Miksi Jumalan tahdon kansainvälinen konventti teki päätöksen
”Niin he vannoivat Jehovalle kuuluvasti.” – 2. Aikak. 15:14, Um.
1. Miksi kansan on hyvä tehdä kokonaisuudessaan vilpitön päätös Jumalan pelossa?
KANSAN on hyvä tehdä kokonaisuudessaan vilpitön päätös Jumalan pelossa. Mikään ei yhdistä paremmin kuin tämä kansoihin kuuluvia ihmisiä vanhurskaassa ponnistelussa koko kansan pysyväksi hyödyksi ja Jumalan kunniaksi ja kirkastamiseksi. Hän, ihmisen ja ihmisen maallisen kodin Luoja, ei ole välinpitämätön tällaiseen kansan menettelyyn nähden. Hän osoittaa varmasti hyväksymyksensä siunaamalla ja suojelemalla sitä kansaa ja antamalla sille tarvittavan jumalallisen avun, jotta se voisi pitää jumalisen päätöksensä.
2. Milloin tällainen kansallinen teko tapahtui kauan sitten ja minkä ihmeen kautta saadun voiton jälkeen?
2 Tällaiseen kansalliseen toimenpiteeseen ryhdyttiin kauan sitten, ja se antaa hyödyllisen esimerkin meille tänä päivänä. Se tapahtui Jerusalemin kuninkaan Aasan viidentenätoista hallitusvuotena kymmenennellä vuosisadalla ennen kristillistä ajanlaskua. Etiopialainen Serah marssi miljoonan soturin kera Egyptin kautta ja uhkasi hävittää Juudan valtakunnan. Kuningas Aasa huusi tuona arveluttavana aikana Jehovan, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalan, puoleen. Hän kuuli Aasaa, ja nuo Jehovan Jerusalemista hallitun valtakunnan viholliset itse tulivat pyyhkäistyiksi pois.
3. Mikä vakuutus annettiin kuningas Aasalle hänen palatessaan voittajana, ja mitä kansa päätti myöhemmin Jehovan temppelissä?
3 Kun kuningas Aasa palasi saatuaan tuon ihmeellisen voiton, niin profeetta Asarja kohtasi hänet ja sanoi vakuuttaen uudelleen: ”Herra [Jehova] on teidän kanssanne, kun te olette hänen kanssansa; ja jos häntä etsitte, niin te löydätte hänet, mutta jos hylkäätte hänet, niin hän hylkää teidät. . . . Mutta te olkaa lujat älkääkä antako kätenne vaipua, sillä teidän työllänne on palkkansa.” Tämän voimakkaan kannustuksen vaikutuksesta kuningas Aasa kokosi Jehovan temppeliin Jerusalemiin kaikki israelilaiset, jotka palvelivat uskollisesti Aasaa Jehovan voideltuna kuninkaana. Sen lisäksi, että tuo kokoontunut kansa uhrasi Hänelle, Jumalalleen, se myöskin yhtyi päätökseen. Me luemme tästä: ”Ja he tekivät liiton, että etsisivät Herraa [Jehovaa], isiensä Jumalaa, kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan, ja että jokainen, joka ei etsinyt Herraa [Jehovaa], Israelin Jumalaa, oli surmattava, olipa hän pieni tai suuri, mies tai nainen. Ja he vannoivat valan Herralle [Jehovalle] suurella äänellä riemun raikuessa ja torvien ja pasunain pauhatessa. Ja koko Juuda iloitsi siitä valasta, sillä he olivat vannoneet sen kaikesta sydämestään, ja he etsivät Herraa kaikella halullansa ja löysivät hänet; niin Herra [Jehova] soi heidän päästä rauhaan joka taholla.” – 2. Aikak. 15:2–15.
4. Millaisia uhreja Jehovan todistajat uhraavat nykyään, ja mikä huomattava ohjelmanumero esitettiin heidän kansainvälisen konventtinsa kuudentena päivänä New Yorkin kaupungissa 1958?
4 Tähän päätökseen yhtyneitä luonnollisia israelilaisia täytyi olla satoja tuhansia, sillä he uhrasivat yhtenä päivänä seitsemänsataa raavasta ja seitsemäntuhatta lammasta. Nyt uhraa hengellisten israelilaisten uuden kansan jäännös ylistyksen ja kristillisten töitten uhreja samalle Jumalalle. Tähän hengelliseen jäännökseen on liittynyt sen kanssa palvomaan satoja tuhansia hyvää tahtovia lampaankaltaisia ihmisiä maailman kaikilta kulmilta. Kuluneen heinäkuun 27:nnestä elokuun 3:nteen oli näiden Jehovan todistajien edustajia kokoontunut Yankee-stadionille ja sen lähellä olevalle Poolokentälle ja niiden ympärille New Yorkin kaupunkiin. Kuudennen päivän, perjantain, elokuun 1:sen, ohjelma ilmoitti muiden iltapäivän kokousten joukossa puheen aiheesta ”Miksi tämän konventin pitäisi tehdä päätös”, minkä piti Vartiotornin Raamattu- & Traktaattiseuran varapresidentti ja mitä seurasi heti saman Seuran presidentin esitys ”Konventin päätös”. Tämä päivän huomattava ohjelmanumero esitettiin klo 13.30 suoraan Poolokentällä ja sen ympärillä oleville kuulijoille ja sitten klo 15.30 Yankee-stadionilla ja sen ympärillä olevalle vielä suuremmalle kuulijakunnalle. Varapresidentti puhui johdantona seuraavaa:
MIKSI TÄMÄN KONVENTIN PITÄISI TEHDÄ PÄÄTÖS
5. Mitä voitiin sanoa tuohon konventtiin kokoontuneitten kristittyjen todistajien lukumäärästä?
5 KOSKAAN aikaisemmin ei ole ollut näin paljon Jehovan kristittyjä todistajia yhdessä koolla samaan aikaan kuin tässä Jehovan todistajain kansainvälisessä Jumalan tahdon konventissa täällä Yankee-stadionilla ja Poolokentällä, New Yorkin kaupungissa.
6. Miksi se ei ollut ainoastaan kansainvälinen konventti, ja mille lujalle pohjalle heidän yhteen kokoontumisensa ykseydessä perustui?
6 Tämä ei ole pelkästään kansainvälinen konventti. Se on myöskin rotujenvälinen konventti, sillä me emme ole tulleet tänne ainoastaan monista kansoista niiden 123 maan ja saaren edustajina, joissa me asumme, vaan myöskin kolmesta ihmisperheen suuresta haarasta, mitkä polveutuvat yhteisestä esi-isästämme Nooasta, Hanokin pojan Metusalahin pojan Lemekin pojasta. (1. Aikak. 1:3, 4) Tämä on tosiaan kristillisen ihmisperheen konventti. Siitä huolimatta, miltä me näytämme päältä päin, tai niiden kielten eroavaisuuksista välittämättä, joita me puhumme, me olemme kaikki yhtä lihaa, saman Jumalan luomia ja yksillä lunnailla, hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen uhrilla, lunastettuja. Tämä meidän yhteen kokoontumisemme ei perustu sitäpaitsi vain sille, että me olemme yhtä lihaa, vaan se perustuu vielä lujemmin kristillisen henkilöllisyytemme ykseydelle, ”ja tässä”, kuten apostoli Paavali muistuttaa meille, ”ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus”. (Kol. 3:10, 11) Meidän kokouksemme on näin ollen vain eräs jättiläismäinen ilmaus Jehovan Jesajan kautta antaman ennustuksen täyttymisestä:
7. Minkä ennustuksen täyttymyksestä tuo konventti oli jättiläismäinen ilmaus?
7 ”Aikojen lopussa on Herran [Jehovan] temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: ’Tulkaa, nouskaamme Herran [Jehovan] vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa’; . . . Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan eivätkä he enää opettele sotimaan.” – Jes. 2:2–4.
8. Miksi noilla konventtilaisilla ei ollut mitään syytä kerskua itsestään siksi, että he olivat tulleet yhteen sellaisin joukoin niin monista paikoista?
8 Ottaen huomioon maailman tilan tänä keskikesänä 1958 meidän pääsemisemme tähän Jumalan tahdon konventtiin maapallon neljältä kulmalta monilla kulkuvälineillä ja suurin kustannuksin edustaa pienoista saavutusta. Meillä ei ole mitään kerskumista sen suhteen omasta puolestamme. Kaikkivaltias Jumala on saanut tämän aikaan. Hän on valmistanut meille mitä maukkaimmat hengelliset juhlat, joista me nautimme täällä, ja hän esitti meille rakkaudellisen kutsun maan päällä olevan näkyvän järjestönsä kautta. Hän on varannut meille kaikille keinot päästä tänne. Hän on suojellut ja varjellut meitä matkalla tänne, ja hänen suojeluksensa on ollut yllämme tässä konventissa tähän asti. Hän on tuonut meidät tähän tilaisuuteen, jolla ei ole veroistaan. Me lausumme Hänelle sydämelliset kiitoksemme tästä. Hänelle kaikki kunnia! ”Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot.” (Sak. 4:6) Ja tästä me olemme sydämestämme yksimielisiä!
9. Minkä tekemiseen heidän yhdessäolonsa sellaisin joukoin tarjosi heille tilaisuuden?
9 Yhdessäolomme Jumalan tahdon mukaisesti ja Jumalan kaitselmuksesta tarjoaa meille valtavan tilaisuuden. Koska me olemme yhdessä näin suunnattoman lukuisina niin monista paikoista ympäri maapalloa, niin on mitä sopivinta, että me yhtenä joukkona yhdymme jonkinlaiseen ilmaisuun antaaksemme pontta sille tosiasialle, että meillä on sama Jumalan henki, että me olemme ”Jehovan opettamia” yksimieliseen tietoon ja ymmärrykseen sekä että meitä on vahvistettu ja lujitettu päättäväisyydessämme täyttää Jumalan yksi tahto yksimielisenä teokraattisena järjestönä, mikä mainitaan Jumalan pyhällä nimellä Jehova.
10. Millainen rohkeus ja into heillä oli tulla yhteen, ja minkä laatimiseen he havaitsivat sen mitä sopivimmaksi hetkeksi?
10 Me, jotka olemme kastetut kuuliaisuudessa Jumalalle ja noudattaen Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä, olemme kaikki antautuneet Jumalalle tekemään hänen tahtonsa. Me olemme tulleet tänne pelkäämättä Jumalan tahdon ja Jumalan tahdon lisäpaljastumien näkemistä, sillä se on tämän konventin aiheena. Me olemme halukkaita tuntemaan enemmän Jumalan tahtoa. Me koetamme täällä uudistua päätöksessämme tehdä hänen tahtonsa, jotta voisimme suorittaa sen uskollisesti lupauksemme täyttämiseksi ilahduttaaksemme Hänen sydäntään. Me näemme, että koko tässä maailmassa on paljon hämminkiä, kristikunnassakin, sen suhteen, mikä Jumalan tahto on. Me tiedämme myöskin, että kaikissa osissa maailmaa on monta lampaankaltaista ihmistä, jotka haluavat oppia tietämään, mikä Jumalan tahto on, jotta he voisivat toteuttaa elämänsä tarkoituksen tehden sen. Me havaitsemme näin ollen tämän mitä sopivimmaksi tilaisuudeksi laatiaksemme jonkinlaisen esityksen siitä, mikä Jumalan tahto on, sekä lausuaksemme päätöksemme sen jatkuvasta omakohtaisesta tekemisestä ja toisten hyvää tahtovien ihmisten auttamisesta sen tekemisessä.
11. Miksi ei tarvinnut kuvailla maan päällä vallitsevia olosuhteita, ja miten Paavali kuvaili ne Timoteukselle kauan etukäteen?
11 Maailman sanomalehdet, aikakauslehdet ja radiolähetykset kuvailevat tapahtumia ja valitettavia olosuhteita, joita esiintyy sekä kristikunnassa että muussa maailmassa. Meidän ei tarvitse ryhtyä sen yksityiskohtaiseen kuvailemiseen, mikä on jo hyvin tunnettua ihmisille. Meidän kristitty veljemme, apostoli Paavali, kirjoitti tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten kuvauksen etukäteen siitä, minkä me, jotka olemme kokoontuneet tänne kaikista osista maailmaa, olemme havainneet maailman tilaksi: ”Viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. . . . Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi. Mutta pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa, eksyttäen ja eksyen.” – 2. Tim. 3:1–5, 12, 13.
12. Minkä selitettiin olevan perussyy maailman asioitten tilaan, ja miksi erään erityisen luokan osoitettiin olevan nuhdeltavin maailman olosuhteitten johdosta?
12 Tähän asiaintilaan on perussyy. Me julistamme ilman mitään epämääräisyyttä tai empimistä, että tämä perussyy kaikkeen rikollisuuteen, pahantekoon, vihaan, riitaan, ennakkoluuloon, kommunismiin ja mielettömään hämmennykseen on väärä uskonto, valheellinen uskonto, jonka takana on ihmisen näkymätön vihollinen Saatana Perkele. Kaikkein vastuullisimpia maailman tilasta ovat uskonnolliset opettajat ja johtajat, ja kaikkein nuhdeltavimpia näistä ovat kristikunnan uskonnolliset papit. Heillä on täydellinen Raamattu, Jumalan hengen henkeyttämät Pyhät Kirjoitukset. Heidän uskonnollisten järjestelmiensä jäsenet maksavat heille vaivoin hankkimaansa rahaa ja luottavat siihen, että he tutkivat Raamattua ja saarnaavat Jumalan tahtoa ja päätöstä sellaisena kuin ne on esitetty siinä. Kristikunnan papeilla on seurakuntiensa pelon täyttämä kunnioitus, koska ne luottavat siihen, että niiden papit opettavat Raamatun totuutta ja elävät sen opetusten mukaisesti Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä noudattaen. Apostoli Paavali esitti pappien seurattavaksi malliksi: ”Olkaa minun seuraajiani, niinkuin minä olen Kristuksen seuraaja.” (1. Kor. 11:1) Jos kristikunnan sadat tuhannet pappismiehet olisivat tehneet niin kuin Paavali neuvoi, niin millainen voima heidän käytettävissään olisikaan ollut kristikunnan – joka vallitsee muuta maailmaa – estämiseksi joutumasta nykyiseen vakavaan tilaan! Kuinka tehokkaita he olisivatkaan olleet kahden maailmansodan ja sen suuren paineen ehkäisemisessä, mikä pakotti atomi- ja vetypommien kehittymiseen!
13. Miksi he eivät olleet epäoikeudenmukaisia arvostellessaan siten kristikunnan papistoa, ja miksi heillä oli tosiaan velvollisuus puhua kristikunnan johtajista?
13 Olemmeko me epäoikeutettuja lausumaan tällaisen arvostelun? Onko väärin, että meistä näyttää samalta kuin Jehovan profeetasta Jeremiasta suunnilleen samanlaisessa tilanteessa hänen aikanaan ja että me sitten ilmaisemme ajatuksemme samalla tavalla? Emme usko sitä. Jeremia sanoi joitakin vuosia ennen Jerusalemin ja sen temppelin eli Jumalan huoneen tuhoamista: ”Profeettoja vastaan. Minun sydämeni on murtunut rinnassani, kaikki luuni raukeavat. Minä olen kuin juopunut mies, kuin sankari, jonka viini on voittanut, Herran [Jehovan] edessä ja hänen pyhien sanojensa edessä. ’Sillä maa on täynnä avionrikkojia, maa murehtii kirouksen tähden, erämaan laitumet kuivuvat; he rientävät pahuuteen, ja heidän väkevyytensä on väärä meno.’” Jumala lisää sitten Jeremian murtuneen sydämen sanoihin tämän selityksen: ”Sillä he ovat jumalattomia, niin profeetta kuin pappikin; omasta huoneestanikin minä olen tavannut heidän pahuutensa, sanoo Herra [Jehova].” (Jer. 23:9–11) Kaikkien näiden ensimmäistä maailmansotaa seuranneiden vuosien jälkeen kristikunta on Jumalaan nähden samanlaisessa asemassa kuin Israel Jeremian päivänä. Kristikunnan edessä on paljon kauhistavampi ja autioittavampi tuho kuin se, minkä Jeremia näki tapahtuvan Jerusalemille ja sen temppelille. Koska meitä kristittyjä kutsutaan Jumalan nimellä, niin kuin Jeremiakin sanoi itseään kutsutun (Jer. 15:16, As), ja koska me olemme Jehovan todistajia Jeremian itsensä tavalla, niin meillä on velvollisuus puhua kristikunnan johtajista, joita Israelin profeetat ja papit esikuvasivat.
14, 15. Millä sanoilla Jeremia ilmaisi ne, jotka olivat vastuussa kansan luhistuneesta tilasta?
14 Jeremia osoitti Jumalan henkeyttämänä uskonnolliset johtajat niiksi, jotka olivat vastuussa kansan tilasta sen ollessa turmeluksen läpitunkema ja väkivaltaisen tuhon edessä:
15 ”Sentähden, näin sanoo Herra Sebaot [sotajoukkojen Jehova] profeetoista: Katso, minä syötän heille koiruohoa ja juotan heille myrkkyvettä; sillä Jerusalemin profeetoista on jumalattomuus levinnyt koko maahan. ’Minä en ole lähettänyt noita profeettoja, mutta silti he juoksevat. Minä en ole puhunut heille, mutta kuitenkin he ennustavat. Jos he olisivat seisoneet minun neuvottelussani, niin he julistaisivat minun sanani kansalleni ja kääntäisivät heidät pois heidän pahalta tieltään ja pahoista teoistansa.’” – Jer. 23:15, 21, 22.
16, 17. Miksi kristikunnan papit ovat samalla tavalla vastuussa ihmisten pahuudesta nykyään?
16 Kristikunnan papeilla, niin katolisilla kuin protestanttisillakin, on Raamattu sekä aikaa tutkia sitä ja saarnastuolit saarnata siitä. Jos – kuten Jehova sanoi Jeremialle – nämä nykyiset uskonnolliset profeetat olisivat seisoneet Hänen neuvottelussaan, läheisessä suhteessa Häneen hänen uskollisina ja ymmärtäväisinä palvelijoinaan, niin he olisivat panneet kristikunnan kansat kuulemaan Jumalan omia sanoja. He olisivat siten saaneet ihmiset kääntymään takaisin pahalta tieltään, mikä on johtanut tähän nykyiseen onnettomaan tilaan.
17 Sen sijaan ovat kristikunnan papit hylänneet Jumalan Sanan ja johtaneet ihmiset hylkäämään hänen Sanansa ja kääntymään maalliseen filosofiaan ja todistamattomiin tieteellisiin teorioihin. Seurauksena on, että ihmiset menevät eteenpäin ja tulevat pahemmiksi menettelyjensä ilkeydessä.
18, 19. Miten eräs pappi kuvaili äskettäin julkaisussa ”The Lutheran” ihmisten suhteen Raamattuun ja kirkkoon, ja mihin ”suunnattomiin mahdollisuuksiin” papit eivät tartu?
18 Eräs pappi sanoi äskettäin uskonnollisessa julkaisussa The Lutheran [Luterilainen] kirkossa kävijöitten lisääntymisestä Amerikassa: ”Uskon nouseva vuoksi” ei ole ”omaksunut evankeliumia”, eikä se ole myöskään ”hylännyt kirkkoa”. Toisin sanoen, nämä kirkossakävijät eivät ole omaksuneet Pyhää Raamattua, mutta eivät myöskään hylkää kristikunnan uskonnollisia järjestelmiä, jotka ovat hylänneet Raamatun. Sama pappi huomautti, että tämä on ”suunnattomien mahdollisuuksien aikaa”. – New York World-Telegram and Sun, kesäkuun 14. 1958.
19 Papit eivät tartu kuitenkaan näihin mahdollisuuksiin ja pane ihmisiä kuulemaan Jumalan Sanaa kääntääkseen heidät pois heidän luopumuksestaan ja valmistaakseen heitä iankaikkiseen elämään Jumalan uudessa maailmassa.
20. Miksi maailman johtajat ovat hämmentyneitä, ja mikä pitäisi olla olemassa ihmisyhteiskunnan opastamiseksi keskellä tätä hämmennystä?
20 Nyt jos koskaan on sen hämmennyksen aika, minkä Jeesus Kristus ennusti. Maailman johtajat ovat hämmentyneitä, kun heidän edessään on vuorenkorkuisia pulmia ja kun kansojen mahtajat ovat itsepäisen haluttomia olemaan yhteistoiminnassa ja kun sellaiset ydinase-, ohjus- ja bakteerisodan vaarat uhkaavat, että koko ihmiskunta kärsisi niistä tuleviin sukupolviin asti. He eivät tiedä mitään pääsytietä kansainvälisestä rämeestä. (Luuk. 21:25) Keskellä tätä maailmanlaajuista hämmennystä pitäisi olla kestävän totuuden sanoma oppaana ihmisyhteiskunnalle.
21. Keillä kaikista ihmisistä tulisi nykyään olla tämä valistava sanoma ja miksi?
21 Kaikista maan pinnalla olevista ihmisistä tulisi kristityiksi tunnustautuvilla olla sanoma, mikä voi valistaa kaikkia ihmisiä siinä synkässä pimeydessä, mikä verhoaa kaikki kansat, kristikunnankin. ”Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus”, sanoi Jeesus. Ja häntä uskollisesti seuraaville kristityille hän sanoi: ”Te olette maailman valkeus. . . . loistakoon teidän valonne ihmisten edessä.” (Joh. 8:12; Matt. 5:14, 16) Hän sanoi nimenomaan, että hänen tosi seuraajillaan oli oleva yksi ja ainoa valistava, pelastava sanoma tälle hämmennyksen ajalle. Jehova Jumala lupasi kauan sitten varustaa palvojansa tällä ylen tärkeällä sanomalla.
22. Miten papit menettelevät johtamiseen nähden, ja miten New Yorkin arkkihiippakunnan sijaiskanslerin esitys ilmaisee tämän?
22 Kristikunnan papeilla ei ole kuitenkaan mitään ajankohtaista sanomaa ihmiskunnalle. He odottavat hämmentyneitten, sokaistuneitten, horjuvien poliitikkojen ottavan johdon, jotta he voisivat seurata poliitikkoja ja antaa näille moraalisen ja uskonnollisen tukensa kirkoissaan. Kun poliitikot ehdottavat Kansainliittoa, niin papit ovat sen kannalla. Kun poliitikot esittävät Yhdistyneitä Kansakuntia, niin papit tukevat sitä ainoana toivona, mitä koko ihmiskunnan täytyy kannattaa, tai muuten kaikki on hukassa. Täällä New Yorkin kaupungissa esitettiin Yhdistyneitten Kansakuntien kymmenennen vuosipäivän viettotilaisuudessa St. Patrickin katedraalissa rukouksia, että ”Jumala ohjaisi” Yhdistyneitten Kansakuntien ”kaikkia neuvotteluja”. Monsignor Thomas A. Donnellan, joka saarnasi, sanoi (lainataksemme New York Timesin lokakuun 31. päivän numerosta 1955), että ”huolimatta ’epätäydellisyyksistä, veto-oikeuksista ja estelymenettelyistä’ Yhdistyneet Kansakunnat on ’inhimillisesti puhuen kansainvälisen rauhan viimeinen, paras toivo’. Monsignor Donnellan on New Yorkin roomalaiskatolisen arkkihiippakunnan sijaiskansleri.”
23. Miten New Yorkin presbyteerinen pappi valaisi samaa tosiasiaa vuonna 1952?
23 Presbyteerinen pappi, toht. J. S. Bonnell, otti samaan tapaan tässä samassa kaupungissa eräässä aikaisemmassa tilaisuudessa tekstinsä Jeesuksen vuorisaarnasta, ”autuaita ovat rauhantekijät”, ja sanoi kuulijakuntansa joukossa olleille monille YK:n edustajille: ”Autuaita olette te, Yhdistyneitten Kansakuntien henkilöt, jotka omistatte elämänne toisten ihmisten ongelmien ymmärtämiselle.” Huhtikuun 21. päivän, 1952, New York Timesin selostus päättyi tällaiseen kappaleeseen: ”Ajatellen, että maailman ihmisten täytyy käsittää Yhdistyneitten Kansakuntien olevan maailman rauhan parhain toivo, tämä pappi vakuutti, ettei tätä järjestöä voisi olla olemassa, jos maailman suuremmat kansat syrjäyttäisivät sen toistamiseen.”
24. Miten paavi Pius XII antoi kymmenen vuotta sitten esimerkin kristikunnan suhtautumisesta YK:iin?
24 Antaen kymmenen vuotta sitten esimerkin kristikunnan suhtautumiselle YK:iin silloinen paavi Pius XII vetosi sen jäsenkansoihin, että ne ”ryhtyisivät ankarimpiin ponnistuksiinsa pysyvän rauhan ja turvallisuuden ongelmien ratkaisemiseksi seuraavassa yleiskokouksessa”, ja sanoi: ”Jos milloinkaan historian ratkaisevassa tienristeyksessä on ihmisten kokous tarvinnut rukouksen apua, niin ainakin tämä Yhdistyneitten Kansakuntien kokous.” – New York Times, syyskuun 2. 1948.
25. Mikä Sir Alexander Cadoganin lausunto esittää pappien asenteen valossa haasteen ja keille?
25 Se, että tämä pappien asenne esittää haasteen Raamatun tosi kristityille, näkyy Sir Alexander Cadoganin lausunnosta: ”Kunnes joku on esittänyt paremman suunnitelman, on Yhdistyneet Kansakunnat ainoa tie pelastukseen.” Kristikunnan papit eivät ole esittäneet mitään parempaa suunnitelmaa tähän myöhäiseen päivään saakka.
26, 27. Merkitseekö se, ettei papeilla ole ”parempaa suunnitelmaa”, ettei Jumalalla ole mitään parempaa, ja millä sanoilla Jeremia paljastaa syyn, miksi papeilla ei ole mitään opastavaa sanomaa ihmisille?
26 Papit edustavat maailman ihmisille kristillisyyden Jumalaa. Merkitseekö se, ettei papeilla ole selvää sanomaa, ”parempaa suunnitelmaa”, sitä, että Jumalalla ei ole mitään parempaa kuin Yhdistyneet Kansakunnat? Näin ajatteleminen olisi herjausta Jumalaa kohtaan. Miksi ei sitten näillä palkatuilla papeilla, jotka komeilevat erikoisissa uskonnollisissa vaatteissa osoittaakseen olevansa antautuneet Jumalalle ja edustavansa häntä, ole mitään sanomaa ihmisten opastamiseksi yksimielisyyteen, rauhaan ja elämään? Profeetta Jeremia paljastaa syyn. Hän sanoi:
27 ”Näin sanoo Herra Sebaot [sotajoukkojen Jehova]: Älkää kuulko profeettain sanoja, noiden, jotka teille ennustavat täyttäen teidät tyhjillä toiveilla: oman sydämensä näkyjä he puhuvat, mutta eivät sitä, mikä tulee Herran [Jehovan] suusta. He hokevat minun halveksijoilleni: ’Herra [Jehova] on sen sanonut: Teillä on oleva rauha!’ . . . Aikovatko he unillaan, joita he kertovat toinen toisillensa, saattaa minun kansani unhottamaan minun nimeni; niinkuin heidän isänsä ovat unhottaneet minun nimeni Baalin tähden? Se profeetta, jolla on uni, kertokoon unensa; mutta se, jolla on minun sanani, puhukoon minun sanani uskollisesti. . . . Katso, sentähden minä käyn niiden profeettain kimppuun, sanoo Herra [Jehova], jotka varastavat minun sanani toinen toiseltansa. Katso, minä käyn niiden kimppuun, jotka ennustavat valheunia, sanoo Herra [Jehova], ja kertovat niitä ja eksyttävät minun kansani valheillansa ja kerskumisellansa, vaikka minä en ole heitä lähettänyt enkä käskenyt ja vaikka heistä ei ole mitään hyötyä tälle kansalle.” – Jer. 23:16, 17, 27, 28, 30, 32.
28, 29. a) Jos Jumala olisi lähettänyt nuo papit, niin mitä heillä olisi ja mitä he tekisivät? b) Miten he rikkovat Herran rukouksen alkusanoja vastaan, ja miten Jehova suhtautuu sen vuoksi heihin?
28 Jos Jehova Jumala olisi lähettänyt Kristuksen kautta nuo papit, niin heillä olisi hänen sanomansa, ja he saarnaisivat sitä hänen käskyään noudattaen. He eivät saarnaisi oman sydämensä unia tämän maailman poliitikkojen suunnitelmien mukaan. He eivät varastaisi Jehovan sanoja toisiltaan eivätkä seurakuntalaisiltaan. He osoittaisivat päinvastoin, että heillä olisi Hänen sanansa, puhumalla sen julki totuudenmukaisesti ja valistamalla ihmisiä sen suhteen, mitä Raamattu sanoo meidän ajastamme.
29 He eivät panisi Jumalan kansaksi tunnustautuvia unohtamaan hänen pyhää nimeään unillaan, joita he ovat kertoneet jatkuvasti toisilleen. He kieltäytyvät tulemasta kutsutuiksi Jumalan pyhällä nimellä Jehova. He eivät tunnusta olevansa Jehovan todistajia. Jotta he eivät antaisi mitään tukea sille, että Jehovalla oli oleva todistajia maan päällä tänä mitä ratkaisevimpana aikana samoin kuin hänellä on ollut Aabelin, ensimmäisen marttyyrin, päivistä pitäen, he järjestävät tahallaan siten, että Jumalan oma nimi Jehova pidetään poissa heidän nykyaikaisista raamatunkäännöksistään. He kieltävät omalla esimerkillään ja menettelytavallaan sen, että tosi kristityn täytyy olla, niin kuin Jeesus Kristus itsekin oli, Jehova Jumalan todistaja. He rukoilevat Herran rukousta, ja kuitenkin he toimivat tämän rukouksen alkusanojakin vastaan, joissa sanotaan: ”Isä meidän, joka olet taivaassa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi.” (Matt. 6:9) Näistä tärkeistä syistä Jumala, jonka nimeä väheksytään ja väärinesitetään, sanoo olevansa näitä profeetta-saarnaajia vastaan. Siksi hän kieltää ihmisiä kuuntelemasta heitä, sillä he eivät hyödytä suinkaan ihmiskuntaa, eivät edes kristikuntaa.
TODISTAMIS- JA KOKOAMISTYÖ
30. Minkä tehtävän Jeesus antoi opetuslapsilleen erotessaan heistä, ja miten monta kristityksi tunnustautuvaa on pappeja kannattamassa tämän tehtävän täyttämiseksi?
30 Jeesus sanoi lausuessaan jäähyväissanojaan opetuslapsilleen: ”Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani . . . aina maan ääriin saakka.” (Apt. 1:8) ”Parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen [Jeesuksen] nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista. Te olette tämän todistajat.” (Luuk. 24:47, 48) Viimeisimmän väenlaskun eli maailman uskonnollisen väestön arvioinnin mukaan kannattaa kristikunnan papistoa nykyään 820 miljoonaa kristityksi tunnustautuvaa. Todistaminen koko maailmalle nykyään merkitsisi viimeisimmän luvun mukaan todistamista 2 700 000 000 henkilölle. Huudahtaako joku: Suunnaton tehtävä! Ei, numeroitten mukaan vähäinen tehtävä, sillä meillähän on 820 miljoonaa kristityksi tunnustautuvaa, jotka suorittaisivat sen. Jeesus sanoi, että kristittyjen piti olla todistajia maan ääriin asti.
31. Kun otamme huomioon kristikunnan väkiluvun, niin mitä kultakin olisi vaadittu maailmanlaajuisen todistamisen antamiseksi, ja mitkä kysymykset me sen tähden teemme sen suhteen, millaiset mahdollisuudet papeilla ovat olleet?
31 Vähennä 820 miljoonaa 2,7 miljardista. Jäljelle jää 1 880 000 000. Jaa nyt 1 880 000 000 ei-kristittyä 820 miljoonalla velvoitetulla kristityllä todistajalla. Se antaa meille osamääräksi 2,3. Ottaen huomioon kaikki kristikunnassa saatavissa olevat todistajat jokaista vaadittaisiin todistamaan 2,3 ei-kristitylle, jotta koko maailmalle tulisi todistetuksi. Toisin sanoen, kristikunnan, kolmanneksen maailman väestöstä, tarvitsisi yksinkertaisesti todistaa kahdelle kolmannekselle maailman muusta väestöstä, ei-kristityille. Onko kristikunnan papeilla ollut ihmeelliset mahdollisuudet? Mitähän jos papit olisivat Hyvän Paimenen Jeesuksen Kristuksen tavalla ottaneet johdon ja olisivat ohjanneet maailmanlaajuista todistamisrynnistystä uskonnollisten laumojensa 820 miljoonan lampaan avulla? Mikä olisi tulos ollut nyt?
32. a) Miten pappien olisi pitänyt menetellä tämän maailmalle annettavan todistuksen johtamisessa? b) Miten kauan heillä on ollut mahdollisuusvuosia, mutta mitä heillä on osoitettavana saarnaamis- ja palvelemistapansa tuloksista?
32 Miten pappien olisi pitänyt menetellä tämän maailmalle todistamisen johtamisessa? Meidän asiamme ei ole sanoa heille miten. He väittävät olevansa Jeesuksen seuraajia eli esimerkin noudattajia. Hänen oma esimerkkinsä sanoo papeille, miten se olisi pitänyt tehdä. Hän saarnasi julkisesti sekä ihmisten kodeissa. Hän ei mennyt heidän luokseen näkymättömästi radion eikä postissa lähetetyn painetun kirjallisuuden välityksellä. Hänellä ei ollut mitään kirkkorakennuksia, joissa hän olisi saarnannut hänelle maksaville ihmisille. Apostoli Paavali sanoi: ”Olkaa minun seuraajiani, niinkuin minä olen Kristuksen seuraaja.” (1. Kor. 11:1) Paavali kertoo kristikunnan papeille, kuinka hän noudatti Jeesuksen esimerkkiä ja jatkoi todistamistyötä. Paavali sanoo: ”Minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä hyödyllistä on, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että huone huoneelta.” (Apt. 20:20) Ovatko papit noudattaneet Jeesuksen Kristuksen ja hänen seuraajansa Paavalin esimerkkiä? Julkisesti kyllä jonkin verran omissa kirkkorakennuksissaan, maksavalle seurakunnalle. Mutta miten on talosta taloon käymisen laita? Ovatko he menneet paimenten tavoin etsimään kadonneita, harhailevia lampaita niin kuin Jeesus teki? Pappien tähänastinen toiminta vastaa heidän puolestaan. Heidän evankeliuminpalvelus- ja todistamistapansa vastaa heidän puolestaan itsessään kristikunnassa, tässä maailman väestön kolmanneksessa. Jäljellä on sitten vielä ei-kristitty väestö, ihmiskunnan kaksi kolmannesta, jolle kristikunnan papisto on todistamisvelvollinen. Ainakin keisari Konstantinuksen päivistä, neljänneltä vuosisadalta, lähtien on kristikunnan papeilla tähän mennessä ollut 1 600 vuotta mahdollisuuksia, tilaisuuksia!
33. a) Miksi Jehovan todistajienkin tulee katsoa itseään ajatellessamme vastuuta? b) Miksi Jehovan viha hävitti Jerusalemin hänen todistajistaan huolimatta, ja mitä Jehovan todistajain täytyy tehdä nyt samankaltaisen hävityksen edessä?
33 Totisesti joku on laiminlyönyt vastuunsa! Meidän todistajien tulee katsoa itseämme nähdäksemme, olemmeko me osallistuneet tähän laiminlyöntiin. Jehova näki Jeremian aikana pappien ja profeettaunennäkijöitten laiminlyönnin. Hän ei jättänyt heidän takiaan vaaralle alttiiksi joutunutta kansaa ilman todistusta. Hän herätti tosi profeettansa ja pani sanansa heidän suuhunsa, varsinkin Jeremian ja Hesekielin. Jerusalemin hävitys tuli joka tapauksessa, koska Jehova oli vihastunut suurimpaan osaan kansasta. ”Herran [Jehovan] myrsky, kiivastus, puhkeaa, pyörremyrsky vyöryy kohti jumalattomien päätä. Eikä Herran [Jehovan] viha asetu, ennenkuin hän on toteuttanut ja täyttänyt sydämensä aivoitukset. Aikojen lopulla te tulette sen hyvin ymmärtämään.” (Jer. 23:19, 20) Samalla tavalla ei Jehova peräänny nytkään kristikuntaan kohdistuvasta hävityksestään Harmagedonissa. Mutta hänen todistajansa odottavat varjeltuvansa Harmagedonissa Jeremian ja Hesekielin ja toisten Jehovan uskollisten palvojien tavalla. Meidän täytyy kumminkin ensin suorittaa tehtävämme Jehovan todistajina ehdottomasti.
34. Mitä Jehova sanoi Jeremian kautta pitävän tehdä, ennen kuin kristikunta hävitetään?
34 Suuri kokoamistyö on suoritettava nyt, ennen kuin kristikunta tuhotaan muun Saatanan maailman mukana. Jehova ennusti tämän huomioonottaen Jeremian kautta: ”Minä kokoan lampaitteni tähteet [jäännöksen] kaikista maista, joihin olen ne karkoittanut, ja tuon ne takaisin laitumelleen, ja ne ovat hedelmälliset ja lisääntyvät. Ja minä herätän heille paimenia, ja ne kaitsevat heitä; eivät he enää pelkää eivätkä säiky, eikä heistä yhtäkään puutu, sanoo Herra [Jehova]. Katso, päivät tulevat, sanoo Herra [Jehova], jolloin minä herätän Daavidille vanhurskaan vesan; hän on hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa. Hänen päivinänsä pelastetaan Juuda ja Israel asuu turvassa. Ja tämä on hänen nimensä, jolla häntä kutsutaan: ’Herra [Jehova] on meidän vanhurskautemme’.” – Jer. 23:3–6.
35. Kenet Jehova on herättänyt Daavidin ”vanhurskaana vesana”, ja miten hän on täyttänyt kunnioitettavan nimensä ”Jehova on meidän vanhurskautemme” asettamat vaatimukset?
35 Jehova on Suuri Paimen. (Ps. 23:1, Um) Hän huolehtii täällä maan päällä olevista lampaistaan. Hän herätti paimenkuninkaan Daavidin ja herätti hänelle myös ”vanhurskaan vesan”. Tämä ”vanhurskas vesa” on Jeesus Kristus. Jumala asetti hänet vuonna 1914 valtaan uuden maailman kuninkaana. Todistukset tämän tosiasian tueksi lisääntyvät meille jatkuvasti. Kuningas Jeesus Kristus hallitsee ja on toiminut arvostelukykyisesti ja toteuttanut oikeuden ja vanhurskauden maassamme, hengellisesti ennallistetussa olotilassamme täällä maan päällä. Hän on pelastanut hengellisen Juudan vapauttamalla meidät nykyisestä Babylonista. Hän panee hengellisen Israelin asumaan turvassa, vaikka me olemmekin keskellä tätä maailmaa, joka vihaa meitä. Hän täyttää sen kunnianimen, jolla häntä nyt kutsutaan: Jehova on meidän vanhurskautemme, tai: Jehova on meidän kunniaan saattajamme. (Ak) Hän on toimittanut meille Jumalan vanhurskauden. Hän on se Kuningas, joka on vapauttanut meidät Babylonista. Hän on näyttänyt maailmalle, erityisesti kristikunnalle, että Jehova Jumala on meidän kanssamme ja puolellamme ja että me olemme vanhurskaassa asemassa Jumalaan nähden emmekä hänen tuomionsa alaisia. Me olemme kunniaan saatettuja, koska olemme yksinomaisesti antautuneet Jehovalle ja sovittelemattomasti erottautuneet tästä maailmasta, sillä me olemme saattaneet itsemme yhä enemmän Jumalan Sanan mukaisuuteen ja olemme kieltäytyneet mukautumasta tähän maailmaan. Suurin halumme on osallistua Kuninkaamme kanssa Jehovan kaikkeudenyksinvaltiuden kunniaan saattamiseen.
36. Miksi kristikunnan hallitsijat ja papit eivät ole niitä, jotka Jehova on herättänyt paimentamaan lampaita, joita hän kokoaa?
36 Mutta ketkä Jehova on herättänyt kaikkien niiden lampaitten paimeniksi, joita hän kokoaa maan päällä? Ei poliittisia hallitsijoita eikä uskonnollisia pappeja, jotka ovat tuttavallisissa väleissä kristikunnan poliitikkojen kanssa. Nämä ovat saattaneet ihmiset kuljeskelemaan ympäri hämmennyksessä ja tietämättöminä, mihin he ovat menossa. He eivät ole ohjanneet eivätkä auttaneet lampaankaltaisia ihmisiä Jehovan Kuninkaan, Daavidin ”vanhurskaan vesan”, luokse. Heidän maan asioitten käsittelynsä on jättänyt ihmiset pelon tilaan, ja kansat ovat tuskassa.
37. Ketkä Jehova on sitten herättänyt kaikkien niiden lampaitten paimeniksi, joita hän kokoaa, ja miten he ovat johtaneet?
37 Kun me katsomme sitä järjestöä, jota kutsutaan Jumalan pyhällä nimellä ja joka työskentelee ankarasti saadakseen ihmiset muistamaan Hänen nimensä, niin voimme havaita, että Jehova on herättänyt luvattuja hengellisiä paimenia. Hän on herättänyt uskollisia, tunnontarkkoja valvojia sekä heidän apulaispalvelijoitaan. Näiden välityksellä hän on ruokkinut lampaitaan hengellisellä ravinnolla ja johtanut heidän askeleensa oikean kristillisen toiminnan ja oikean tosi Jumalan palvonnan poluille. Nämä ovat johtaneet Jehovan todistajain seurakuntien jäsenet kentälle etsimään ja kokoamaan yhteen kaikki lampaat, jotka kristikunnan papit ovat jättäneet harhailemaan ja kuljeskelemaan. Siten he ovat ohjanneet koko Jehovan todistajain lauman koko asuttuun maahan antamaan todistusta kaikkien aikojen suurimmasta tapahtumasta, Jumalan valtakunnan perustamisesta kaikkeuden pääjärjestöksi Jumalan kunniaan saattamiseksi ja ihmiskunnan siunaamiseksi.
38. Miksi meillä on Jeremian tavalla pelottava vastuu harteillamme?
38 Harteillamme lepää pelottava vastuu. Me olemme omaksuneet itsellemme Jumalan nimen, ja hän on suosinut meitä sillä, minkä hän oli pidättänyt kristikunnan papeilta, kaikille ihmisille kuuluvalla elämänpelastavalla sanomalla, mihin kansallisuuteen, väriin, kielikuntaan tai yhteiskunnalliseen säätyyn he kuulunevatkin. Me voimme sanoa Jeremian tavalla: ”Pane merkille, että minä kannan pilkkaa sinun itsesi tähden. Sinun sanasi löytyivät, ja minä ryhdyin syömään niitä, ja sinun sanastasi tulee minulle riemastus ja minun sydämeni ilo, sillä sinun nimesi on mainittu minun yhteydessäni, sotajoukkojen Jehova Jumala.” – Jer. 15:15, 16, Um.
39. Mitä me olemme erityisesti vuodesta 1919 pyrkineet tekemään, ja miten pian maailman 2,7 miljardille ihmiselle voitaisiin antaa todistus ottaen huomioon viime vuoden aikaansaannokset?
39 Varsinkin vuodesta 1919 lähtien me olemme pyrkineet tavoittamaan koko asutun maan vieden Jumalan perustetun valtakunnan hyvää uutista, ei ainoastaan maailman väestön ei-kristitylle kahdelle kolmasosalle, vaan myöskin niille 820 miljoonalle kristikunnan jäsenelle, jotka papit ovat jättäneet tietämättömiksi Valtakunnasta ja ohjanneet tämän maailman Yhdistyneitten Kansakuntien puoleen. Me käytimme juuri menneenä kenttätoimintavuotena 1957 100 135 016 tuntia saarnaten todellisesti talosta taloon ja julkisesti 164 maassa ja saaressa, joissa on Jehovan todistajia. Noista tunneista käytettiin yli 20 miljoonaa uusintakäyntien tekemiseen kiinnostuneitten ihmisten luo. Kaikkiaan siis yli 100 miljoonan tunnin aikana annettiin useammalle kuin yhdelle henkilölle todistusta joka tunti. Tämä merkitsee sitä, että sadat miljoonat ihmiset saivat todistuksen Valtakunnasta useammalla kuin 120 kielellä yksistään viime vuonna. Tämä tapahtui keskellä sitkeää vastustusta ja toisin paikoin väkivaltaista vainoakin. Jos meille annettaisiin vapaa toimintakenttä, jos kaikki kansat aukaisisivat ovensa selko selälleen, niin kuinka pian voisivatkaan hänen todistajansa saavuttaa Jehovan hengen avulla maan 2,7 miljardia asukasta perustettua Valtakuntaa koskevalla hyvällä uutisellaan! Mutta asiain näin ollen me ponnistelemme kuitenkin pääsemään uusille kentille todistamaan.
40. Miksi meidän täytyy ponnistella jatkuvasti uusille todistamiskentille, ja mitä me emme voi siis tehdä työhön nähden?
40 Meidän täytyy tehdä näin. Käsikirjoitus on ilmestynyt tämän babylonilaisen vanhan maailman seinille ja ilmoittanut Saatanan koko maailmanjärjestön tuhon. Kristikunta, joka on liittänyt kohtalonsa tämän maailman kohtaloon, on tuomittu sen mukana kärsimään hävitys, minkä rinnalla Jeremian päivänä tapahtuneen Jerusalemin hävityksen kauhut kalpenevat. Lukemattomien lampaankaltaisten ihmisten elämä maan kaikilla kulmilla on vaarassa tuon suuren tuhopäivän lähestyessä. Työmme ei ole vielä suoritettu. Velvollisuutemme on rientää eteenpäin tässä todistamistyössä, kunnes tuho yllättää kovakorvaisen, vuohimaisen maailman. Me olemme antautuneet tekemään Jumalan tahdon. Tämä on näin ollen nyt meidän työmme Jumalan tahdon mukaan. Tämä on se työ, mitä varten meidät on tuotu tähän hetkeen. Me emme voi kääntyä syrjään, poiketa pois, hidastaa vauhtiamme, olla epävarmoja emmekä kärsiä sisäisiä häiriöitä työssä.
41, 42. Minkä tekemiseen kansainvälinen konventti tarjosi erinomaisen tilaisuuden, ja mitä Seuran presidentti ryhtyi sen tähden tekemään?
41 Meidät on tuotu nyt Jehovan laupeudesta tähän sopusointuiseen konventtiin. Meillä maailman neljältä kulmalta ja monista kansallisuuksista ja kielikunnista olevilla todistajilla on mitä erinomaisin tilaisuus laatia yksimielinen lausunto siitä, miten me suhtaudumme maailman tilanteeseen, mikä meidän valistunut käsityksemme Jumalan tahdosta on sekä mikä meidän yksimielinen tarkoituksemme on tulevaisuuteen nähden Jumalan antaman tehtävämme täyttämiseksi. Tästä syystä ”tämän konventin pitäisi päättää” laatia julkilausuma, ennen kuin meidän on erottava, jotta se julkaistaisiin koko maailmalle. Jätän sen tähden puhujalavan Pennsylvaniassa rekisteröidyn Vartiotornin Raamattu- & Traktaattiseuran presidentille, jotta hän esittäisi jonkin lausunnon, mihin me voimme kaikki yhdessä ja sydämestämme yhtyä.
42 Kättentaputusten voimakkaasti raikuessa astui Seuran presidentti esille, ja hänen puheensa aiheena oli seuraava
PÄÄTÖS
1 ON KOHTALOKKAITA aikoja ja tilanteita, mitkä kutsuvat ihmisiä yhteen yksimieliseen toimintaan ja kannanilmaisuun. Tämä ajankohta kesällä 1958 on yksi niistä. Elokuun 1. päivänä 1914 eli päivälleen neljäkymmentä neljä vuotta sitten julisti Saksan keisarikunta sodan Venäjää vastaan tukien siten Itävaltaa, joka oli julistanut sodan Serbiaa vastaan neljä päivää aikaisemmin. Se oli ensimmäisen maailmansodan alku, mikä sota veti mukaan yli kaksikymmentä kansaa ympäri maapallon.
2 Ympärysvaltojen voitto päätti sodan. Keisari- ja kuningaskuntia hävisi. Uusia tasavaltoja syntyi, mutta maailma ei tullut turvatuksi demokratialle. Perustettiin Kansainliitto ylläpitämään ystävyyttä kansojen välillä ja ehkäisemään sotaan ryhtymistä riitojen ratkaisemiseksi, mutta maailma ei tullut turvatuksi rauhalle.
3 Diktaattorit anastivat kansojen valvonnan kristikunnassa ja solmivat sopimuksia ja liittoja uskonnollisten auktoriteettien kanssa. Maailmanhallinnosta tuli jälleen polttava kysymys. Tapahtui hyökkäyksiä, kun ahnehdittiin ja tavoiteltiin uusia ja suurempia valtakuntia. Kansainliitto osoittautui voimattomaksi, ja kahdenkymmenen yhden vuoden kuluttua ensimmäisestä maailmansodasta kylvi toinen maailmansota kuolemaa ja hävitystä ympäri maailmaa ylittäen kaikkien aikaisempien sotien tuhon. Atomitiedemiesten pirulliset pommit kiihdyttivät huippuunsa ja jouduttivat historian pahimman sodan täydellistä loppua. Näin syntyi ydinpommien ja Yhdistyneitten Kansakuntien aikakausi vähemmän kuin kaksi kuukautta sen jälkeen, kun viidenkymmenen kansan edustajat olivat lopettaneet neuvottelunsa San Franciscossa, Kaliforniassa, ja allekirjoittaneet Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan.
4 Senjälkeisinä kolmenatoista vuotena on muodostunut mahtavia kansojen blokkeja, mitkä ovat jakaneet maailman. Kylmät ja kuumat sodat ovat raivonneet. Kansallisuuskiihko on tullut hillittömäksi. Asevarastoon on lisätty vetypommi. Kansainvälisen aseistariisumisen yritykset ovat epäonnistuneet toistamiseen, ja maailma on äkkiä ammuttu ohjusten aikakauteen. Kilpailu maailmanhallinnosta on uusiutunut. Kommunistinen blokki yrittää kaikin tavoin riuhtaista sen demokraattisilta valloilta, ja yleinen tilanne on tullut epäilyksen, jännityksen, kilpailun ja pelon täyttämäksi. Tulevaisuus käy yhä huonoenteisemmäksi. Ihmiset kääntyvät etsimään uskonnollisilta johtajiltaan valoa, ohjausta ja luotettavaa toivon sanomaa, mutta uskonnollisilla johtajilla ei ole mitään muuta, kuin mitä poliitikot tarjoavat maailmalle. He eivät ole opastaneet ihmisiä ainoan pelastuskeinon luo. He ovat hylänneet suuren ”kansojen Kuninkaan” Sanan. – Jeremia 10:7.
5 Ihmisen historian suurimman käännekohdan läheisyys, se vaara, missä hämmentyneet ihmiset ovat, ja elämän pelastavan totuuden julistamisen kipeä tarve tekevät tästä hetkestä sopivimman ajan julistaa kaikille kansoille, heimoille, kansakunnille ja kielille Jumalan Sanan pyhien Kirjoitusten sanomaa.
OLKOON SEN TÄHDEN PÄÄTETTY, ETTÄ
6 ME, Jehovan todistajat, jotka olemme kokoontuneet tänne Yankee-stadionille ja Poolokentälle, New Yorkin kaupunkiin, Jehovan todistajain kansainväliseen Jumalan tahdon konventtiin tänä elokuun ensimmäisenä päivänä 1958, julistamme yksimielisesti olevamme antautuneet yksinomaisesti kaikkeuden Jumalyksinvaltiaalle ja hänen lupaamansa uuden maailman eduille;
7 ETTÄ me valitamme sitä, että Kaikkeuden Yksinvaltiaan henkeytyksestä kirjoitettu Sana on jätetty huomioonottamatta kristikunnan uskonnollisten johtajien laiminlyönnin takia, kun he ovat saattaneet ihmiset unohtamaan yksinvaltiaan Jumalan nimen erilaisilla uskonnollisilla keinoilla, jota vastoin me, Hänen todistajansa, tunnemme suurinta mielihyvää tämän pyhän nimen kunnioittamisesta ja kunniaansaattamisesta ja tunnustamisesta kaikkien ihmisten edessä, että nimi, millä yksistään Hänet erotetaan muista, on Jehova (Psalmi 83:18, Engl. hyväksytty käännös);
8 ETTÄ kaikki nykyiset kansat saavat kiittää elämästään Jehova Jumalaa suurena Luojana ja elämän Lähteenä, koska kaikki kansat ovat polveutuneet maapallon laajuisessa vedenpaisumuksessa varjeltuneesta yhteisestä esi-isästä, patriarkka Nooasta, joka vaelsi Jehova Jumalan kanssa, mikä johti ihmissukumme pelastumiseen hengissä;
9 ETTÄ kaikkien monien nykyajan kansojen, heimojen ja kansakuntien pitäisi tunnustaa sen takia, että me polveudumme yhdessä Nooasta, joka oli kymmenes mies Aadamista, ja että me olemme yhtä ihmisperhettä, yhtä ihmisrotua, jolle Jehova Jumala on tehnyt yhden yhteisen varauksen Poikansa Jeesuksen Kristuksen välityksellä iankaikkiseksi elämäksemme ja onneksemme lähestyvässä uudessa maailmassaan;
10 ETTÄ Babylonin kaupungin perustamisen jälkeen kohta suuren vedenpaisumuksen perästä on muodostunut jumalaton maailma, minkä näkymättömänä jumalana ja hallitsijana Pyhä Raamattu sanoo olevan Saatana Perkeleen, ja että maailman kansat ja kielikunnat ovat hänen ja hänen paholaistensa alaisuudessa rikkoneet ihmissuvun ykseyden ja saattaneet ihmiskunnan nykyään siihen vaaralliseen tilaan, missä ei ole rauhaa ja missä ei ole rakkaudellista perhesopua;
11 ETTÄ Jehova Jumala on rakkaudesta ihmisluomuksiaan kohtaan tahtonut tuoda vanhurskaan uuden maailman kaikille hyvää tahtoville ihmisille omana määräaikanaan, mistä syystä hän on lukenut tämän kansainvälisesti pirstoutuneen vanhan maailman päivät, ja tämä vanha maailma on nyt pitkällä ”loppunsa määräajassa”;
12 ETTÄ taivaan Korkeimmalla Jumalalla on oma valittu hallituksensa koko maata varten ja että hän asetti syksyllä vuonna 1914 tottelevaisen Poikansa, kirkastetun Jeesuksen Kristuksen, kuninkaaksi taivaissa sekä tuhoamaan kaikki Jumalan ja ihmisen viholliset ja hallitsemaan hyvää tahtovia ihmisiä siunatussa uudessa maailmassa, mistä syystä kaikkien vanhan maailman kansojen ”lopun määräaika” alkoi, kun Jeesus asetettiin virkaansa vuonna 1914, ja lähestyy nyt lopullista huippukohtaansa;
13 ETTÄ ainoa horjumaton hallitus koko kaikkeudessa on Jumalan perustama valtakunta hänen voidellun Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, johdossa ja että yhdelläkään kristikunnan hallituksella ei ole Jumalan tukea, koska hän tukee omaa hallitustaan, Messiaan valtakuntaa, ja kristikunnan hallitukset on tuomittu hänen tuhottavikseen Harmagedonin yleissodassa, missä hänen hallitseva Kuninkaansa taistelee niitä ja koko muuta ihmisten samoin kuin paholaistenkin muodostamaa Perkeleen järjestöä vastaan;
14 ETTÄ todistukset ovat lisääntyneet jatkuvasti vuodesta 1914 lähtien osoittaen, että Jumalan valtakunta hallitsee nyt taivaista; eikä meillä ole ainoastaan saatavissa tarkasteltavaksemme hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen näitä näkyviä todisteita koskevia ennustuksia Pyhässä Raamatussa, vaan Jumala on herättänyt puhuvatkin todistajansa saarnaamaan hallitsevan valtakunnan hyvää uutista ja antamaan varoitusilmoitusta Harmagedonin sodasta suusanallisesti ja siten sallinut ihmisten kuulla, jotta he voisivat sanoa: ”Se on totuus”;
15 ETTÄ huolimatta Jumalan Sanan täyttyneistä ennustuksista, mitkä uskonnollisten pappien pitäisi tuntea, ja huolimatta Hänen elävien, puhuvien todistajiensa lisääntyvästä todistuksesta kristikunnan kaikkien uskonsuuntauksien uskonnolliset johtajat ovat kieltäytyneet liittymästä todistamaan Valtakunnasta Matteuksen 24:14:nnen täyttymykseksi ja ovat vastustaneet, jopa vainonneetkin Jehovan todistajia ja hylänneet Jumalan valtakunnan ja kääntäneet kansat etsimään ihmistekoisia poliittisia parannuskeinoja ihmiskunnan sairauksiin;
16 ETTÄ papit ovat kääntäneet jumalatonta kommunismia ja uutta maailmansotaa pelätessään selkänsä Kuninkaalle Jeesukselle Kristukselle ja ovat kannattaneet poliittisia järjestöjä tämän vanhan maailman pysyttämiseksi voimassa, maailman, joka on Jumalan vihollinen, nimittäin Kansainliittoa ja sen seuraajaa Yhdistyneitä Kansakuntia, ja he ovat johtaneet ja rohkaisseet ihmisiä näiden Jumalan valtakunnan ihmistekoisten hätävarojen epäjumalointiin; ja kannattaessaan maailmallisesti viisaita suunnitelmiaan ihmisten turvaamiseksi uudelta tuhoisalta maailmansodalta näiden kyvyttömien järjestöjen avulla papit ovat laiminlyöneet ihmisten auttamisen löytämään turvan ja varmuuden paljon tuhoisammalta yleissodalta, ”Jumalan Kaikkivaltiaan suuren päivän sodalta” (Ilmestys 16:14, 16, Um), niin että he kansainvälisen rauhan aikana, kehottavat ulkokultaisesti kansoja olemaan taistelematta toisiaan vastaan, ihmisiä vastaan, mutta tukemalla ihmisten poliittisia suunnitelmia he yllyttävät kansoja taistelemaan Jumalaa vastaan sekä nyt että tulevassa Harmagedonin sodassa;
17 ETTÄ kansat ovat nyt tuomiolla Ylimmän Tuomarin Jehova Jumalan edessä, ja kristikunnan papit ovat kaikkein nuhdeltavin ja syyllisin luokka hänen edessään, ja hän ottaa Harmagedonin oikeudenkäytössä ensinnä huomioon heidät, ja kaikki sokeat ihmiset, jotka seuraavat näitä sokeita uskonnollisia johtajia, kärsivät tuomion toimeenpanon heidän kanssaan Jumalan kädestä;
18 ETTÄ keskellä tätä mitä vakavinta vanhan maailman tilannetta ja ottaen huomioon kristikunnan pappien laiminlyönnin me olemme mitä kiitollisimpia Jehovalle edusta saada olla hänen todistajinaan kaikille kansoille tänä lopun aikana, ja me arvostamme syvästi hartioillamme lepäävää raskasta vastuuta hänen nimensä kunnian ylläpitämisestä ja meille uskotun tehtävän suorittamisesta;
19 ETTÄ me, 194 418 Jehova Jumalan todistajaa ja hyvää tahtovaa ihmistä, olemme tulleet yhteen tähän kansainväliseen kokoukseen saadaksemme lisätietoa hänen pyhästä tahdostaan ja siitä, miten se on toteutettava;
20 ETTÄ me olemme kuvaannollisesti puhuen takoneet miekkamme vantaiksi ja keihäämme vesureiksi, ja vaikka me olemme niin monista kansallisuuksista, niin me emme nosta miekkaa toisiamme vastaan, koska me olemme kristittyjä veljiä ja Jumalan yhden perheen jäseniä, emmekä me myöskään opettele enää sotimaan toisiamme vastaan, vaan tahdomme vaeltaa Jumalan teitä rauhassa, yksimielisyydessä ja veljellisessä rakkaudessa;
21 ETTÄ vaikka me tulemmekin niin monista erilaisista kansoista, niin meidät on tehnyt yhdeksi kristityksi kansaksi se, että me olemme erottautuneet tästä maailmasta ja sen inhottavista riitaisuuksista ja olemme antautuneet Jeesuksen Kristuksen välityksellä yhdelle Jumalallemme ja taivaalliselle Isällemme, ja me rukoilemme häntä vilpittömästi: ”Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa”, ei ”tämän maailman hallitsijan”, Saatana Perkeleen, alaisuudessa olevien maailman kansojen tahto;
22 ETTÄ meidän maallinen järjestömme on teokraattinen, koska sitä hallitsee Korkein Jumala kaiken Päänä, eikä meidän Hänen alaisuudessaan oleva Johtajamme ole kukaan poliittinen diktaattori, vaan Oikea Paimenemme Jeesus Kristus, ja Jumalan pyhä henki on se toimiva voima, mikä vaikuttaa meissä ja toteuttaa Jumalan tahdon kauttamme, ja henkeytetty Pyhä Raamattu on meidän laki- ja oppikirjamme sekä korkeimman valistuksen lähteemme;
23 ETTÄ vaikka meidän on erottava muutaman päivän päästä, niin me säilytämme jatkuvasti järjestön ykseyden, mitä olemme kokeneet täällä niin suunnattomassa mitassa, ja vaikka me palaamme elämään erilaisten inhimillisten hallitusten ja erilaisten poliittisten hallitsijoitten alaisuudessa, niin me emme salli Jumalaa vastaan taistelevien ihmisten rikkoa ykseyttämme eikä erottaa itseämme teokraattisesta järjestöstä; me olemme järkähtämättömiä toistemme puolesta rukoilemisessa ja noudatamme Raamatun ohjeita, ja vaikka vainokin tulisi kiihkeämmäksi ja meidät hajotettaisiin joukkona ja ajettaisiin maan alle tai meiltä riistettäisiin Raamatun tutkimista koskeva kirjallisuutemme, niin me tottelemme jatkuvasti Jumalaa pikemmin kuin ihmisiä ja saarnaamme Valtakunnan hyvää sanomaa, ihmiskunnan ainoaa Jumalan antamaa toivoa käyttäen yksin Raamattuamme, jos se käy välttämättömäksi, tai vain sydämeemme varastoitua Jumalan Sanaa; me pyrimme kaikissa näissä suhteissa olemaan niiden uskollisten veljiemme kaltaisia, jotka ovat nykyään kommunistien rautaesiripun takana tai totalitaarisen hallituksen ja diktatuurin alaisuudessa ja joiden puolesta emme ole lakanneet rukoilemasta;
24 ETTÄ, mikäli meistä riippuu, Jumalan tahto on täyttyvä meissä loppuun asti, kun on kysymyksessä hänen perustetun Valtakuntansa saarnaaminen ja kaikkien muiden lampaitten kokoaminen hänen Oikean Paimenensa, Jeesuksen Kristuksen, laumaan iloitsemaan pelastuksesta kanssamme, jotta meidät voitaisiin laskea arvollisiksi vietäviksi Jumalan iankaikkiseen uuteen maailmaan Harmagedonin jälkeen, palvomaan siellä häntä yksimielisyydessä hänen luomustensa yhtenä perheenä ilman rotueroavaisuuksia ja kansallisuusrajoja ja jakaumia yhden hallituksen, hänen Kristuksen johtaman Valtakuntansa, alaisuudessa ja tekemään hänen tahtonsa aina ja iankaikkisesti.
25 Me kehotamme sen tähden tässä innoittavassa tilaisuudessa kaikkia niitä, jotka rakastavat elämää onnessa vanhurskaan hallituksen alaisuudessa ja joiden huomioon tämä Päätös tulee, panemaan sydämelleen sen tärkeän sisällön ja kunnioittamaan taivaan ja maan Luojan nimeä sekä kääntymään Hänen Kristuksen johtaman valtakuntansa puoleen, joka on uuden maailman oikeutettu hallitus, ja saattamaan itsensä sopusointuun hänen täydellisen tahtonsa kanssa, koska ”joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti”. – 1. Johannes 2:17.
Jehovan Todistajat Jumalan tahdon kansainvälisessä kokouksessa New Yorkin kaupungissa tänä elokuun ensimmäisenä päivänä 1958.
Hyväksyttäväksi ehdotti N. H. Knorr, presidentti Pennsylvaniassa rekisteröity Vartiotornin Raamattu- & Traktaattiseura
Sitä kannatti F. W. Franz, varapresidentti
Todistajana oli M. G. Henschel, puheenjohtaja
HYVÄKSYMINEN
26 Kun Seuran presidentti oli lopettanut toistamiseen kättentaputuksia aiheuttaneen Päätöksen lukemisen, niin hän ehdotti sen hyväksymistä. Jälleen pauhaavien kättentaputusten aikana kannatti varapresidentti ehdotusta. Presidentti kehotti sitten kaikkia, jotka kannattavat Päätöksen hyväksymistä, sanomaan: Hyvä! 194 418 hengen kuulijakunta huusi yhtenä miehenä: Hyvä! ja puhkesi taas kättentaputuksiin suuresti iloiten ja innostuneena. Tämä antoi mallin samanlaiselle menettelylle toisissa suurimittaisissa lisäkokouksissa joiden piti seurata Isossa-Britanniassa, Saksassa ja muissa maissa ympäri maapalloa seuraavien kuukausien aikana.
27 Yankee-stadionilla ja Poolokentällä suoritetut tätä Päätöstä koskevat toimenpiteet herättivät suurta yleistä huomiota sekä painetussa sanassa että puheessa. Mihin menettelyihin muut ryhtynevätkin tästä lähtien Jehovan todistajien suhteen Päätöksen tähden, niin sen hyväksyneet kristityt ovat panneet mitä vakavimmin sydämelleen, mitä he ovat päättäneet. He esittävät rukouksia ja ponnistelevat voidakseen pitää sen, mitä he ovat vilpittömästi päättäneet juhlallisessa kokouksessa. Heidän vilpittömyytensä tämän Päätöksen hyväksymisessä pannaan nyt koetukselle. Mutta heillä on Raamatun vakuutus, että Kaikkivaltias Jumala Jehova auttaa heitä osoittautumaan luotettaviksi ja uskollisiksi Päätöstä kohtaan, jotta he saisivat kokea hänen pelastuksensa ja jotta hän tulisi ylistetyksi. Heidän yksimielinen Päätöksen ehtojen toteuttamisensa laajentaa suuresti maapallonlaajuista todistamista, mitä he suorittavat, ja se koituu myöskin lukemattomien hyvää tahtovien muiden lampaankaltaisten ihmisten iankaikkiseksi pelastukseksi, jotta nämäkin tekisivät Jumalan tahdon Jumalan vanhurskaassa uudessa maailmassa.
”Silloin myös Herraa [Jehovaa] pelkääväiset puhuvat toinen toisensa kanssa, ja Herra [Jehova] tarkkaa ja kuulee; ja muistokirja kirjoitetaan hänen edessänsä niiden hyväksi, jotka Herraa [Jehovaa] pelkäävät ja hänen nimensä kunniassa pitävät. Ja he ovat, sanoo Herra Sebaot [sotajoukkojen Jehova], sinä päivänä, jonka minä teen, minun omaisuuteni. Ja minä olen heille laupias, niinkuin mies on laupias pojallensa, joka häntä palvelee. Ja te näette jälleen, mikä on ero vanhurskaan ja jumalattoman välillä, sen välillä, joka palvelee Jumalaa, ja sen, joka ei häntä palvele.” – Mal. 3:16–18.
1. Minkä aika tuli kansainvälisen konventin kuudentena päivänä (elok. 1. 1958), ja minkä maailmantapahtuman vuosipäivä se oli?
2. Mihin ensimmäinen maailmansota johti, ja tuliko maailma turvatuksi rauhalle?
3. Mitkä tapahtumat johtivat toiseen maailmansotaan, ja mikä aikakausi syntyi tuon sodan loppupuolella?
4. Miten maailman tila on kehittynyt kolmenatoista senjälkeisenä vuotena, ja miten uskonnolliset johtajat ovat saattaneet ihmiset pettymään?
5. Mitkä painavat tosiasiat tekivät tuosta kansainvälisestä kokouksesta mitä sopivimman ajan Raamatun sanoman julistamiseksi kaikille?
6. Mille kansainvälisessä konventissa olevat Jehovan todistajat yhtyivät julistamaan antautuneensa?
7. Mitä todistajat valittavat, ja minkä tekemisestä he saavat suurimman ilon?
8. Kenelle kaikki nykyiset kansat ovat kiitollisuuden velassa elämästään ja miksi?
9. Mitä meidän kaikkien pitäisi tunnustaa itsellemme yhteisen alkuperän takia?
10. Mitkä seikat ovat suuren vedenpaisumuksen jälkeen saattaneet ihmiskunnan nykyiseen vaaralliseen tilaan?
11. Mitä Jehova Jumala on tahtonut tuoda ihmisluomuksilleen, ja missä vanha maailma on nyt sen tähden ajanvirralla?
12. Mitä Jehova teki hallitusasiassa syksyllä 1914, ja mikä alkoi siis silloin vanhan maailman kansoille?
13. Mikä on kaikkeuden ainoa horjumaton hallitus, ja miksi millään kristikunnan hallituksella ei ole Jumalan tukea?
14. Mitä vuodesta 1914 lähtien moninkertaistuvat todistukset osoittavat, ja miksi ihmiset voivat nyt kuulla ja sanoa: ”Se on totuus”?
15. Mitä kristikunnan papit ovat kieltäytyneet tekemästä täyttyneistä ennustuksista ja lisääntyvistä todistuksista huolimatta, ja mitä he ovat sen seurauksena tehneet?
16. Mihin toimenpiteisiin papit ovat ryhtyneet kommunismin ja uuden maailmansodan pelossa, ja ketä vastaan he ovat yllyttäneet kansoja taistelemaan?
17. Miksi kristikunnan pappeihin kiinnitetään ensinnä huomio Harmagedonissa, ja mitä tapahtuu heidän seuraajilleen?
18. Mistä Jehovan kansa on näin ollen keskellä tätä tilannetta mitä kiitollisin, ja mitä vastuuta se arvostaa?
19. Mitä varten kaikki nuo todistajat ja hyvää tahtovat ihmiset tulivat yhteen kansainväliseen konventtiin?
20. Mitä todistajat ovat tehneet ja päättäneet tehdä Jesajan 2:2–5 esitetyn täyttymykseksi?
21. Mikä on tehnyt todistajista yhden kristityn kansan, ja mitä he rukoilevat vilpittömästi?
22. Miksi heidän järjestönsä on teokraattinen pään, johdon, vaikuttavan voiman ja lakikirjan ollessa kyseessä?
23. Mitä todistajat päättivät järjestön ykseydestä ja saarnaamisesta, ja keiden veljien kaltaisia he halusivat olla?
24. Minkä erityisten Jumalan tahdon piirteitten he haluavat täyttyvän itsessään ja mitä silmällä pitäen?
25. Mitä kokoontuneet todistajat kehottivat lopuksi kaikkia vanhurskaan hallituksen alaisuudessa onnellista elämää rakastavia tekemään ja miksi?
26. Mihin toimenpiteeseen ryhdyttiin tämän esitetyn Päätöksen suhteen?
27. Mitä ne, jotka hyväksyivät Päätöksen, tekevät nyt sen suhteen, ja mihin sen esittämien ehtojen toteuttaminen johtaa?
[Kuva s. 4]
N. H. KNORR
[Kuva s. 5]
F. W. FRANZ
[Kuva s. 14]
Yankee-stadion oli ääriään myöten täynnä, kun 194 418 hyväksyi Päätöksen. Osa tästä joukosta täytti Poolokentän. Katso sivua 16.
[Kuva s. 16]
Poolokentällä istui osa 194 418:sta Päätöksen hyväksyneestä Jumalan tahdon konventissa.