Mitä tarvitaan ikuiseksi onneksemme

”Viisaus on suojaksi [samoin kuin] raha on suojaksi, mutta tiedon etuus on, että itse viisaus varjelee elossa omistajansa.” – Saarn. 7:12, Um.

1. Mikä osoittaa rikkauden kykenemättömyyden tuomaan pysyvää onnea?

ONKO sinulla nyt sitä, mitä onnellisuuteen tarvitaan? Jos sinulla on, niin onko se sinulla kauan? Parhaissakin olosuhteissa elämä on lyhyt. Ihminen elää muutamia päiviä ja palaa tomuun kuin ruoho, mikä kuihtuu, ja kukka, mikä lakastuu, ja varjo, mikä ei ole pysyvä. Kun elämä on mennyt, niin onni loppuu. Rikkaus ei voi varjella sitä. ”Ihmisen elämä ei riipu siitä, mitä hän omistaa, vaikka hänellä olisi yltäkylläisestikin”, sanoi Jeesus. Ja psalminkirjoittaja toteaa: ”Ei yksikään heistä voi suinkaan lunastaa veljeäkään eikä antaa Jumalalle lunastusta hänestä (ja sielun lunastushinta on niin kallis, että se on lakannut määräämättömään aikaan asti), jotta hän eläisi ikuisesti eikä näkisi kuilua. Älä pelkää siksi, että joku saa rikkautta, että hänen talonsa kunnia lisääntyy, sillä hän ei voi kuollessaan viedä mukanaan mitään, hänen kunniansa ei mene hänen mukanaan. Sillä hän siunasi elinaikanaan jatkuvasti omaa sieluaan (ja ihmiset ylistävät sinua, koska sinä teet itsellesi hyvää); se pääsee vähitellen vain niin pitkälle kuin hänen esi-isiensä sukupolvi. He eivät näe enää valoa. Vaikka maan ihminen olisikin kunniassa, niin jos hän ei ymmärrä, hän on tosiaan verrattavissa eläimiin, mitkä ovat tuhoutuneet.” – Luuk. 12:15; Ps. 49:7–9, 16–20, Um.

IKUISTA ONNEA EI TUOTA KUOLEMATON SIELU

2. Millä opilla ihmiset torjuvat kuoleman todellisuuden, mutta mitä Raamattu osoittaa?

² Koska ihmiset eivät halua vaipua unohduksiin, niin he ovat haudanneet kuoleman tosiasian kuolemattomuuskuvitelmaan. Heidän uskontonsa opettavat, että ihmissielu on kuolematon. Ajan kantapää ei jauha heitä siten kokonaan tomuksi. Heidän ylitseen marssivien vuosien paraati ei tallaa heitä unohduksiin. Sielu elää senkin jälkeen kun ruumis tulee mullaksi haudassa. He sanovat, että he ovat tietoisessa tilassa kuoleman jälkeen. Mutta Raamattu ei sano siten: ”Hänen henkensä [tai hengityksensä, reunam.] sammuu, hän menee takaisin multaansa, sinä päivänä häviävät hänen ajatuksensa.” He luulevat olevansa tietoisia siitä, mitä tapahtuu, mutta Raamattu ei ole samaa mieltä: ”Sillä elävät ovat tietoisia siitä, että he kuolevat, mutta kuolleet, ne eivät ole tietoisia yhtään mistään, . . . ei ole työtä eikä aivoitusta eikä tietoa eikä viisautta sheolissa, siinä paikassa, mihin sinä ole menossa.” Heidän kuolematon sielunsa erottaa heidät eläimistä, he opettavat. Raamattu opettaa eri tavalla: ”Sillä on yksi mahdollisuus ihmislasten suhteen ja yksi mahdollisuus eläinten suhteen, ja niillä on sama mahdollisuus. Niin kuin toinen kuolee, niin toinenkin kuolee, ja niillä kaikilla on vain yksi henki [hengitys, reunam.], niin että ihmisellä ei ole mitään ylemmyyttä eläimeen nähden, sillä kaikki on turhuutta. Kaikki menevät yhteen paikkaan. Ne ovat kaikki tulleet olemassaoloon tomusta, ja ne kaikki palaavat tomuun.” Syntinen sielu ei ole kuolematon: ”Se sielu, joka syntiä tekee, on kuoleva.” Sekin ainoa synnitön sielu, joka eli maan päällä ihmisenä, kuoli, koska Jeesuksesta oli kirjoitettu: ”Hän vuodatti sielunsa kuolemaan.” – Ps. 146:4; Saarn. 9:5, 10; 3:19, 20, Um; Hes. 18:4; Jes. 53:12, Ts.

3. Mitä siunauksia viisaus tuo?

³ Jollei meidän elämäntoivomme ole kuolemattomassa sielussa, niin missä se on? Viisaudessa: ”Sillä viisaus on suojaksi [samoin kuin] raha on suojaksi, mutta tiedon etuus on, että itse viisaus varjelee elossa omistajansa.” Eikä se merkitse pelkästään vain elämää, vaan onnellista elämää: ”Onnellinen on se mies, joka on löytänyt viisauden, ja se mies, joka saa oivallusta, sillä sen saavuttaminen on parempi kuin hopean saaminen ja sen tuotto parempi kuin kultakin. Se on kalliimpi kuin korallit, eikä mitään muita sinun ilojasi voida verrata siihen. Päivien pituus on sen oikeassa kädessä, sen vasemmassa kädessä on rikkaus ja kunnia. Sen tiet ovat miellyttävyyden teitä, ja kaikki sen ajotiet ovat rauhaa. Se on elämän puu niille, jotka tarttuvat siihen, ja niitä, jotka pitävät siitä lujin ottein, sanotaan onnellisiksi.” – Saarn. 7:12; Sananl. 3:13–18, Um.

VIISAUS JA JUMALAN VOIMA

4. Mikä on 1. Korinttolaiskirjeen 1:18–25 olevan ydinajatus?

⁴ Mikä viisaus nimenomaan vapauttaa kuolemasta ja johtaa elämään? Kenen tiet ovat miellyttäviä, ja kenen polut rauhaa, ja minkä omistajat ovat onnellisia? 1. Korinttolaiskirjeen 1:18–25 (Um) paljastaa viisauden, mikä osoittaa tien loputtomaan onneen: ”Sillä puhe kidutuspaalusta on hulluutta niille, jotka tuhoutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Sillä on kirjoitettu: ’minä hävitän viisasten ihmisten viisauden, ja minä työnnän syrjään älyniekkojen ymmärryksen.’ Missä on viisas ihminen? Missä kirjanoppinut? Missä tämän asiainjärjestelmän puoltaja? Eikö Jumala tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? Sillä koska maailma ei tullut viisaudessaan Jumalan viisaudesta tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi sen hulluuden kautta, mitä saarnataan, pelastaa uskovat. Sillä sekä juutalaiset pyytävät merkkiä että kreikkalaiset etsivät viisautta, mutta me saarnaamme Kristusta paaluunnaulittuna, joka on juutalaisille lankeamisen aihe, mutta kansoille hullutus; kuitenkin niille, jotka ovat kutsuttuja, sekä juutalaisille että kreikkalaisille, Kristusta, Jumalan voimaa ja Jumalan viisautta, sillä Jumalan hullu asia on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikko asia on voimakkaampi kuin ihmiset.”

5. Onko kaikki ihmisviisaus hulluutta Jumalalle, ja onko kaikki Jumalan viisaus hulluutta epäuskoisille ihmisille?

⁵ Mitä tämä oikein merkitsee? Sitäkö, että kaikki ihmisten viisaus on hulluutta Jumalan silmissä? Ihmisen viisauden käyttö parantaa useasti sairaan tai pelastaa kuolevan. Se valmistaa koneita, mitkä kuljettavat ihmisiä pitkin maata tai yli meren tai halki ilman. Se tekee mahdollisiksi viihtyisät kodit monine mukavuuksineen. Ihmiset voivat sitä käyttäen siirtää ääntä ja musiikkia, jopa elokuviakin tuhansien kilometrien päähän. Kun ihmisen ihmeteltävää kekseliäisyyttä käytetään oikein, niin se ei ole hulluutta Jumalan silmissä. Miten se voisi olla, kun juuri Jumala antoi ihmiselle viisaudenominaisuuden? Kuinka se voisi olla, kun Jeesus sanoi, että ”tämän asiainjärjestelmän lapset ovat omaa sukupolveaan kohtaan käytännöllisesti viisaampia kuin valon lapset”? Emmekä me voi sanoa ilman rajoituksia myöskään, että ihmiset pitäisivät kaikkea Jumalan viisautta hulluutena. He ihmettelevät Jumalan viisautta, mikä heijastuu tähtitaivaista, vihreästä maasta, ihastuttavasta eläinmaailmasta ja heidän omasta ruumiistaan, mikä on niin ”pelottavasti ja ihmeellisesti tehty”. Mitä ihmisen viisautta Jumala sanoo sitten hulluudeksi, ja mikä on sitä Jumalan viisautta, minkä monet ihmiset luokittelevat hulluudeksi? – Luuk. 16:8, Um; Ps. 139:14, KJ.

6. Mikä Jumalan viisaus ja voima näytti hulluudelta ja heikolta ihmisistä?

⁶ Puhe kidutuspaalusta tuntuu heikolta ja hullulta epäuskoisista ihmisistä. Paaluun naulittu Kristus – heikko juutalaisille! Paaluun naulittu Kristus – hulluutta kansoille! Mutta paaluun naulittu Kristus on pelastuville Jumalan voima ja Jumalan viisaus! Kristuksen kuolema kidutuspaalussa on Jumalan viisaus ja voima kuoleman kukistamiseksi ja haudan lopettamiseksi. Kristus näytti kumminkin kovin heikolta juutalaisista. He halveksivat hänen alhaista alkuperäänsä. Mitä hyvää oli milloinkaan tullut Nasaretista? Häntä ei ollut kasvatettu heidän kouluissaan, hän vastusti heidän vakiintuneita uskontojaan, seurusteli syntisten kanssa. Kun hän oli kuolemaisillaan kidutuspaalusta, niin he herjasivat ja pilkkasivat häntä heikkona: ”Muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa.” Ja paaluun naulittu Kristus näytti kovin hullulta kreikkalaisista. He halveksivat Juudeaa – miksi odottaa sitten pelastusta sellaisesta paikasta? He ylenkatsoivat ja torjuivat opin, mikä opetti pelastusta halveksitun juutalaisen häpeällisestä kuolemasta. He ylpeilivät filosofisesta lörpötyksestään, olivat aina valmiit kuuntelemaan jotain mielikuvituksellista puhetta tai kukkaskieltä tai korkealentoista kaunopuheista esitystä kehityksestä tai sielun kuolemattomuudesta, mutta hitaat kuulemaan sitä, mitä he pitivät tietämättömien ja oppimattomien juutalaisten hulluna jaaritteluna Jeesuksesta. – Matt. 27:42.

7. Mikä ihmisten viisaus on hulluutta Jumalan silmissä?

⁷ Juutalaiset saattoivat siis pitää Jeesus-Lunastajaa heikkona, ja kreikkalaiset voivat ajatella asiaa hulluutena, mutta tämä Jumalan hullutus on kuitenkin viisaampaa kuin mikään ihmisten suunnitelma pelastuksen aikaansaamiseksi, ja tämä Jumalan heikko asia on voimakkaampi kuin mitkään ihmisen yritykset välttää kuolema. Kun viisaat ihmiset esittävät oppeja, mitkä tekevät tyhjäksi tai korvaavat Kristuksen lunnaina tai Kuninkaana, kun he ehdottavat suunnitelmiaan tehdäkseen, mitä yksistään Kristuksen lunnaat tai valtakunta toteuttavat, niin heidän viisautensa on hulluutta ja turhaa Jehovan silmissä. Heidän pitäisi vapautua moisesta hulluudesta, jotta he voisivat tulla todellisesti viisaiksi ja ottaa vastaan paaluun naulitun Kristuksen, Jumalan viisauden ja voiman. Paavali neuvoo näin: ”Älköön kukaan harhaantuko: Jos joku teidän keskuudessanne ajattelee olevansa viisas tässä asiainjärjestelmässä, niin tulkoon hän tyhmäksi, jotta hän tulisi viisaaksi. Sillä tämän maailman viisaus on hullutusta Jumalalle, sillä on kirjoitettu: ’Hän vangitsee viisaat heidän omaan nokkeluuteensa.’ Ja jälleen: ’Jehova tietää, että viisasten päätelmät ovat joutavia.’” – 1. Kor. 3:18–20, Um.

8. Minkä luokan Jumala yleensä kutsuu, ja minkä luokan hän hylkää ja miksi?

⁸ Koska maailman viisaat pitivät paaluun naulittua Kristusta heikkona tai hulluutena, niin Paavali jatkoi sanoen: ”Sillä te näette hänen teille antamansa kutsun, veljet, ettei monta inhimillisellä tavalla viisasta kutsuttu, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, vaan Jumala valitsi maailman hulluksi katsoman, jotta hän saattaisi häpeään viisaat, ja Jumala valitsi maailman heikkona pitämän saattaakseen väkevän häpeään; ja Jumala valitsi maailman alhaisen ja ne, joita halveksitaan, sen, mikä ei ole mitään, tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin, jottei mikään liha kerskaisi Jumalan silmissä.” Paavali ei väheksy tietoa. Hän oli valistunut. Hän vaatii kristittyjä tutkimaan. Ei kaikki ihmisviisaus ole hulluutta. Mutta kun se yrittää syrjäyttää Jumalan viisauden ja voiman, niin se on hulluutta ja heikkoa, ja sen omistaja on viisas ainoastaan omasta mielestään. – 1. Kor. 1:26–29, Um.

9. Mikä pitää paikkansa miljoonista ihmisistä nykyään asettaen heidät Paavalin ajan juutalaisten ja kreikkalaisten luokkaan?

⁹ Kuten muinaiset kreikkalaiset, niin on nytkin miljoonia ihmisiä, jotka torjuvat lunnaat hullutuksena ja etsivät viisautta filosofiastaan ja tieteistään. On miljoonia, jotka hylkäävät nyt uskonnollisten juutalaisten tavoin lunnaat heikkona ja pitävät kiinni perimätiedoista ja uskontunnustuksista saadakseen voimaa. Eräs uskonnollinen julkaisu sanoo: ”Suoraan sanoen ei Kristuksen kuolema ollut tarpeellinen ihmisen pelastumiselle.” The Christian Beacon lainasi etevältä papilta Harry Emerson Fosdickilta: ”Tietenkään minä en usko neitseelliseen syntymään enkä tuohon vanhanaikaiseen sijaiskärsimysoppiin, sovitukseen. Enkä minä tunne ketään älykästä kristittyä pappia, joka tekisi niin.” Pastori Lloyd C. Douglas sanoi kirjassaan The Living Faith: ”Olen sanonut teille, että tämä sovinnainen näkemys sovituksesta . . . oli epäoikeutettu, koska Aadamia koskevalla kertomuksella ei ollut riittävää perustusta.” Enimmäkseen yhäkin ”ne, joita halveksitaan, se, mikä ei ole mitään”, ihmiset, joita ei pidetä minään eikä keinään, uskovat, samalla kun ”se, mikä on jotakin”, ne, jotka tämän maailman silmissä ovat joitakin, hylkäävät Jehovan viisauden ja voiman.

IANKAIKKISEN ONNEN SAAMINEN

10. Mitä meidän täytyy tehdä saadaksemme paaluun naulitun Kristuksen ansion itsellemme?

¹⁰ Miten me saamme paaluun naulitun Kristuksen ansion lasketuksi hyväksemme? Heprealaiskirjeen 5:9 (Um) sanoo: ”Hän tuli vastuunalaiseksi kaikkien niiden iankaikkisesta pelastuksesta, jotka tottelevat häntä.” Mitä käskyjä hän määräsi meidät tottelemaan? ”Te tulette olemaan minun todistajiani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja maan äärimmäisiin osiin saakka.” ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkiin kansoihin kuuluvista ihmisistä kastaen heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä, opettaen heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen teille määrännyt.” ”Ja tämä valtakunnan hyvä uutinen tulee saarnattavaksi koko asutussa maassa todistustarkoituksessa kaikille kansoille, ja sitten tulee täydellistetty loppu.” – Apt. 1:8; Matt. 28:19, 20; 24:14, Um.

11. Mitä meidän täytyy tehdä totellaksemme näitä käskyjä, ja miksi tämä on viisasta?

¹¹ Totellaksemme näitä käskyjä meidän täytyy tutkia yksityisesti, kokoontua tutkimaan toisten kanssa ja saada sitten valmennusta todistamistyössä. Kun olemme saaneet kaikkea tätä ilmaiseksi, niin me tarjoamme sen myöskin ilmaiseksi toisten saatavaksi. Maailma yleensä pitää tätä saarnaamista heikkona ja hulluna, mutta menneisyydessä ”Jumala näki hyväksi sen hulluuden kautta, mitä saarnataan, pelastaa uskovat”, ja hän pitää tätä yhäkin hyvänä. Jeesuksen ajan juutalaiset voivat pitää häntä sellaisena, mihin kompastuu, ja kansat saattoivat pitää hänen kuolemaansa hulluna, ja nykyajan ihmiset saattavat sivuuttaa Jeesuksen lunastusvarauksen, ja kristikunnan modernistipapit voivat sanoa sitä hulluudeksi, mutta siitä huolimatta, mitä nämä kaikki maailman viisaat sanovat, ei taivaan alla ole annettu mitään muuta nimeä, missä me voimme saada pysyvän onnen, koska ”ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman”. – Apt. 4:12.

12. Miksi kuolinvuodekatumus on liian myöhäinen, ja mikä osoittaa, ettei rikkaus voi pelastaa Harmagedonissa?

¹² Sinä voit olla nyt onnellinen. Jos sinulla on kylliksi ruokaa ja vaatteita ja suojaa, niin sinä voit tuntea turvallisuutta. Mutta kun kuolinpäivä tulee eteesi, niin kuinka onnellinen sinä olet silloin? Mitä sinä annat elämästäsi? Kuolinvuodekatumusuhrinko? Se on yhtä turha kuin kuvitelma kuolemattomasta sielusta. On liian myöhäistä varastoida aarretta taivaaseen palvelemalla tottelevaisesti Jehovaa ja mukautumalla Kristuksen käskyihin, eikä maallinen hopea- ja kulta-aarre voi lunastaa sinua. Ehkä sinun kuolinvuodenäytöksesi tulee Jehovan Harmagedonin sodassa. Materialismin avulla koottu rikkaus ei pelasta sen uhreja: ”Hopeansa he viskaavat kaduille, ja heidän kultansa tulee heille saastaksi. Heidän kultansa ja hopeansa eivät voi heitä pelastaa Herran [Jehovan] vihan päivänä.” Mikä on nyt ja tulevaisuutta silmällä pitäen viisas menetelmätapa? – Hes. 7:19.

13. Mitä me tarvitsemme ollaksemme nyt onnellisia, ja mitä me tarvitsemme saavuttaaksemme ikuisen onnen?

¹³ Me emme yritä ohjata laivaa maalla emmekä ajaa autoa yli meren emmekä niittää ruohikkoa kirjoituskoneella. Meidän ei pitäisi panna itseämme tekemään sellaista, mitä varten meitä ei ole luotu. Ravinto ja juoma ja raha ovat sopivia, mutta Jumala ei tehnyt meitä ahmateiksi eikä juopottelijoiksi eikä ahneiksi materialisteiksi. On hyvä leikkiä vähän, mutta meidän ei pidä tulla hyödyttömiksi hulivileiksi. Meidän täytyy tutkia saadaksemme tietoa Jehovasta, tehdä työtä hänen palveluksessaan, toimia oikeudenmukaisesti kaikkia kohtaan ja rakastaa itseämme ja lähimmäistämme ja Jumalaa. Me tarvitsemme jotain aineellista, mutta ilman materialismia. Me tarvitsemme jonkin verran rahaa, mutta emme rahanhimoa. Me tarvitsemme Jehovan henkeä, joten tehkäämme tilaa sille. Meitä kehotetaan palvomaan. Noudattakaamme siis tätä käskyä innokkaasti. Näin tehden olemme nyt onnellisia. Mutta entä jos kuolemme ja palaamme tomuun? Mikä voi tehdä tomun onnelliseksi? Ei mikään, jollei Jehova palauta meitä tomusta uudelleen elämään. Ja hän tekee sen vain, jos me olemme käyttäneet hyväksemme ainoita sopivia, tehokkaita, voimallisia lunnaita. Mitä siis tarvitaan meidän tekemiseksemme onnellisiksi ikuisesti? Tarvitaan paaluun naulittua Kristusta, Jumalan viisautta ja Jumalan voimaa. Tartu siihen nyt!