli valmistui adar-kuun [helmi-maaliskuu] kolmanneksi päiväksi, nimittäin kuningas Daarejaveksen kuudentena hallitusvuotena.” (Esra 6:15) Silloin oli vuosi 516 eKr. Jehovan palvojat vihkivät riemuiten hänen valmiin pyhäkkönsä. Seuraavassa kuussa, niisanin 14:ntenä, he viettivät pääsiäistä. Temppelipalvelukset jatkuivat tuossa maaherra Serubbaabelin rakentamassa pyhäkössä, niin kuin ne olivat jatkuneet Salomon rakentamassa temppelissäkin. Jälleen uhrattiin ”jokapäiväistä [jatkuvaa] polttouhria” Jehovalle aamuin ja illoin. Vuonna 468 eKr., mikä oli Persian kuninkaan Artahsastan (Artakserkseen) seitsemäs vuosi, vaelsi Esra-niminen juutalainen pappi, joka oli myös Jumalan lain jäljentäjä, kuninkaan määräyksestä Babyloniasta tähän Jerusalemin temppeliin viedäkseen suuren avustuksen, mikä oli annettu Jehovan pyhäkön tukemiseksi. (Esra 7:1–8:36) Seuraavalla vuosisadalla kävi kertomuksen mukaan toinen historiallinen henkilö tässä Jerusalemin pyhäkössä. Tämän vierailun teki Makedonian eli Kreikan kuningas Aleksanteri Suuri vuonna 332 eKr. ollessaan valloittamassa Persiaaa ennustuksen täyttymykseksi.

44. Miten tämä temppeli joutui vihittäväksi uudelleen vuonna 165 eKr., ja missä juhlassa Jeesus oli tätä muistettaessa?

⁴⁴ Tämä temppeli vihittiin uudelleen noin kaksi vuosisataa myöhemmin. Syyrian kuningas Antiokhos IV Epifanes teki raivoisan yrityksen hävittääkseen Jehovan palvonnan. Hän häpäisi vuonna 168 eKr. Jehovan pyhäkön rakentamalla alttarin Jehovan suuren alttarin päälle ja uhraamalla tällä inhottavan uhrin väärälle jumalalle, jota hän palvoi, Olympon Zeukselle (eli Juppiterille). Tämä tapahtui juutalaisen kislev-kuun (marras-joulukuun) 25. päivänä. Hän lopetti temppelin jokapäiväisen eli jatkuvan polttouhrin. Hän vainosi julmasti Jehovan sovittelemattomia palvojia. (1. Makkabealaiskirja 1:20–64) Tämä aiheutti makkabealaisten, uskollisen papin Mattatiaan poikien, nousun kapinaan. Kun Juudas, kolmas poika, valittiin johtajaksi, niin hän johti pienet joukkonsa lyömään vihollisen, valtaamaan takaisin Jerusalemin ja vihkimään uudelleen temppelin kislevin 25. päivänä vuonna 165 eKr., samana päivänä, jona Syyrian kuningas oli häväissyt sen. Juutalaiset ovat siitä lähtien viettäneet vihkimisjuhlaa (hanukkah), sen vuosipäivänä. (1. Makkabealaiskirja 4:36–59; 2. Makkabealaiskirja 10:1–9; Josephuksen Antiquities of the Jews, 12. kirja, 7. luku, 7. kappale) Tähän viitataan Johanneksen 10:22, 23:nnessa: ”Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi, ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.” Juutalaiset itsekin häpäisivät Jeesuksen aikana tämän temppelin omilla menettelyillään.

45. Kenen sanotaan marssineen tämän pyhäkön kaikkeinpyhimpään, ja mikä Juudeasta tuli vuonna 63 eKr.?

⁴⁵ Maailmannäyttämö muuttui, ja Roomasta tuli maailmanvalta. Vuonna 63 eKr. valloitti roomalainen kenraali Pompeius sen kukkulan, millä Jehovan temppeli seisoi, ja uskaltautui menemään tämän pyhäkön kaikkeinpyhimpään. Hän ei nähnyt siellä Jehovan liiton pyhää arkkua, koska sitä ei ollut asetettu takaisin kaikkeinpyhimpään.b Kenraali Pompeius ei koskenut mihinkään temppelin aarteisiin.c Hän valtasi siis Jerusalemin kaupungin, ja Juudeasta tuli Rooman provinssi.

46. Miten Herodes Suuresta tuli Juudean kuningas, ja mitä hän yritti tehdä Jeesukselle?

⁴⁶ Kenraali Crassus vei vuosia myöhemmin pois kaiken arvokkaan, minkä hän voi löytää temppelistä.d Nyt nousivat juutalaiset kapinaan, mutta Rooma pääsi voitolle. Vuonna 40 eKr. nimitti Rooman senaatti edomilaisen eli idumealaisen Herodes Suuren Juudean kuninkaaksi. Hän hyökkäsi Jerusalemiin vasta vuonna 37 eKr. ja otti sen valtaansa sekä tuli kuninkaaksi de facto [todellisuudessa]. Tuosta vuodesta lähtien tulee laskea Herodeksen kuninkuus. Silloin huomataan sen kestäneen yli Jeesuksen syntymän, mikä tapahtui Beetlehemissä vuonna 2 eKr. lokakuun 1. päivän tienoilla. Juuri tämä jumalaton kuningas Herodes yritti murhata Jeesus-lapsen estääkseen hänen kasvamisensa ja kuninkaaksi tulonsa. – Matt. 2:1–19.

47. Mitä Herodes Suuri ryhtyi tekemään miellyttääkseen juutalaisia, mutta miten kaikki tämä hävisi Jeesuksen sanojen täyttymykseksi?

⁴⁷ Herodes, jota kutsuttiin Suureksi, hallitsi kolmekymmentä seitsemän vuotta. Hän suunnitteli hallituksen keskivaiheilla sen temppelin uudelleen rakentamista, mikä oli ollut paikallaan maaherra Serubbaabelin ajoista asti. Hän halusi rakentaa sen uudelleen paljon suurenmoisemmaksi miellyttääkseen juutalaisia. Hän pani rakennustyön alulle vuonna 17 eKr., ja työ jatkui keskeyttämättä säännöllistä temppelipalvelusta. Temppelin pyhäkkö eli Náos valmistui puolessatoista vuodessa. Temppelin pihojen ja ympärillä olevien katettujen käytävien valmistaminen vei kahdeksan vuotta. Temppelin täydellinen uudelleenrakentaminen vei paljon pitemmän ajan, eikä Herodes Suuri todellisuudessa päättänyt sitä lainkaan. Juutalaiset sanoivat Jeesukselle vuoden 30 (jKr.) pääsiäisjuhlilla, että temppelin rakentaminen oli jatkunut neljäkymmentä kuusi vuotta. Miten hän sitten voisi pystyttää sen kolmessa päivässä? (Joh. 2:13–22) Tosiasiassa ei temppelirakennus tullut täysin valmiiksi ennen kuin vuonna 64 jKr., vain kuusi vuotta ennen kuin Rooman armeija kenraali Tituksen johdolla hävitti sekä temppelin että kaupungin täyttäen Jeesuksen keväällä vuonna 33 (jKr.) lausuman ennustuksen. (Matt. 24:1, 2) Ne, jotka olivat palvoneet siellä, hajotettiin maan ääriin.

[Alaviitteet]