Mitä varten elät?

VINCENT VAN GOGH voitaneen mainita esimerkkinä sellaisesta ihmisestä, joka antautuu kiihkeästi henkilökohtaiselle harrastukselleen. Hänellä oli kyky maalata ja kuluttava halu tehdä tämä kyky täydelliseksi. Maalaaminen oli ensi sijalla hänen elämässään, jopa siinä määrin, että hän syrjäytti luonnollisen huolenpidon terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Hän eli sen tähden. Mutta voidaanko hänen sanoa menetelleen viisaasti? Mitä hän voitti saavuttamallaan taidolla? Se ei tuottanut hänelle onnea, tyytyväisyyttä eikä mielenrauhaa. Hän teki itsemurhan.

Yhdeksästoista vuosisata ei ollut ainoa, jolloin oli taiteitten tai jonkin muun henkilökohtaisen harrastuksen tähden eläviä ihmisiä. Sellaisia on monta tällä kahdennellakymmenennelläkin vuosisadalla. Samalla kun joitakuita kuluttaa van Goghin tavoin rakkaus maalaamiseen, ovat toiset omistaneet elinvoimansa musiikille, teatterille, tieteelle tai liike-elämälle. Nämä täyttävät heidän jokaisen valveillaolohetkensä. Nämä ovat asioita, joiden ympärille he muovailevat elämänsä ja joiden tähden he elävät.

Ei ole suinkaan väärin kehittää taitoaan tieteissä ja taiteissa, mutta onko oikein tehdä niistä pääharrastusta elämässä? Onko viisasta elää vain niille? Tosi onni ja mielenrauha eivät tule henkilökohtaisiin harrastuksiin uppoutumisesta. Ne tulevat antautumisesta Jumalan eduille. Hänen etunsa ovat tärkeitä meille kaikille, koska ne vaikuttavat koko maailmaan. Ne aikaansaavat asiainjärjestelmässä täydellisen muutoksen ihmiskunnan hyväksi. Koska tämä tapahtuu hänen valtakuntansa toimesta, niin on viisaasti kirjoitettu: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan.” (Matt. 6:33) Tämä on tosi viisas menettelytapa, koska se on iankaikkiseen elämään johtava tie.

Mitä hyötyä on suuresta taidosta maalaamisessa tai musiikissa, jos ihminen ei voi elää jatkuvasti, niin että hän voi harjoittaa tuota taitoaan? Omatessaan iankaikkisen elämän lahjan hän voisi iloita ikuisesti niistä taiteista, joita hän rakastaa. Eikö se ole parempi kuin elämänsä uhraaminen taiteiden hyväksi niiden muutamien vuosien ajaksi, mitkä hän saattaa nyt elää? Kun kuolema tulee, niin mitä hänen taiteellinen kykynsä, minkä hyväksi hän eli, voi tehdä hänelle? Viisas menettely hänelle on antautua suurelle Elämänantajalle, Jehova Jumalalle. Hänen pitäisi keskittää tarmonsa Jumalan palvelemiseen ja tottelemiseen. Sillä tavalla voidaan saada pysyviä etuja, joita ei kuolemakaan voi riistää.

Jehova tekee, mitä hän on luvannut niille, jotka asettavat hänen etunsa ensi sijalle. ”Niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja.” (Jes. 55:11) Kun sinä elät Jumalan etujen hyväksi, niin sinä et hyödy ainoastaan itse, vaan kykenet myöskin auttamaan ihmiskuntaa.