Kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten uuden maailman käännös

1. Miten Kirjoitusten ensimmäinen kirjoitettu käännös toimitettiin?

PYHIEN Kirjoitusten ensimmäinen kirjoitettu käännös suoritettiin heprealaisesta kaanonista tavalliselle kreikan kielelle, ja se tunnettiin kreikkalaisena Septuaginta-käännöksena (LXX).a Kristuksen opetuslapset, jotka kirjoittivat kreikaksi, lainasivat tästä käännöksestä henkeytettyihin kirjoituksiinsa. Kreikkalaista Septuagintaa alettiin valmistaa kolmannen vuosisadan alussa ennen Kristusta Aleksandriassa, Egyptissä, minkä asukkaat olivat silloin suureksi osaksi kreikkaa puhuvia juutalaisia. Jerusalemin heprealaiset olivat kehittäneet ennakkoluuloja Kirjoitusten pyhän kaanonin kirjoitettuja käännöksiä kohtaan pitäen näitä Kirjoituksia liian pyhinä kärsimään väärinesityksestä, mitä voitiin luonnollisesti odottaa vieraalle kielelle tehdyltä käännökseltä. Mutta tästä heprealaisten ennakkoluulosta huolimatta jatkoivat ilmeisesti Aleksandrian – ei Palestiinan – juutalaiset kääntämistä kolmen vuosisadan ajan ja Egyptin hallitsijan suojeluksessa sekä mahdollisesti Palestiinasta tuoduista heprealaisista kirjakääröistä. Vaikka eräs uskonnollinen perimätieto väittää Septuagintaa henkeytetyksi, ei tätä väitettä todista mikään käännöksessä tai sen ulkopuolella oleva seikka. Tämä käännös sisälsi sen, mitä voidaan nimittää esikristillisiksi Kreikkalaisiksi Kirjoituksiksi. Se osoittautui hyvin arvokkaaksi ensimmäisen vuosisadan seurakunnan kreikkaa puhuneille kristityille sekä itselleen Heprealaisten Kirjoitusten kääntäjille. Tämä kreikkalainen käännös, ei itse heprealainen Raamattu, oli se Kirjoitus-kokoelma, jota käytettiin kristillisen lähetystyön levitessä länteenpäin kautta Euroopan.

2. Milloin Raamatun kaanon tuli täydelliseksi? Milloin ja miten sen kirjat koottiin ja julkaistiin?

² Kristuksen opetuslasten henkeytettyjen kirjoitusten virallinen luettelo eli kaanon tuli täydelliseksi ensimmäisellä vuosisadalla jKr. Koska nämä kirjoitukset kirjoitettiin kreikaksi, niin ne muodostavat täysin oikeutetusti niin sanotut Kristilliset Kreikkalaiset Kirjoitukset. Ne ovat samalla tavalla kuin Heprealaisetkin (Aramealaiset) Kirjoitukset henkeytettyjä, ja ne täydentävät nuo muinaiset kirjoitukset muodostaen niiden kanssa täydellisen Raamatun. Näin täydentyi Pyhän Raamatun henkeytettyjen kirjojen kaanon eli virallinen kokoelma ensimmäisen vuosisadan lopulla jKr.b Pyhien Kirjoitusten kirjoitettuja käännöksiä valmistui sitä mukaa, kuin niitä tarvittiin varhaiskristittyjen koettaessa Kristuksen käskyä noudattaen suorittaa lähetystyötä tehdäkseen opetuslapsia kaikista kansoista. Heprealaisen kaanonin kirjat oli koottu jo Jerusalemissa ennen sen v. 70 jKr. tapahtunutta hävitystä, ja nyt tapahtui toisella vuosisadalla henkeytettyjen Kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten muodostamien kirjojen kokoaminen, ja käännöksiä suoritettiin. Ilmestyi käännös vanhaksi latinaksi. Osia Kirjoituksista, kuten neljä evankeliumikertomusta ja apostoli Paavalin kirjeet, pantiin yhteen koodeksin muotoon meidän aikamme kirjojen tavalla, jotta niitä olisi ollut mukavampi käsitellä ja käyttää. Kirjojen paneminen kansien väliin tällä tavalla näyttää olleen kristillisen seurakunnan huomattava erikoisuus kirjanvalmistusteollisuudessa tuolla varhaisella toisella vuosisadalla.

3. Mikä oli ensimmäinen painettu Raamattu? Kuka teki sen käännöksen?

³ Eusebius Hieronymus, joka tunnetaan tavallisesti ”pyhänä Hieronymuksena”, ryhtyi käännöstyöhönsä neljännen vuosisadan lopussa. Hän sai v. 383 valmiiksi Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumikertomusten uuden latinalaisen käännöksensä ja suoritti v. 405 loppuun koko Raamatun kääntämisen hepreasta ja kreikasta latinaksi. Laajalle levinneestä vastustuksesta huolimatta Hieronymuksen latinalainen käännös pääsi voitolle ja tuli läntisen kristikunnan Raamatuksi tuhanneksi seuraavaksi vuodeksi. Se tuli tunnetuksi latinalaisena Vulgatana eli ”yleisenä latinalaisena painoksena”. Juuri tämä latinalainen Vulgata oli ensimmäinen Johann Gutenbergin painosta Mainzissa, Saksassa, tullut Raamattu.

4. Kun latinan kieli kuoli, niin mitä käännöksiä tarvittiin? Miten tämä tarve täytettiin?

⁴ Mutta latina kuoli aikanaan eikä ollut enää yhteisen kansan kielen asemassa, ja sitten kehittyi latinalaisperäisiä sekä myös teutonisia kansan kieliä. Kansankielisten raamatunkäännösten tarve kävi yhä vaativammaksi, ja niin valmistettiin useita käsinkirjoitettuja eli käsikirjoituskäännöksiä. Ennen kuin kirjapaino keksittiin n. vuonna 1456, oli olemassa monia saksalaisia käännöksiä koko Raamatusta tai sen osista. Ensimmäinen nykyaikaisella kielellä painettu Raamattu oli tuntemattoman tekijän saksalainen käännös, jonka Johann Mentel painoi Strassburgissa v. 1466. Mutta aika ei salli kertoa tai edes mainitakaan Raamatun painamisesta kaikilla muilla kielillä.

LAHKOLAISUUDESTA VAPAA RAAMATTUSEURA

5. Mihin on Vartiotorni-Seura omistautunut alustaan lähtien? Miten ja miksi se on käyttänyt raamatunkäännöksiä?

⁵ Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura on käyttänyt perustamisestaan lähtien v. 1611 valmistunutta kuningas Jaakon käännöstä Raamatun tutkimisen peruskäännöksenä. Pääpyrkimyksenämme on ollut tehdä ihmisille selväksi Raamatun selvät opit paljastuvien ennustusten valossa. Me yritämme edistyä totuuden kirkastuvassa valossa ja päästä vapaiksi ihmisten kaikista himmentävistä perimätiedoista sekä tämän maailman pakanallisista filosofioista. Kun tämä Seura muodostettiin ensiksi 1881, niin sen nimi oli Vartiotornin Traktaattiseura, mikä ilmaisi sen tarkoituksen levittää Raamatun paljastuneita totuuksia. (The Watchtower, huhtikuu 1881) Vuonna 1884 se rekisteröitiin nimellä Siionin Vartiotornin Traktaattiseura, mutta 1896 se nimitettiin Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuraksi. Se on nimensä mukaan levittänyt Raamattuja sekä julkaissut kirjoja, traktaatteja ja muita kirjoituksia levittääkseen kristillistä tietoa, mikä perustuu Jumalan Sanan kalliopohjaopetuksille. Sen ihmisille antama raamatullinen valistus on ollut lahkolaisuudesta vapaa, ja yksistään tällainen valistus antaa kristityille vapauden murtautua uskonnollisen perimätiedon ja maailmallisen filosofian läpi ja päästä jälleen siihen ”uskoon, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu”. Siitä lähtien, kun Vartiotorni-lehti alkoi ilmestyä 1879, ovat Vartiotorni-Seuran englantilaiset julkaisut lainanneet tähän mennessä useammasta kuin seitsemästäkymmenestä eri englannin- ja muunkielisestä raamatunkäännöksestä ja tehneet viittauksia niihin. Seura on täten tunnustanut niiden kaikkien arvon ja käyttänyt niissä kaikissa olevaa hyvää siinä määrin, kuin on tarvittu Jumalan tosi sanoman esittämiseksi ja uskonnollisen hämmennyksen poistamiseksi.

6. Milloin Seurasta tuli ensi kerran Raamattuja painava Seura? Miten?

⁶ Vartiotorni-Seura sai v. 1902 haltuunsa ensimmäiset raamattupainoksen laatat, ja siten siitä voi tulla Raamattuja painava seura. Nämä olivat Kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten emfaattisen [korostetun] käännöksen laatat, mikä käännös tunnetaan nimellä ”The Emphatic Diaglott”. Sen tekijä, Benjamin Wilson, eräs Genevessä, Illinoisissa, asunut sanomalehdentoimittaja, julkaisi sen ensiksi v. 1864, mutta hän ei ollut koskaan yhteydessä Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran kanssa. Tässä emfaattisessa käännöksessä oli eräitä huomattavia piirteitä, mitkä auttoivat ymmärtämään totuuden paremmin. Mutta vasta jouluk. 21 p:nä 1926 painettiin The Emphatic Diaglott meidän Seuramme omissa painokoneissa ja pantiin kansiin sen omassa painossa.

7. Miten Seura joutui painamaan koko Raamatun ja laskemaan sen julkisuuteen?

⁷ Tämä johti lopulta siihen, että Seura halusi painaa koko Raamatun omassa painossaan. Toinen maailmansota teki riippumattoman Raamattu-julkaisun tarpeen entistä suuremmaksi. Seuran onnistuikin tuon maapallonlaajuisen ottelun tuskien keskellä ostaa täydellisen kuningas Jaakon raamatunkäännöksen laatat. Jehovan todistajain uuden maailman teokraattinen konventti alkoi syyskuun 18 p:nä 1942, ja sen keskuskokouspaikka oli Clevelandissä, Ohiossa. Seuran presidentti puhui siellä aiheesta ”’Hengen miekan’ esittäminen” ja laski sen huippukohdassa julkisuuteen ensimmäisen painossamme valmistetun koko Raamatun. Sen Liitteeseen oli lisätty monta hyödyllistä piirrettä Raamatun tutkistelua varten. Sitä levisi Amerikassa heti 35 000 kappaletta, ja sen jälkeen tätä Vartiotornin painosta on levitetty 700 000 moniin maihin.

8. Minkä muun raamatunkäännöksen Seura sitten painoi ja laski julkisuuteen ja miten?

⁸ Amerikkalainen standardikäännös [engl.] on kahdennenkymmenennen vuosisadan erinomainen raamattukäännös. Sen lisäksi, että siinä on suuria parannuksia verrattuna kuningas Jaakon käännökseen, siinä on myöskin se huomattava ja kiitettävä puoli, että se sisältää Jumalan nimen ”Jehova” niissä 6 823 paikassa, joissa se esiintyy Heprealaisissa Kirjoituksissa. Vartiotorni-Seuran onnistui pitkien neuvottelujen ja raha-asiain järjestelyjen kautta ostaa 1944 koko Raamatun Amerikkalaisen standardikäännöksen laattojen käyttö painaakseen tätä käännöstä omissa koneissaan liittäen siihen erikoisesti valmistetun Lisäyksen Raamatun tutkinnan avuksi. Kun Jehovan todistajat olivat elok. 10 p:nä 1944 pääkonventtipaikassaan Buffalossa, New Yorkissa, ja 17:ssä muussa kokouspaikassa, mitkä oli yhdistetty yksityisin puhelinlinjoin keskenään, niin Seuran presidentti ilahdutti suurta kuulijakuntaansa laskemalla julkisuuteen Vartiotornin painaman Amerikkalaisen standardikäännöksen. 252 000 kappaletta on jo valmistettu, ja se on osoittautunut lisävälineeksi Jumalan pyhän nimen kaiuttamisessa ja niiden suurenmoisten uutisten julistamisessa, mitkä kertovat hänen uuden maailman valtakunnastaan, jossa on elämä ja rauha.

UUDEN KÄÄNNÖKSEN VALMISTAMINEN JA JULKAISEMINEN

9. Mikä tarve tunnettiin, kun kaikkia eri käännöksiä oli käytetty? Miksi?

⁹ Me tunnustamme kiitollisuudenvelkamme kaikille niille raamatunkäännöksille, joita olemme käyttäneet päästessämme siihen totuuteen, mikä meillä nyt on Jumalan Sanasta. Me emme halua estää käyttämästä mitään näistä raamatunkäännöksistä, vaan aiomme itsekin käyttää niitä sopivasti. Mutta kaikkina niinä vuosina, jotka olemme käyttäneet näitä käännöksiä, viimeistäkin niistä, olemme havainneet ne puutteellisiksi. Ne ovat yhdessä tai toisessa tärkeässä kohdassa epäjohdonmukaisia tai epätyydyttäviä, uskonnollisten perimätietojen tai maallisen filosofian saastuttamia, eivätkä niin ollen sopusoinnussa niiden pyhien totuuksien kanssa, mitkä Jehova Jumala on ennallistanut vihkiytyneelle kansalleen, joka huutaa avukseen hänen nimeään ja koettaa palvella häntä yksimielisesti. Näin on ollut erityisesti Kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten laita, jotka heittävät valoa muinaisiin Heprealaisiin Kirjoituksiin ja antavat oikean selityksen niille. Yhä suurempana on tunnettu tarve saada nykykielinen paljastuneen totuuden kanssa sopusoinnussa oleva käännös, joka kuitenkin tarjoaisi meille perustan lisätotuuden saamiselle esittämällä luotettavasti alkuperäisten kirjoitusten ajatuksen; käännös, joka olisi yhtä ymmärrettävä nykyaikaisille lukijoille, kuin Kristuksen opetuslasten kirjoitukset olivat oman aikansa yksinkertaisille, vilpittömille, tavallisille, alhaisille lukijoille. Jeesus muistutti meille, että hänen taivaan Isänsä tietää lastensa tarpeet, ennen kuin he pyytävätkään niitä häneltä. Miten hän on pitänyt meistä huolta tämän näin kipeästi tuntemamme tarpeen suhteen?

10. Miten uusi raamatunkäännöskomitea ilmoitettiin eräässä johtajain kokouksessa, ja mitä se oli tehnyt?

¹⁰ Erityisesti vuodesta 1946 lähtien on Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentti tiedustellut tällaista kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten käännöstä. Seuran presidentti piti syyskuun 3 p:nä 1949 klo 8 Brooklynin päämajassa (Beetelissä) yhteiskokouksen Pennsylvanian- ja New Yorkin-yhdistysten johtokuntien kanssa, ja ainoastaan yksi johtaja oli poissa. Kun kokous oli avattu rukouksella, niin presidentti ilmoitti näille kahdeksalle johtajatoverilleen, että oli olemassa ”Uuden maailman Raamatun käännöskomitea” ja että se oli suorittanut Kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten kääntämisen loppuun. Se oli antanut tämän käännöksen Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran Pennsylvanian-yhdistyksen omistukseen ja valvontaan juuri edellisenä päivänä. Hän luki komitean asiapaperin, millä se jätti käännöskäsikirjoituksen Seuralle tunnustukseksi Seuran lahkolaisuudesta vapaalle työlle Jumalan pyhän Sanan levittämisessä ja sen opetusten tuntemuksen ja ymmärtämisen edistämisessä kaikkiin kansoihin, sukukuntiin, kansakuntiin ja kieliin kuuluville ihmisille ja siinä tarkoituksessa, että tämä käännös saattaisi olla sille uusi välikappale sen laajentaessa kristillistä valistustoimintaansa kautta maailman.

11. Mitä tällä Seuralle luovutetulla käännöksellä tehtiin? Milloin ja missä sitä ryhdyttiin valmistamaan julkaistavaksi?

¹¹ Presidentti oli itse lukenut koko käännöskäsikirjoituksen, ja hän luki pyynnöstä useita kokonaisia lukuja kokoukselle salliakseen johtajien nähdä käännöksen laadun. Kaikki läsnäolleet johtajat antoivat tämän lukemisen jälkeen suosiolliset arvostelunsa. Eräs Pennsylvanian-yhdistyksen johtaja esitti sitten, että Seura ottaisi lahjan vastaan. Tätä kannatettiin. Kaikki yhdistyksen johtajat hyväksyivät yksimielisesti esityksen, ja niin tuli käännöksestä laillisesti Seuran Pennsylvanian-yhdistyksen omaisuutta. Mutta se piti painaa New Yorkin-yhdistyksen painossa täällä Brooklynissä, N. Y. Presidentti antoi syyskuun 29 p:nä 1949 ensimmäisen osan käsikirjoituksesta Brooklynin painon väelle, niin että se voi ryhtyä siihen käsiksi.

12. Miten käännöksen julkaiseminen ja julkisuuteen laskeminen edistyi?

¹² Kun otamme huomioon kaiken muun työn, mikä painon täytyi suorittaa, ja kaikki ne erikoispiirteet, mitkä komitea laati käännöksen mukaan, niin valmiin julkaisun aikaansaaminen merkitsi suunnatonta työmäärää. Brooklynin päämajan (Beetelin) perheestä muodostettiin 40 hengen ryhmä suorittamaan ylimääräistä oikolukua ja tarkistusta, jotta julkaisun erikoispiirteitten täsmällisyys olisi varma. Uuden maailman Raamatun käännöskomitea antoi meille helmik. 9 p:nä 1950 tärkeän Esipuheensa tähän käännökseen. Oli kauan aikaa kyseellistä, voitaisiinko tämä työ suorittaa suunnitelman mukaan 1950 kesällä olevaan huomattavaan tilaisuuteen. Mutta kun Seuran presidentti piti keskiviikkoiltana, elok. 2 p:nä 1950, puheensa ”Puhtaan kielen muuttaminen ihmisille” Yankee-stadionilla New Yorkin kaupungissa, niin hänellä oli suurenmoinen ilo laskea julkisuuteen Jehovan todistajain kansainväliselle Teokratian lisääntymiskonventille Kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten uuden maailman käännös. 72:sta maailman maasta olleitten monien tuhansien suunnaton joukko vastaanotti käännöksen mitä ihastuneimpana ja kiitollisimpana. Konventtilaiset ottivat innostuneina kymmeniätuhansia kappaleita jo sinä iltapäivänä ja useita tuhansia konventin päättyessä elokuun 6:ntena.

TUNNUSOMAISIA PIIRTEITÄ

13. Mitä on sanottava sen nimestä, sen käyttämästä kreikankielisestä tekstistä ja sen kielenkäytöstä?

¹³ Tämä uusi käännös poikkeaa täydellisesti uskontunnustusten sitoman kristikunnan perimätiedoista. Jo nimikin ilmaisee tämän, ollen käännös ”Kristillisistä Kreikkalaisista Kirjoituksista” eikä, kuten tavaksi on tullut, ns. ”Uusi Testamentti”. On epäraamatullista ja harhaannuttavaa sanoa näitä 27:ää henkeytettyjen Kirjoitusten kristillistä kirjaa ”Uudeksi Testamentiksi”. Tämä käännös ei ole minkään aikaisemman teoksen tarkistus, vaan uuden uutukainen käännös alkuperäisestä kreikkalaisesta tekstistä, käyttäen kahden tunnustetun englantilaisen oppineen, Westcottin ja Hortin, täysipainoista tekstiä. Mutta käännöskomitea on tutkinut myöskin muiden maitten oppineitten valmistamia tekstejä yrittäen vilpittömästi aikaansaada käännöksen sen mukaiseksi, mitä alkuperäiset Kreikkalaiset Kirjoitukset opettavat. On pyritty sanatarkkaan käännökseen niin pitkälle kuin nykyinen englantilainen kielenkäyttö sallii, ilman että joudutaan omituisuuksiin. Kaikki vanhanaikainen eli käytöstä jäänyt puhetapa on poistettu, niinkuin alkuperäiset Kirjoituksetkin kirjoitettiin sillä tavalla, kuin ihmiset puhelivat luonnollisesti toisilleen siihen aikaan. Tämä auttaa ymmärtämään paremmin asioita ja niin ollen nauttimaan käännöksestä.

14. Minkä sen huomattavan piirteen odotetaan herättävän suurta vastaväittelyä? Mitä lausumistapaa olemme noudattaneet ja miksi?

¹⁴ Eräs huomattava seikka, mikä herättää varmasti väittelyä nykyisten kääntäjien ja kristikunnan uskonnollisten johtajien keskuudessa, on Jumalan itsensä antaman nimen käyttö tässä Kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten englantilaisessa käännöksessä. Jumalan nimi esitetään nelikirjaimisella heprealaisella sanalla, jolle latinalainen kääntäjä Hieronymus antaa nimen ”tetragrammaton”. Tämä nimi esiintyy 6 823 kertaa vanhoissa Heprealaisissa Kirjoituksissa, ja sikäli kuin muistiin merkityt tiedot osoittavat, on tämä nimi luettu ”Jehova” neljänneltätoista vuosisadalta ja tullut tässä muodossa yleiseksi kristikunnassa. Kuinka tämä nimi oikein lausuttiin, sitä ei tiedetä nyt tarkalleen. Mutta vaikka myönnämmekin ”Jahve”-muodon edut, on käännöskomitea käyttänyt muotoa ”Jehova” sen tutunomaisuuden vuoksi ja koska tämän heprealaisen nimen neljä alkuperäistä kirjainta ovat säilyneet siinä. Kun Jumala ilmaisee omana aikanaan pyhän nimensä oikean lausumistavan, niin me teemme iloiten täsmällisen korjauksen.

15. Millä tavalla tämä käännös on ensimmäinen, joka käyttää Jumalan nimeä tällä tavalla?

¹⁵ Komitea ei väitä olevansa ensimmäinen, joka on esittänyt tämän pyhän nimen kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten englantilaisessa käännöksessä. The Emphatic Diaglottin tekijä julkaisi melkein sata vuotta sitten käännöksensä Matteuksen evankeliumikertomuksesta ja käytti siinä 5 kertaa ”Jehovaa”, ja koko Diaglott (1864) sisältää tämän nimen 18 kertaa Matteuksesta Apostolien tekoihin, mutta selittämättä miksi. Mutta, sikäli kuin tiedämme, Uuden maailman käännös on ensimmäinen, joka esittää Jumalan nimen johdonmukaisesti Matteuksesta Ilmestyskirjaan, 237 kertaa kaikkiaan itse luettavassa tekstissä, puhumattakaan niistä 72 kerrasta, jolloin se esiintyy vain reunahuomautuksissa sivun alla.

16. Miten Matteus pani Jumalan nimen Kristillisiin Kirjoituksiin?

¹⁶ ”Mutta te ette voi tehdä sitä”, sanoi eräs kriitikko, jolle käännöskäsikirjoitus luettiin, jotta hän olisi antanut lausuntonsa. Komitea osoittaa kaksikymmentä yhdeksän sivua pitkässä Esipuheessaan, miten se voidaan tehdä pätevin perustein, ja se tekee siten. Englantilaiset Raamatun kääntäjät ovat otaksuneet, ettei Jumalan nimi esiintyisi koskaan Kristuksen opetuslasten henkeytetyissä kirjoituksissa. Mutta Hieronymus, mainitaksemme yhden, ilmoittaa meille: ”Matteus, joka on myöskin Leevi ja joka muuttui publikaanista apostoliksi, laati ensimmäiseksi kaikista evankelistoista Kristuksen evankeliumin Juudeassa heprean kielellä ja heprealaisilla kirjaimilla niiden ympärileikattujen hyväksi, jotka olivat uskoneet. . . . missä evankelista käyttää vanhojen Kirjoitusten todistuksia, siinä hän ei noudata koskaan seitsemänkymmenen kääntäjän [kreikkalaisen Septuagintan], vaan heprean kielen antamaa valtuutusta.” (Catal. Script. Eccl.) Kun Matteus lainasi siis hepreaksi henkeytetyistä Heprealaisista Kirjoituksista, niin hänen on täytynyt lainata uskollisesti Jumalan nimi ja panna se siten evankeliumikertomukseensa. Apostoli Matteus oli yksi niistä miehistä, joista Jeesus sanoi rukoillessaan Jumalaa: ”Minä olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka sinä annoit maailmasta. . . . Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen vastakin.” (Joh. 17:6, 26) Matteus tunsi sen vuoksi tämän nimen Jeesuksen opettamana, eikä hänellä ollut mitään omantunnontuskia käyttäessään sitä oikealla tavalla Jeesuksen elämää käsittelevässä historiassaan. Jos Matteus käänsi oman evankeliumikertomuksensa hepreasta kreikaksi, niin hän noudatti vanhaa menettelytapaa ja pani Jumalan nimen neljä heprealaista kirjainta kreikkalaisen tekstin siihen kohtaan, mihin se kuului, mahdollisesti 18 kertaa, niinkuin se esiintyy Uuden maailman käännöksessä.

17. Miten kreikkalainen Septuaginta oikeutti opetuslapset panemaan Jumalan nimen kreikkalaisiin kirjoituksiinsa? Miksi perinnäistapa ei ollut esteenä?

¹⁷ Kristuksen opetuslapset lainasivat henkeytettyinä Heprealaisten Kirjoitusten kreikkalaisesta Septuaginta-käännöksestä. Tässä käännöksessä oli vanha tapa panna heprealainen tetragrammaton kreikkalaiseen tekstiin, vastaavasti siihen kohtaan, missä se esiintyi Heprealaisissa Kirjoituksissa. Hieronymus kertoo neljännellä vuosisadalla, että hänen aikanaan oli vielä jäljennöksiä kreikkalaisesta käännöksestä, joka sisälsi heprealaisen tetragrammatonin siinä, missä Jumalan nimi esiintyi tekstissä. Mitähän sitten kreikaksi kirjoittaneet apostolit tekivät lainatessaan tällaisesta Heprealaisten Kirjoitusten kreikankielisestä käännöksestä? Jeesus ei noudattanut juutalaista perinnäistapaa, ja hän opetti, että hänen opetuslastensakaan ei pitänyt tehdä niin. Jeesusta kuolemaan asti vastustaneitten juutalaisten uskonnollisten johtajien perinnäistapa oli panna arvonimi ”Herra” Jumalan nimen sijaan, nimen, jota he eivät sanoneet käyttäneensä turhaan, koska eivät lausuneet sitä, mutta jota he häpäisivät käytännössä. Henkeytettyjä kristillisiä kirjoittajia ei sitonut juutalainen perimätieto panemaan nimityksiä ”Jumala” ja ”Herra” Jumalan nimen sijaan, eikä se pyhä henki, joka henkeytti nuo kirjoittajat, pelännyt, että Jumalan nimi tulisi häväistyksi, kun se kirjoitutti tämän nimen heprealaisin kirjaimin Kristillisiin Kreikkalaisiin Kirjoituksiin. Opetuslapset olivat vapaita noudattamaan sitä tapaa, että Jumalan nimen hepreankieliset kirjaimet pantiin kreikkalaiseen tekstiin. Heidän alkuperäiset omakätiset kirjoituksensa ovat hävinneet.

18. Mitä viimeisimmät hepreaksi kääntäjät olivat velvolliset tekemään tälle nimelle?

¹⁸ Neljännestätoista vuosisadasta lähtien on Kristillisistä Kreikkalaisista Kirjoituksista tehty käännöksiä heprean kielelle juutalaisten hyväksi. Komitea luettelee Esipuheessaan 19 tällaista heprealaista käännöstä, ja kaikki nämä sisältävät yhteensä Jumalan nimen 307:ssä selvässä tapauksessa. Missä Jeesuksen opetuslapset lainasivat Heprealaisista Kirjoituksista jakeita, joissa esiintyy tetragrammaton, siinä näiden heprealaisten käännösten täytyi yksinkertaisesti panna Jumalan nimi täsmälleen sellaisena, kuin se on henkeytetyssä heprealaisessa tekstissä, samoin kuin apostoli Matteuksenkin oli tehtävä. Näin ollen kaikki nämä heprealaiset käännökset ovat ottaneet Jumalan nimen Jehovan kristillisiin kirjoituksiin Matteuksesta Ilmestyskirjaan asti; ja kaikki nykyiset kääntäjät ovat voimattomia panemaan vastaan. Uuden maailman käännöksen alareunan viittaukset osoittavat, mitkä kaikki näistä 19:stä heprealaisesta käännöksestä tukevat sitä.

19. Missä muissa viimeisissä käännöksissä esiintyy myös Jumalan nimi?

¹⁹ Jumalan nimi on tämän lisäksi, ei siis ainoastaan näissä heprealaisissa käännöksissä, vaan myöskin kansan käyttämässä muodossa niissä monissa käännöksissä, joita lähetyssaarnaajat ovat tehneet kahden viime vuosisadan aikana. Komitean Esipuhe mainitsee 38 tällaista Kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten käännöstä, joissa esiintyy Jumalan nimi Jehova kahdessakymmenessä asianomaisen maan kielisessä muodossa heprealaisten ja englantilaisten käännösten lisäksi. Ja sikäli kuin kaikilla näillä käännöksillä on Heprealaiset Kirjoitukset tukenaan, ne käyttävät aivan oikein Jumalan nimeä Jehova (Jahve) epämääräisen arvonimen ”Herran” asemesta, jota Kuningas Jaakon käännös käyttää.

20, 21. (a) Merkitseekö tämä Jumal-Olennon tekemistä heimo-Jumalaksi? (b) Miksi nykyaikaiset kääntäjät haluavat alentaa hänet nimettömäksi Jumalaksi? Miksi meidän ei tule tehdä sitä?

²⁰ Tämä ei merkitse Jumal-Olennon tekemistä juutalaisten heimo-Jumalaksi, johon pakanakansojen ihmisillä ei ole mitään osuutta. Erään nykyisen Raamatun kääntäjän, joka suosii ”Jehova”- tai ”Jahve”-nimen poistamista Heprealaisten Kirjoitusten käännöksistäkin, kerrotaan sanoneen tänä vuonna: ”Näin suosii juutalaisen synagoogan perimätieto Kuningas Jaakon käännöksen tapaa, minkä puoleen käännymme . . . On olemassa vielä voimakkaampikin nykyinen syy. Eivät juutalaiset eivätkä kristityt palvoneet pelkästään heimojumaluutta, jolla on oltava erisnimi, mikä erottaa hänet muista jumalista. Me palvomme kaikkeuden yhtä ja ainoaa Jumalaa.” Miltä sinusta nyt tuntuu, jos Raamatun kääntäjänäsi on tällaiset ajatukset omaava mies, vaikka hän onkin yliopiston professori? Hän haluaisi monien muiden tavalla tehdä Korkeimmasta Persoonasta nimettömän Jumalan sen näennäisesti vapaamielisen ajatuksen varjolla, että Hänestä tulisi kansainvälinen Jumala.

²¹ Mutta Korkein Jumala ei ole tahtonut jäädä nimettömäksi ihmisperheelle. Hän on antanut itselleen nimen, jolla on täysipitoinen merkitys meille. Kun ihminen kysyi, mikä Jumalan nimi on, niin hän sanoi sen lausuen profeetalleen Moosekselle: ”Minä olen Jehova.” Hän sanoo profeettansa Jesajan kautta: ”Minä olen Jehova, tämä on Minun nimeni.” (2. Moos. 3:13–15; 6:2, 3 ja Jes. 42:8, Yg) Jeesus Kristus on se Suurempi Profeetta, jota sekä Mooses että Jesaja esikuvasivat, ja jo hänen nimensä ”Jeesus” merkitsee ”Jehova on pelastus”. Jeesus sanoi: ”Minä olen tullut Isäni nimessä.” Hän opetti opetuslapsiaan rukoilemaan: ”Isämme taivaissa, olkoon sinun nimesi pyhitetty.” (Joh. 5:43; Matt. 6:9, Um) Ei, tämä Jeesus, joka lähetti henkiauttajan, minkä välityksellä Kristilliset Kreikkalaiset Kirjoitukset henkeytettiin, ei alentanut taivaan Isäänsä nimettömäksi Jumalaksi.

22. Mitä tämän nimen ennallistaminen Kristillisiin Kirjoituksiin aikaansaa?

²² Kristillisiin Kreikkalaisiin Kirjoituksiin ennallistettu Jumalan nimi antaa taivaan Isälle persoonallisuuden, mikä erottaa hänet Pojastaan Jeesuksesta Kristuksesta. Sen sijaan että Uuden maailman käännös noudattaisi Kuningas Jaakon käännöstä esim. Apostolien tekojen 2:34:nnessä, missä tämä käännös sanoo: ”HERRA sanoi minun Herralleni: ’Istu oikealle puolellani’”, se kuuluu täysin heprealaisten Psalmien mukaisesti: ”Jehova sanoi minun Herralleni: ’Istu oikealla puolellani’”; ja 21. jakeessa se sanoo: ”Ja silloin pelastuu joka ainoa, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä.” Kuinka paljon selvemmäksi tämä arvokas käännös tekeekään Raamatun tekstin ymmärryksellemme ja mahdollistaa sen heti oikein selitettäväksi! Mitä paljastavaa valoa se heittääkään kristikunnan perinteelliseen kolminaisuusoppiin! Uuden maailman käännös paljastaa samalla tavalla suorilla ja johdonmukaisilla käännöksillään väärät uskonnolliset perimätiedot ihmissielusta, helvetistä, maan tulevaisuudesta, Jumalan valtakunnasta ja muista tärkeistä opeista. Mutta meidän täytyy säästää se tämän lehden myöhempiin kirjoituksiin, joissa tarkastelemme tämän 1950:n käännöksen valaisevia piirteitä.

LEVITÄ TÄTÄ KIELTÄ

23. (a) Mikä kokoaminen lähenee nyt loppuvaihettaan ja miksi? (b) Mitä Jehova on tehnyt uuden maailman kielen hyväksi?

²³ Mitä meidän tulee nyt tehdä? Tai mitä meidän on sanottava? Vuonna 1914 alkaneet maailman murheet ja kaikki siitä lähtien toteutuneet Raamatun ennustusten täyttymykset todistavat, että me elämme totisesti maailman ”lopun aikaa”. Jumala ei ole antanut hyväksymystään ja siunaustaan tälle tuomitulle maailmalle eikä millekään sen poliittisille, kaupallisille ja uskonnollisille yrityksille, joihin se on ryhtynyt tämän vanhan asiainjärjestyksen pysyttämiseksi, vaan sen sijaan vanhurskaan vihansa ja närkästyksensä. Kansojen kokoaminen ja valtakuntien yhteen kerääminen Yhdistyneine Kansakuntineen ja poliittisine blokkeineen ja sopimuksineen tuon YK:n järjestön puitteissa lähestyy loppuvaihettaan. Aika, jolloin koko maallinen asiainjärjestys kulutetaan Jehovan kiivauden tulessa, on tulossa lähelle. Mutta ei ilman rakkauden ja armon Jumalan varoitusta. Hän on pitänyt lupauksensa tänä lopun aikana ja muuttanut ”puhtaan kielen” niille ihmisille, jotka kaipaavat totuutta ja vanhurskautta. Hän ei ole jättänyt itseään nimettömäksi, vaan on paljastanut itsensä, jotta ihmiset tietäisivät, kenen puoleen kääntyä Jeesuksen Kristuksen kautta. Hän on selittänyt voideltujen todistajainsa teokraattisen järjestön kautta Raamatun totuutta yhä enemmän ja puhdistanut siten heidän puhettaan. He puhuvat ja elävätkin sen tähden nyt lähestyvän uuden maailman kielen mukaisesti. Ja nyt, tänä vuonna, 1950, hänen kaitselmuksensa antaa tämän Kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten uuden maailman käännöksen kansansa puheen puhdistamiseksi vielä enemmän. Hän on varannut sen armollisesti voimakkaaksi lisäkeinoksi ”puhtaan kielen” muuttamiseksi ihmisille.

24. (a) Kenen nimeä tämä uusi käännös on julkaistu kunnioittamaan? (b) Miten tämä englantilainen käännös hyödyttää monia muita kieliä puhuvia ihmisiä?

²⁴ Älä anna sen tähden kristikunnan ennakkoluulojen, uskonnollisten perimätietojen ja lahkolaisitserakkauden kompastuttaa itseäsi. Ota tämä uusi englantilainen käännös avoimin sydämin vastaan. Sitä ei ole julkaistu keidenkään ihmisten nimien kunniaksi eikä muistoksi. Sen tähden ovatkin ne miehet, jotka muodostavat käännöskomitean, ilmaisseet Seuran johtokunnille haluavansa pysyä tuntemattomina, eivätkä halua varsinkaan nimiään julkaistavan elinaikanaan eikä kuoltuaankaan. Tämän käännöksen tarkoitus on korottaa elävän tosi Jumalan nimeä ja levittää hänen Kristuksen Jeesuksen hallitseman valtakuntansa sulotuoksuista tietoa. Vaikka tämä käännös julkaistaankin vain englanninkielisenä, niin se levittää hengellistä apuaan miljoonille monia kieliä puhuville ja useihin kansoihin kuuluville ihmisille Vartiotorni-Seuran julkaisuissa, jotka lainaavat siitä ja joita käännetään useammalle kuin 90 kielelle. Tämä käännös suosittelee itseään jokaiselle Jumalan ilmestyksen totuuden rehelliselle etsijälle luotettavuutensa, rohkeutensa ja nuoruutensa takia.

25. Mitä niiden tulee tehdä tällä käännöksellä, joilla se on, ja mihin työhön he osallistuvat täten suuremmassa määrin?

²⁵ Ota tämä käännös. Lue se läpi. Sinä teet sen nauttien. Tutki sitä, sillä se auttaa sinua ymmärtämään paremmin Jumalan Sanaa. Vie se toistenkin käsiin. Auta toisia tutkimaan sitä ja siihen perustuvia raamatullisia julkaisuja. Sinä täydennät tällä tavalla ”puhtaan kielen” hallintaasi, puheen, joka esittää ymmärrettävästi sitä uutta maailmaa, missä Jeesuksen Kristuksen hallitsema Jumalan valtakunta hallitsee ylinnä ja ilman kilpailijoita. Tällä tavalla sinä voit olla myös osaltasi Jumalan työtoveri ”puhtaan kielen” muuttamisessa ihmisille. Se tekee heille kaikille mahdolliseksi ”Jehovan nimen avukseen huutamisen” ja ”hänen palvelemisensa yksimielisesti” koottuina yhdessä tukemaan hänen valtakuntaansa. Tämä on ainoa tie, jolla heidät suojellaan hänen vihansa ja närkästyksensä purkautuessa Harmagedonissa ja varjellaan elämään iloisina loputtomassa uudessa maailmassa.

[Alaviitteet]

”Uuden Testamentin kirjojen mainitsemisessa jälleen ei ole mitään epäröimistä, sillä ne ovat nämä: neljä evankeliumia Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen mukaan; ja lähinnä näiden jälkeen Apostolien teot ja seitsemän niin sanottua yleistä apostolien kirjettä seuraavasti: yksi Jaakobin, kaksi Pietarin, sitten kolme Johanneksen, ja näiden perästä yksi Juudaan. Näiden lisäksi on neljätoista apostoli Paavalin kirjettä, jotka on kirjoitettu tässä järjestyksessä: ensiksi Roomalaisille, sitten kaksi Korinttolaisille ja lähinnä näiden jälkeen Galatalaisille ja sen jäljestä Efesolaisille, sitten Filippiläisille ja Kolossalaisille ja kaksi Tessalonikalaisille ja yksi Heprealaisille; ja sitten kaksi Timoteukselle, mutta yksi Tiitukselle. Ja viimeiseksi yksi Filemonille; ja jälleen Johanneksen Ilmestys.”

Tämä on ensimmäinen niiden Kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten luettelo, jotka meillä on nykyään. Tämä julkaistu luettelo, joka tunnetaan ”Athanasiuksen kaanonina” oli siis 30 vuotta aikaisempi kuin se luettelo, minkä Kartagon kirkolliskokous eli synodi julkaisi Afrikassa v. 397 (jKr.)