Tarkoituksenmukainen tutkiminen
”Tee äärimmäisesi osoittautuaksesi hyväksytyksi Jumalalle, työmieheksi, jolla ei ole mitään hävettävää, joka käsittelee totuuden sanaa oikein.” – 2. Tim. 2:15, Um.
1, 2. a) Mistä edusta voi Jumalan Sanan tutkija iloita? b) Mikä on ihmisten säälittävä tila nykyään?
USEIMMAT ihmiset eivät halua tutkia. Heille on aivojen käyttö liian rasittavaa. He eivät pidä varsinkaan Jumalan Sanan, Pyhän Raamatun, tutkimisesta. Mutta Kaikkivaltias Jumala ulottaa suosionsa ja hyväksymyksensä kuitenkin sille, joka tutkii ja kokoaa aarteistoonsa ne neuvot, mitkä tuo pyhä Sana sisältää. Se mies on viisas Jehovan silmissä. Hän saa rauhan ja elämän Jehovalta. Mutta – ja tämä on tärkeää nyt – sen miehen sallitaan seisoa Jehovan edessä ja palvella Häntä käsitellen hänen Sanaansa ja jaellen elämää antavia totuuksia eksyneelle, hengellisesti nälkää näkevälle maailmalle. – Sananl. 3:1–6.
2 Maailman ihmiset ovat nykyään hämmennyksissä ja täysin ymmällään. He eivät tiedä, mistä päin etsisivät vapautusta sekavaan tilaansa. He ovat uskoneet viattomasti ja tietämättöminä elämänsä sellaisten ihmisten huostaan, jotka ovat nylkeneet heitä ja sysineet heitä ja johtaneet enemmän harhaan vanhurskauden polulta. Eikö ihmisillä ole mitään toivoa? Eikö ole mitään pelastusta siitä hämmennyksen labyrintista, mihin heidän maalliset johtajansa ovat ohjanneet heidät? – Ps. 107:27; Matt. 9:36.
3, 4. Miksi on pelastustie varattu, ja kuka on varannut sen?
3 Koska nykyisen pahan maailman kouluttamat omatekoiset uskonnolliset opettajat eivät voi olla luotettavia siinä, että he varaisivat elämään johtavaa valistusta, niin mihin ne, jotka huokaavat ja valittavat maassa harjoitettujen kauhistusten takia, voivat kääntyä apua hakemaan? Jehovan puoleen. Hän ei hylkää heitä. ”’Ahdistettuihin kohdistetun väkivallan tähden, köyhien huokaamisen takia minä nousen tällä kertaa’, sanoo Jehova. ’Minä panen [hänet] paikkaan, mikä on turvassa jokaiselta, joka pöyhkeilee hänelle.’ Jehovan sanat ovat puhtaita sanoja, niin kuin maan sulatusuunissa puhdistettu hopea, kirkastettu seitsenkertaisesti. Sinä itse, Jehova, vartioit heitä, sinä varjelet jokaisen tästä sukupolvesta eteenpäin, määräämättömään aikaan asti.” – Ps. 12:5–7, Um.
4 Jehova, ”taivaallisten valojen Isä”, on osoittanut pelastustien. Jotta saisi hänen suosionsa, niin täytyy astua valon tielle ja kulkea sitä alituisesti ollen kääntymättä vasemmalle enempää kuin oikeallekaan. – Jaak. 1:17, Um; Sananl. 4:18.
HAASTE VAATII VASTAUKSEN
5. Miten Saatanan pilkkaan vastataan, ja ketkä vastaavat siihen?
5 Saatana pilkkaa Jehovaa. Jehova sanoo siitä syystä palvelijalleen: ”Ole viisas, poikani, ja saata minun sydämeni iloitsemaan, jotta minä voisin antaa vastauksen hänelle, joka pilkkaa minua.” (Sananl. 27:11, Um) Saatana ja hänen asiamiehensä ovat häväisseet vuosisatoja Jehovan nimeä. Monet syyttävät Jehova Jumalaa ihmisten nykyisistä tuskallisista vaikeuksista. Todellisuudessa on Saatana syypää. Asettuen itse valon enkeliksi ja esittäen nykyisen asiainjärjestelmänsä kauan odotettuna valtakuntana Saatana on saanut itse asiassa kaikki ihmiset kääntymään pois tosi palvonnasta heikkoihin korvikkeisiin. Jehovan nimikkokansan täytyy torjua tämä tosi palvontaa vastaan kohdistettu haaste käsittelemällä totuuden sanaa oikein ja varaamalla ihmisille täsmällistä tietoa Jehovasta ja hänen päätöksestään sekä tilaisuuden tulla pois pimeydestä Jumalan ihmeelliseen valoon. Ihmiset ovat hengellisesti olleet kyllin kauan ’akana’-ravinnon nälkäkuurilla. He pyytävät ja heille täytyy varata täsmällistä tietoa ja ravitsevaa ruokaa Jehovan varastohuoneesta.
6. Minkä hengellisen varauksen Jehova on tehnyt tänä päivänään, mutta millä ehdolla?
6 Nyt on se Jehovan ennustettu päivä, jona hän on muuttanut kansalleen ”puhtaan kielen” ja jona siihen kuuluvat ”palvelevat häntä yksimielisesti”. Hän ei ainoastaan kuule puutteenalaisten huutoa, vaan hän on myöskin tänä päivänä pannut ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjansa” varaamaan hengellistä ravintoa heille, koska heidän edessään olisi ilman sellaista ylläpitoa hengellinen nälänhätä ja kuolema. Kaikki voivat poikkeuksetta käyttää hyväkseen kutsua tulla osallistumaan ”rahatta”. Mutta niillä on vakava vastuu, jotka hakevat tällaista ravintoa käännyttyään pois tämän maailman ”heikoista ja puutteellisista alkeisasioista”. Heidän täytyy totella Jeesuksen sanoja: ”Te saitte ilmaiseksi, antakaa ilmaiseksi.” – Sef. 3:9, As; Ts; Matt. 24:45, Um; Jes. 55:1, 2; Gal. 4:9; Matt. 10:8, Um.
OPPIMINEN
7, 8. Mikä on välttämätöntä totuuden täsmällisen tuntemuksen saavuttamiseksi, ja miksi totuuden vilpitön etsijä ei voi saada sitä kristikunnassa?
7 Kasvaminen vaatii, että meidän on tultava tietämään, miten opitaan. Tämä koskee erityisesti hengellistä kasvua. Viisas ihminen ei halua ainoastaan kuulla, halukkaasti kuunnella, vaan hän myöskin ”omii enemmän opetusta” eikä ole sellainen, joka on ”aina oppimassa mutta [ei] kuitenkaan koskaan [kykene] tulemaan totuuden täsmälliseen tuntemukseen”. Oppiminen on lisääntyvä tapahtumus. Kasvaminen oppimisessa tuo meille halun edistyä totuuden täydelliseen ja täsmälliseen tuntemiseen, jotta me miellyttäisimme Jehovaa ja saisimme hänen hyväksyntänsä. – Sananl. 1:5; 2. Tim. 3:7, Um; Kol. 1:9, 10.
8 Jehova ei suvaitse mitään halpaa korviketta täsmälliselle tiedolle, eivätkä aidot kristitytkään hyväksy sellaista korviketta. Kristikunnan johtajat kykenevät saamaan monta penkin vuokraajaa, ’kirkon tukipylvästä’, mutta kuinka monta sellaista he saavat kypsymään, joka olisi varustettu opettamaan muille Jumalan Sanaa? Jehova sanoi profeettansa kautta nykyisestä täsmällisen tiedon puutteesta: ”Minun kansani tuhoutuu tiedon puutteeseen. . . . Ja on oleva niin kansan kuin papinkin.” Kukaan ei voi tulla totuuden täsmälliseen tuntemukseen, jollei hänen saamansa opetus johda totuuteen. Kysyköön kukin meistä itseltään: Onko minun saamani opetus yhtäpitävä Raamatun kanssa? Onko se tehnyt minut päteväksi ja halukkaaksi olemaan Jumalan toimelias palvelija, joka kertoo päivästä päivään hänen pelastuksensa hyvää uutista? – Hoos. 4:6, 9, As; Ps. 96:2.
PÄTEVÄT OPETTAJIKSI
9. Miksi Jehovan todistajain täytyy nyt tutkia määrätietoisesti?
9 Jokainen, joka saa Jehovan hengellisiä varauksia, tulee vastuulliseksi niiden toimittamisesta toisille. Mutta hänen täytyy olla ensin pätevä, edistyä pois ’lastentarhasta’. Nykyisen pätevän Jumalan palvelijan täytyy tietää, miten on oikealla tavalla kasvatettava ja saatettava kypsyyteen monet halukkaat opiskelijat, jotka asennoituvat Jehovan vanhurskaan uuden maailman puolelle. Siksi vaaditaan tutkimista, jatkuvaa tutkimista, syvällistä tutkimista, jotta tulisi päteväksi alipaimenena ohjaamaan lammasmaisia ihmisiä Kristuksen ”lammastarhaan”. Koska kysymyksessä ovat Jumalan pyhät edut, niin Jumalan palvelijoitten on nyt tutkittava tietty tarkoitus mielessään. – Hepr. 5:12–14; 2. Tim. 2:15.
10. Mitkä kolme päämäärää Jehovan todistajilla on palvellessaan?
10 Jehovan todistajat ovat etupäässä kiinnostuneita Hänen miellyttämisestään, joka on kutsunut heidät palvelemaan Jeesuksen, suuren Opettajan, alaisuudessa. He ymmärtävät, että jos heidän palveluksensa on otollista, niin he saavat elämän Jumalalta. Tämä ei ole itsekäs vaikutin palvelemaan, se vain vaatii sitä, mitä Jumala on luvannut. He kokevat myöskin suunnatonta iloa, kun he toimivat Johtajansa ohjaamassa kokoamistyössä, varsinkin kun heidän ahkera toimintansa menestyy ja onnistuu. – Hepr. 11:6; Joh. 10:16.
11, 12. a) Miten täsmällisen tiedon puutetta voitaisiin pitää rikollisena ja varsinkin millaisissa olosuhteissa? b) Miksi täsmällinen tieto on niin tärkeä nykyään?
11 Maailma on nyt täynnä niitä, jotka ovat varustettuja juuri ja juuri riittävällä tiedolla saadakseen toimen elatuksensa hankkimiseksi. Näin niukasti varustettu ei tule ehkä milloinkaan ilmi. Ja jos hän joutuisi ilmi, niin hän ei kenties kärsisi suurta menetystä, paitsi mahdollisesti rohkeuden menetyksen. Mutta tällainen täsmällisen tiedon puute voisi olla rikollista. Esimerkiksi lento-opiskelija, joka ei opiskelisi oikeassa tarkoituksessa, saattaisi oppia ainoastaan kylliksi ohjatakseen koneensa ilmaan ja laskeakseen sen maahan. Ihanteellisissa lento-olosuhteissa häntä voitaisiin pitää hyvänä lentäjänä. Mutta hänen tiedonpuutteensa tulisi päivänvaloon, kun sattuisi hätätila, ja silloin olisi liian myöhäistä oppia tuntemaan yksityiskohtia lentämisen periaatteista. Hän olisi huonosti varustettu suojelemaan huostaansa uskottuja ihmisten henkiä.
12 Tällainen välinpitämättömyys toisten hengestä on totisesti rikollista, kun näiden iankaikkinen elämä on kysymyksessä. Voi olla, että niin sanotut uskonnolliset ”taivaan luotsit” ovat maailmallisine viisauksineen näin välinpitämättömiä seurakuntiensa hengellisestä elämästä. Mutta ”tämän maailman viisaus on hullutusta Jumalalle, sillä on kirjoitettu: ’Hän vangitsee viisaat heidän omaan nokkeluuteensa.’ Ja jälleen: ’Jehova tietää, että viisasten päätelmät ovat joutavia.’” Opiskeleminen siinä rajoitetussa tarkoituksessa, että saisi uskonnollisen oppiarvon saavuttaakseen ihmisten ylistystä ja tullakseen ’hengellisen säädyn herrasmieheksi’, saattaa riittää tekemään jonkun päteväksi pappina tämän maailman mittapuun mukaan. Mutta oppiarvon omaaminen ja Jumalan palvelijalta näyttäminen ei tee kenestäkään hänen luotettavaa palvelijaansa, jolle Jehova uskoo uuteen maailmaansa pääsevien lapsiensa tulevan elämän. Jotta voisi opettaa toisia pätevästi ja saattaa heidät totuuden täsmälliseen tuntemukseen, niin siihen vaaditaan enemmän. Kysymyksen ollessa valistuksesta elämää varten on tosiaan rikollista tietää juuri ja juuri kylliksi ’selviytyäkseen’, koska iankaikkinen elämä on kyseessä, sekä opettajan että oppilaan elämä. Täsmällinen tieto on sen tähden välttämätön ja tärkeä, varsinkin nyt, jolloin Jehova ohjaa valmennusohjelmaansa loputtoman elämän saamiseksi. – 1. Kor. 3:19, Um; 1. Tim. 2:3, 4; Hes. 3:17–20.
13, 14. a) Miksi into ei yksin riitä, ja voidaanko Jumalan palvelemisen lahja ostaa? b) Riittääkö pelkkä palvelemishalu?
13 Kristillisen seurakunnan varhaisina päivinä oli eräitä, jotka pyrkivät johtajiksi ja opettajiksi sekä käyttämään apostolien valtaa. Mitä muita ominaisuuksia heillä lieneekin ollut, niin he eivät olleet varustettuja opettamaan kristillistä oppia. Paavali kirjoittikin sen tähden heistä: ”Minä todistan heistä, että heillä on intoa Jumalan puolesta, mutta ei täsmällisen tiedon mukaisesti, sillä koska he eivät tunteneet Jumalan vanhurskautta, vaan yrittivät perustaa omansa, niin he eivät alistuneet Jumalan vanhurskauteen.” Yrittipä eräs kunnianhimoinen mies ostaakin aseman apostoli Pietarilta, mistä häpeämättömyydestä hän sai perinpohjaiset nuhteet. Tänä kristillisen seurakunnan aikana ei opettajan asemaa Jehovan järjestössä voida ’ostaa’ rahalla eikä muutenkaan. On täytettävä raamatulliset pätevyysvaatimukset. On oltava Jehova Jumalan valtuuttama. – Room. 10:2, 3, Um; Apt. 8:18–24.
14 Jehovan valtuuttaman henkilön täytyy tutkia ”pitäen silmällä pyhien valmennusta palvelustyöhön” päämääränä ”ykseys uskossa ja Jumalan Pojan täsmällisessä tuntemuksessa, täysi-ikäinen miehuus, sen kasvun määrä, mikä kuuluu Kristuksen täyteydelle, jotta emme olisi enää lapsia, joita heitellään edestakaisin kuin aaltojen ajamia ja joita jokainen opintuuli kuljettaa sinne tänne”. Palvelushalu ei siis riitä, vaaditaan myöskin kykyä – kykyä ja voimaa, mitä Jumala varaa. – Ef. 4:11–14, Um.
15. Miksi Raamatun pinnallinen tuntemus ei riitä pyhän luottamusantimme hoitamiseen?
15 Kaikki ihmiset maailmassa eivät tyydy nyt keskinkertaiseen tai arkipäiväiseen tietoon. Monet havaitsevat hyvän varustautumisen tarpeellisuuden heille määrättyjen tai heidän omaksumiensa vastuuvelvollisuuksien täyttämiseksi. Niinpä eivät Jehovan todistajain uuden maailman yhteiskunnassakaan olevat, joille on uskottu harvinainen etu julistaa Jehovan päätöksiä, tyydy pelkkään pinnalliseen Raamatun tuntemukseen. Heidän täytyy olla ”nuhteettomia ja viattomia, Jumalan lapsia ilman tahraa kieron ja nurjan sukupolven keskellä, jonka joukossa [he loistavat] valaisijoina maailmassa säilyttäen kiinteän otteen elämän sanasta”. Palvellessaan ”Kristuksen sijasta lähettiläinä” heidän täytyy noudattaa hänen esimerkkiään ja puhua arvovaltaisesti. Heidän täytyy olla aina valmiit antamaan vastaus eli selitys totuudesta jokaiselle sitä kysyvälle ja sen ansaitsevalle. Tämä vaatii heitä tutkimaan. – Fil. 2:15, 16; 2. Kor. 5:20, Um; Matt. 7:29; 5:14–16; Sananl. 15:28.
16. Mitä esimerkkejä Jehovan todistajat noudattavat tutkiessaan joka päivä Jumalan Sanaa?
16 Jehovan todistajat tutkivat Jumalan Sanaa joka päivä. He tekevät sen iloiten ollakseen varustettuja täyttämään Jumalan heille antamat tehtävät ja ”sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta” Saatanan järjestössä. Tällainen tutkiminen ei ole vaivalloista, ikävää, vaan virkistävää. Se nostaa heidät elämän monien kolahdusten yläpuolelle. He eivät ole Mestarinsa yläpuolella. Jeesus tutki ennen saarnaamistoimeensa ryhtymistä. Ollessaan autiomaassa hän mietti Jehovan Sanaa ja päätöksiä. Tutkiminen ei ollut hänelle ikävää, se oli miellyttävää, virkistävää. Hänen opetuslapsensa tutkivat myöhemmin hänen johdollaan. Hänen ei kerrota panneen heitä tutkimaan liian paljon. Vielä myöhemmin ilmoitetaan Berean seurakunnan saaneen Sanan ja tutkineen sitä ahkerasti joka päivä. Onko tutkiminen nyt vähemmän tärkeätä? – Jes. 61:1; Matt. 5:16; Apt. 17:10, 11.
17, 18. a) Mitä tarkoitusta varten Jehovan todistajat tutkivat Vartiotorni-Seuran julkaisuja? b) Millä ja kenen varaamalla jokapäiväisellä leivällä heidän täytyy ravita itseään?
17 Päteviksi Jehovan todistajiksi ja hänen valtakuntansa hyvän uutisen julistajiksi tuleminen vaatii jatkuvaa, oikein johdettua tutkimista. Jehovan tosi palvelijat ovat hänen ansaitsemattomasta hyvyydestään edistyneet, niin että he eivät ole pelkkiä Raamatun tutkijoita. Raamatun ja toisten sitä selittävien Vartiotorni-Seuran julkaisujen tutkiminen on keino päämäärän saavuttamiseksi. Tämä päämäärä ei ole kauniitten henkilöllisyyksien kehittäminen, vaan että he voisivat olla Jumalan välikappaleita hänen kunnialliseen käyttöönsä, valmistautuneita jokaiseen hyvään työhön. Kun he tutkivat, niin heidän tutkimishalunsa kasvaa samoin kuin heidän halunsa jakaa toisillekin sitä, mitä he ovat oppineet. He ymmärtävät, että päivät ovat jumalattomat, ja siksi he valvovat tarkasti, kuinka he vaeltavat, ”ostaen sopivaa aikaa” itselleen käyttämällä parhaimmin jokaisen tilaisuuden kasvaakseen täsmällisessä tiedossa. – 2. Tim. 2:20, 21, Um; Gal. 6:6; Ef. 5:15, 16, Um.
18 Kristityt toistavat oikeutetusti Matteuksen 6. luvussa kerrottua mallirukousta, erityisesti sitä, että taivaallinen Isä varaisi heille jokapäiväisen leivän. Mutta koska kristityt tietävät, että heidän tuleva elämänsä ei riipu aineellisesta leivästä, vaan päinvastoin niistä elämää antavista sanoista, jotka lähtevät Jehovan suusta, niin he keskittyvät näiden henkeytettyjen sanojen ymmärtämiseen. Eräs osa siitä rukouksesta, minkä Jeesus piti vähän ennen petetyksi tulemistaan, selittää edelleen Jumalan Sanan tutkimisen tärkeyden: ”Isä, . . . Tämä merkitsee iankaikkista elämää, että he hankkivat tietoa sinusta, ainoasta tosi Jumalasta, ja siitä, jonka sinä lähetit, Jeesuksesta Kristuksesta.” Tosiaan, Raamatun tutkimisen päätarkoitus on tutustuminen Isään, sen Tekijään. Kristittyjä kehotetaan lähestymään Jumalaa, etsimään häntä ja huutamaan häntä avuksi uskossa, niin että hän vastaa. Tämä voidaan tehdä perehtymällä läheisesti hänen suureen tekstikirjaansa, Raamattuun. Onnellisia ovat ne, jotka oppivat hyvin sen läksyt! – Matt. 6:11; 4:4; Joh. 4:34; 17:1–3, Um; Jaak. 4:8; Jes. 55:6, 7.
19. Millä ainoalla tavalla voidaan tiedonjano sammuttaa?
19 Raamattu on tyhjentymätön tiedon varastoaitta. Sen Tekijä kehottaa tiedustelijaa pyytämään jatkuvasti tietoa, mitä annetaan auliisti. Mutta pelkkä pyytäminen ei riitä. Palvellakseen Jehovaa pätevästi palvelijan täytyy harkita Jumalan sanoja, hänen täytyy mietiskellä niitä ajatuksissaan, hänen täytyy tehdä niistä tutkimiskohde toimiakseen sitten niiden mukaan. Jumalan meille kirjoittamien ’kirjeitten’ pintapuolinen lukeminen on arvotonta, vaikka me oppisimmekin osia niistä ulkoa ja toistamaan niitä papukaijamaisesti. ”Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä.” Juo runsaasti siitä! – Jaak. 1:5, 6; Joos. 1:8; Jes. 12:3.
LAATU ON KYSYMYKSESSÄ
20. Minkä pyhän luottamusannin Jumala on pannut käsiimme? Miten se voidaan hoitaa?
20 Jehovan palvelijoille on uskottu vastuu siitä, että he puhuvat ”Jumalan pyhiä lausuntoja”. He eivät saa vältellä tätä vastuuta. Jotta he täyttäisivät sen, niin heidän täytyy olla erinomaisia oppimisessa tehden sen ”kokosieluisesti kuin Jehovalle eikä kuin ihmisille”. Jotta he voisivat saattaa hengelliseen kypsyyteen ne monet hyvää tahtovat ihmiset, jotka ovat joka päivä uuden maailman yhteiskunnan yhteydessä, niin heidän täytyy tehdä äärimmäisensä pätevinä työntekijöinä, joilla ”ei ole mitään hävettävää, [jotka käsittelevät] totuuden sanaa oikein”. – 1. Piet. 4:11; Kol. 3:23; 2. Tim. 2:15, Um.
21. Miten me voimme kiinnittää mielemme opetukseen?
21 Säännöllinen läsnäolo sunnuntain ja arkipäivien kokouksissa, Raamatun totuuksien kuunteleminen ja oppiminen sekä myöskin säännöllinen osallistuminen kokouskuluihin kokouspaikan ylläpitämiseksi – nämä ovat uskon oivallisia tekoja. Mutta Jumalan hyväksymyksen saavuttamiseen vaaditaan enemmän. ”Tee äärimmäisesi”, kehottaa Paavali, ”osoittautuaksesi hyväksytyksi Jumalalle, työmieheksi, jolla ei ole mitään hävettävää, joka käsittelee totuuden sanaa oikein.” Voitko sinä olla tyytyväinen siihen, että olet kokouksessa ja vain kuuntelet antaen toisten suorittaa kaiken ajatusten vaihdon ja selittää taas toisille kuultuja ja opittuja hyviä asioita? Olisitko sinä tyytyväinen tällaiseen menettelyyn pitäen sitä koko Jumalalle esittäytymisesi mitan täyttävänä? Tähän soveltuvat hyvin Sananlaskujen 23:12:nnen taivuttelevat sanat: ”Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon [tiedon] ääreen.” Totisesti on välttämätöntä, että me harkitsemme täsmällisen tiedon hankkimista ja toteutamme sitä tarkasti sekä kiinnitämme yksinomaisen huomiomme siihen ja Jehovan tarkoitukseen, kun hän varaa sitä. Ole niin kuin Psalmin 119:97–104 (Um) kirjoittaja: ”Kuinka minä rakastankaan sinun lakiasi! Koko päivän se on minun huoleni. Sinun käskysi tekee minut viisaammaksi kuin minun viholliseni, koska se on minun määräämättömään aikaan asti. Minä olen tullut saamaan enemmän oivallusta kuin minun kaikki opettajani, koska sinun muistutuksesi ovat minun huolenani. Minä käyttäydyn ymmärtäväisemmin kuin vanhemmat miehet, koska minä olen noudattanut sinun määräyksiäsi. Minä olen pidättänyt jalkani jokaiselta huonolta polulta, jotta minä voisin pitää sinun sanasi. Minä en ole kääntynyt syrjään sinun oikeudenpäätöksistäsi, sillä sinä itse olet opettanut minua. Kuinka sulavat minun kitalaelleni sinun sanasi ovatkaan olleet, enemmän kuin hunaja suulleni! Minä käyttäydyn ymmärtäväisesti sinun käskyjesi perusteella. Siksi minä olen vihannut jokaista väärää polkua.”
22. Miten on edistyttävä, jotta olisi pätevä opettamaan?
22 On totisesti aika Jehovan palvelijoitten olla varustautuneita opettamaan, jotta heihin ei tarvitsisi sovelluttaa Paavalin kirpeitä sanoja: ”Vaikka teidän pitäisi olla opettajia aikaan katsoen, niin te tarvitsette jälleen jonkun opettamaan itsellenne alusta lähtien Jumalan pyhien lausuntojen ensimmäisiä alkeita.” Nuo ensimmäiset eli perusperiaatteet ovat tärkeitä, raamatullisen tiedon ”aakkosia”, mutta ”aikaan katsoen” meidän pitäisi edistyä pitemmälle noista perusperiaatteista. Niille pitäisi rakentua edistyvästi varsinainen rakennus, koska ”vahva ruoka kuuluu kypsille ihmisille”. Onko se, mitä me rakennamme niille, verrattavissa kultaan, hopeaan ja jalokiviin – niin että se ansaitsee palkan? Vai teemmekö me sellaisen rakennuksen, mitä verrataan puuhun, heiniin ja olkiin? Kumpi tuottaa kunniaa Herralle Jumalalle? Kumpi merkitsee laatua opettamisessa? – Hepr. 5:12–14, Um; 1. Kor. 3:12.
TUTKIMISEN TARKOITUS
23, 24. a) Miten Jehova käyttää Sanaansa, henkeään ja järjestöään kansansa ohjaamiseksi nykyään? b) Miten tämä lehti auttaa erityisesti tässä suhteessa?
23 Jehova varasi kauan sitten Sanansa Raamatun. Se on käännetty nyt jo monille kielille ja murteille. Sitä ei pidetä enää kätkettynä kuolleisiin kieliin. Sen ilmoitus merkitsee elämää sille, joka ahkerasti tutkii sen sivuja rakastaen sen neuvoja ja totellen sen käskyjä. Niin kuin Jehova on tehnyt kautta aikakausien, hän opastaa nytkin kansaansa pyhällä hengellään, toimivalla voimallaan. Hän on kääntänyt huomionsa kansansa asioihin huomattavassa määrässä erityisesti näinä Harmagedonia edeltäneinä kohtalokkaina päivinä, tultuaan temppeliinsä ”liiton sanansaattajan” seuraamana. Hän käyttää näkyvää järjestöään, mitä hänen ”uskollinen ja ymmärtäväinen orjansa” edustaa, julistuttaakseen maailmanlaajuisesti päätöksiään koskevaa tietoa. Tämä ”orja” on jakanut uskollisesti ruokaa ”sopivaan aikaan” varsinkin tässä lehdessä, Vartiotornissa. – Matt. 24:45, Um.
24 Vartiotorni on nyt saatavissa viidelläkymmenellä kielellä kaikille, jotka rakastavat vanhurskautta. Jokainen, joka on tietoinen hengellisestä tarpeestaan, löytää sen palstoilta arvokasta apua. Se varaa säännöllisesti kipeästi kaivattua raamatullista neuvoa, opetusta ja ajankohtaista tietoa tosi Jumalan palvelijoille. Se yrittää pitää valppaasti kristityt ajan tasalla Raamatun ennustusten täyttymiseen nähden. Vartiotorni on kirjoitettu rakentamaan ja tuomaan siunauksia. Tämä on parasta ajankulua, mitä voimme löytää – hyvää lukemista. Se ei kilpaile minkään muun uskonnollisen lehden kanssa eikä ole niiden kaltainen. Se ei esitä kenenkään ihmisen mielipiteitä, koska se, mitä siinä sanotaan, perustuu erään Suuremman ajatuksiin. Jehovan Sanan ymmärtäminen on Jumalan lahja ja paras apu nykyään totuuden hartaalle etsijälle.
25. Miten meidän pitäisi suhtautua jokaiseen ”Vartiotornin” numeroon saatuamme sen?
25 Mitä minä teen Vartiotornillani, kun minä saan sen? Silmäilenkö minä vain sen läpi nähdäkseni viimeiset uutiset ja panen sen sitten syrjään sopivampaan hetkeen tarkastellakseni huolellisemmin tuon numeron sisältöä? Vai luenko minä sen sijaan sen heti ymmärtäen sen suuren arvon? Luenko minä sitä kuin velvollisuudesta vai siksi, että minä olen halukas oppimaan lisää Jumalan totuutta? Kun minä luen sitä, niin syvennynkö minä siihen? Kiinnitänkö minä tavallista suurempaa huomiota Vartiotorniin? Ennen kuin minä syön kirjaimellista ruokaa, niin minä kiitän Herraa Jumalaa siitä ja pyydän hänen siunaustaan sille. Miten on, kun minä aion sulattaa hengellistä ravintoa tarkastaessani Vartiotornia? Samoin kuin tutkiessani Raamattua minun pitäisi menetellä Vartiotorninkin kanssa: minun olisi etsittävä siinä olevia totuuksia kuin hopeata ja kätkettyjä aarteita. Jokaista Vartiotornin numeroa tulee odottaa kiihkeästi ja sen sisältö tulee nauttia halusta.
26. Mikä meidän mielessämme on tutkiessamme ”Vartiotornia”?
26 Mitä minun mielessäni on, kun minä tutkin Vartiotornia? Sekö, että minä haluan lisätä Jumalan päätösten ymmärtämistäni? Miksi minä haluan lisätä sitä? Omaksi tyydytykseksenikö vain? Vai kenties mielessäni on apostolin sanat: ”Että te täyttyisitte hänen [Jumalan] tahtonsa täsmällisellä tuntemuksella kaikessa viisaudessa ja hengellisessä erottamiskyvyssä vaeltaaksenne Jehovan arvon mukaisesti voidaksenne täysin miellyttää häntä kantaessanne jatkuvasti hedelmää kaikissa hyvissä töissä ja kasvaessanne Jumalan täsmällisessä tuntemuksessa.” (Kol. 1:9, 10, Um) Tämä on suositeltava asenne. Minun hengellinen erottamiskykyni joutuu hyvään käyttöön: toisten auttamiseen. Mutta miten sinun tutkistelusi auttaa toisia?
27, 28. a) Miten henkilökohtainen edistynyt ”Vartiotornin” tutkiminen voi varustaa auttamaan uusia käsittämään hengellisiä totuuksia? b) Miten se voi varustaa auttamaan uusia Raamatun kotitutkistelutyössämme?
27 Viikoittaisessa seurakunnan tutkistelussa on monia uusia, joiden on vaikea ymmärtää totuutta yhtäkkiä. Monet Vartiotornin kirjoitukset sisältävät ”vahvaa ruokaa”, so. kypsälle kristitylle välttämätöntä hengellistä aineistoa. Jumala on luvannut paljastaa tällaisia syviä asioita henkensä kautta, ”sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin”. Sinä voit auttaa näissä seurakunnan tutkisteluissa. Niissä sinun selityksesi avaa uudempien mielen ymmärtämään jonkin kohdan, mikä ei ole heille selvä. Sinun edistyneen henkilökohtaisen Vartiotornin tutkistelusi ei pidä siis syrjäyttää tätä etua. Valmistaudu tätä varten mahdollisesti alleviivaamalla tai merkitsemällä huomattavat kohdat. Lisää sitten nopeasti, sopivalla hetkellä tutkistelun aikana, oma osuutesi seurakunnan tutkistelulle toisten rakennukseksi. Sinä voit siten myöskin kannustaa muita rakkauteen ja oikeisiin töihin antamalla siellä julkisen julistuksen. – 1. Kor. 2:10; Hepr. 10:23–25, Um.
28 Tai kenties sinun mielessäsi on tutkiessasi yksityisesti Vartiotornia niiden auttaminen, jotka ovat vasta äsken ryhtyneet saarnaamaan kentällä, kun sinä olet osallistunut valmennusohjelmaan tai auttanut niitä, joiden luona käyt ja joille olet saattanut johtaa yksityistä Raamatun kotitutkistelua. Tämä olisi tarkoituksenmukaista tutkimista ja sopusoinnussa Paavalin Timoteukselle antaman ohjeen kanssa: ”Usko se uskollisille miehille, jotka vuorostaan ovat päteviä opettamaan toisia.” Muista, että kun sinä jakelet siitä, mitä itse opit, niin sinä saat runsaat osingot: ”Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin.” Jos sinä toisaalta kasaat totuutta itsekkäästi etkä jaa sitä toisille, niin sinä menetät laiskan palvelijan tavoin Jumalan suosion sekä edun palvella häntä. – 2. Tim. 2:2, Um; Luuk. 6:38; Matt. 25:24–30.
29. a) Mitä menetelmiä voidaan käyttää tutkittaessa ennen seurakunnan kokousta? b) Miten pitäisi järjestää täsmällinen aika tällaiselle tutkimiselle?
29 Miten tutkistelusta voidaan saada enimmän? Mikä on edullisin menetelmätapa? Onko tutkittava yksin vai toisten kanssa? Useimmissa kodeissa on Raamatun tutkiminen ja sen lukeminenkin häviämässä tai kokonaan tuntematon. Yhteistutkistelu on edullinen perhepiirissä ja varsinkin jos on lapsia. Vanhempia pidetään vastuullisina lasten henkisestä kasvatuksesta samoin kuin ruumiillisestakin. Mutta käytettäköönpä mitä menettelytapaa hyvänsä, niin me huomaamme, että on välttämätöntä järjestää nimenomaisesti aika Vartiotornin tutkistelulle. Aika on varattu niin moniin asioihin, ettei voida rohjeta päätellä, että tutkitaan vain silloin, kun aika myöten antaa. Aika ei anna koskaan myöten. Aikaa on otettava ja käytettävä tutkimiseen. Kun ymmärretään, että tutkiminen on perusvaatimus elämässä, jotta tulisi paremmaksi Jumalan palvelijaksi, niin silloin siihen otetaan aikaa. Ottakaamme se siis mukaan aikataulukkoomme. Pane se luettelon alkuun. Aivan niin, alkuun. Äläkä nureksi siten käytettyä aikaa. Muista, että kristitty on antanut kaikkensa (aikansakin) Jumalan palvelukseen. Valvo siis tarkasti tätä aikaa ja katso, että se tulee käytetyksi sen Omistajaa miellyttävällä tavalla.
30. Miksi uuden maailman yhteiskunta panee tutkimiselle niin suuren painon?
30 Nähden niiden väistämättömän lopun, jotka halveksivat opetusta, on Jumalan palvelijan tarkattava sitä vakavammin tutkimisen hyvän tavan kehittymistä. Uuden maailman yhteiskunta painottaa siitä syystä sekä yksityis- että ryhmätutkistelua. Maailma on ahdingon kaudessa. Se merkitsee meidän sukupolvemme tuomiopäivää. Vanhurskaat ihmiset haluavat suotuisaa tuomiota, turvallisuutta ja suojelusta. Jumala on varannut tällaisen suojeluksen tänä pahana päivänä niille, jotka etsivät häntä vakavasti ja rehellisesti. Jumalan Sanaan, Raamattuun, sisältyvät opetukset tarjoavat keinon, millä voi löytää tämän suojeluksen ja siunauksen Jumalalta. – Ps. 50:16; Sananl. 1:30–32.