BILEAM
(mahd. ’nielaiseva’).
1. Beorin poika, joka eli 1400-luvulla eaa. ja asui aramealaisessa Petorin kaupungissa Eufratin yläjuoksun laaksossa lähellä Sajurjokea. Vaikka Bileam ei ollutkaan israelilainen, hän tiesi jonkin verran Jehovasta ja tunnusti hänet tosi Jumalaksi. Erään kerran hän sanoi hänestä: ”Jehova, minun Jumalani.” (4Mo 22:5, 18.) Tämä saattoi johtua siitä, että Haranin seudulla, lähellä Petoria, oli aikoinaan asunut hartaita Jehovan palvojia (Abraham, Loot ja Jaakob) (1Mo 12:4, 5; 24:10; 28:5; 31:18, 38).
Bileam torjui moabilaisen kuninkaan Balakin ensimmäisen lähetystön mukanaan tuomat ”ennustelumaksut” sanomalla: ”Jehova ei ole antanut minun lähteä teidän kanssanne.” (4Mo 22:5–14.) Kun tuli ”muita ruhtinaita, useampia ja kunnioitetumpia” (4Mo 22:15) ja Bileam pyysi taas Jumalalta lupaa lähteä, Jehova sanoi: ”Nouse, lähde heidän kanssaan. Mutta saat puhua ainoastaan ne sanat, jotka minä sinulle puhun.” (4Mo 22:16–21; Mi 6:5.)
Matkalla Jehovan enkeli seisoi kolme kertaa tiellä ja pani Bileamin aasin ensin poikkeamaan kedolle, sitten pusertamaan Bileamin jalkaa muuria vasten ja lopulta asettumaan makuulle. Kolme kertaa Bileam pieksi eläintä, joka sitten ihmeen avulla esitti puhumalla vastalauseensa. (4Mo 22:22–30.) Lopulta Bileam itsekin näki Jehovan enkelin, joka ilmoitti: ”Minä olen tullut tekemään vastarintaa, koska sinun tiesi on ollut jyrkästi minun tahtoani vastaan.” Jehova antoi Bileamin kuitenkin jälleen kerran jatkaa valitsemaansa menettelyä. (4Mo 22:31–35.)
Jumala ei koko aikana hyväksynyt minkäänlaista Israelin kiroamista, vaan vaati, että jos Bileam lähtisi matkaan, hänen täytyisi siunata se eikä hän saisi kirota sitä (Jos 24:9, 10). Jumala antoi hänen kuitenkin lähteä. Kuten Kainin tapauksessa Jehova nytkin ilmaisi paheksuntansa mutta antoi samanaikaisesti yksilön tehdä oman valintansa, joko hylätä huonon menettelynsä tai mennä yhä pitemmälle väärällä tiellään (1Mo 4:6–8). Bileam jätti siis Kainin tavoin uppiniskaisesti Jehovan tahdon huomioon ottamatta tässä asiassa ja yritti päättäväisesti saavuttaa oman itsekkään päämääränsä. Palkan himoitseminen sokaisi Bileamin näkemästä menettelynsä vääryyttä, kuten Juudas kirjoittaa: ’Bileam ryntäsi harhapolulle palkan tähden.’ Apostoli Pietari sanoo: ”Bileam, Beorin poika, – – rakasti väärinteon palkkaa mutta – – sai ojennuksen rikottuaan itse sitä, mikä oli oikein. Äänetön juhta, joka puhui ihmisen äänellä, esti profeetan järjettömän menettelyn.” (Ju 11; 2Pi 2:15, 16.)
Saavuttuaan Moabin alueelle ja tavattuaan kuningas Balakin Arnonin rannalla Bileam ryhtyi viivyttelemättä työskentelemään näiden Jehovan kansan vastustajien hyväksi seuraavana päivänä. Bileam ja Balak uhrasivat teurasuhreja, ja sitten Bileam vetäytyi sivummalle ja toivoi huomaavansa ”huonon onnen enteitä” (4Mo 23:3; 24:1), mutta ainoa hänen saamansa sanoma oli Jehovan siunaus Israelille. Sama uhritoimitus suoritettiin uudelleen Pisgan laella, eikä taaskaan ollut ”huonon onnen loitsua Jaakobia vastaan”, vain siunauksia. Toimitus toistettiin lopuksi vielä Peorin laella, ja jälleen, kolmannen kerran, ’Jumala muutti kirouksen siunaukseksi’. (4Mo 22:41–24:9; Ne 13:2.)
Tässä vaiheessa ”Balakin suuttumus syttyi Bileamia kohtaan”, ja hän löi vihastuksissaan käsiään yhteen ja huudahti: ”Minähän kutsuin sinut vihollisiani kiroamaan, ja katso, sinä olet siunaamalla siunannut heidät jo kolme kertaa. Ja nyt, mene tiehesi omaan paikkaasi! Minä olin sanonut itsekseni, että varmasti osoittaisin sinulle kunnioitusta, mutta katso, Jehova on pidättänyt sinulta kunnian.” (4Mo 24:10, 11.) Bileam yritti puolustella itseään ja syytti Jehovaa epäonnistumisestaan Israelin kiroamisessa sanomalla, ettei hän ’voinut sivuuttaa Jehovan käskyä’ ja että ’mitä Jehova puhuikin, sen hän puhui’. Lausuttuaan sitten vielä muutamia sananparsia Israelin vihollisia vastaan ”Bileam nousi ja lähti ja palasi omaan paikkaansa”. (4Mo 24:12–25.)
Kun sanotaan, että Bileam ”palasi omaan paikkaansa”, ei välttämättä tarkoiteta, että hän meni takaisin kotiinsa Petoriin. Nämä sanat eivät sinänsä viittaa siihen, että Bileam olisi mennyt kauemmaksi kuin Peorinvuoren välittömään läheisyyteen. Cookin Commentary huomauttaa 4. Mooseksen kirjan 24:25:stä: ”Palasi omaan paikkaansa – – Ei omaan maahansa, sillä hän jäi midianilaisten keskuuteen punomaan uusia juonia Jumalan kansaa vastaan ja tuhoutumaan synnissään. – – Tämä usein toistuva lause (vrt. esim. 1. Moos. 18:33, 31:55; 1. S. 26:25; 2. S. 19:39) on idiomaattinen, ja se tarkoittaa vain sitä, että Bileam lähti omille teilleen.”
Bileam elätteli yhä toiveita tuon runsaan palkan saamisesta, jonka vuoksi hän oli tullut näin kauas ja jonka eteen hän oli tehnyt niin kovasti työtä. Hän järkeili, että jollei hän voisi kirota Israelia, niin ehkäpä Jumala itse kiroaisi oman kansansa, jos se vain voitaisiin viekoitella syyllistymään Peorin Baalin sukupuolipalvontaan. Niin ”Bileam – – ryhtyi opettamaan Balakia asettamaan Israelin poikien eteen sen kompastuskiven, että he söisivät epäjumalille uhrattua ja syyllistyisivät haureuteen” (Il 2:14). ”Bileamin sanan perusteella” Moabin ja Midianin tyttäret ”saivat Israelin pojat menettelemään uskottomasti Jehovaa kohtaan Peorin tapauksessa, niin että äkillinen vitsaus kohtasi Jehovan kansankokousta” (4Mo 31:16). Sen johdosta 24000 Israelin miestä kuoli syntinsä vuoksi (4Mo 25:1–9). Ei Midian eikä Bileamkaan säästynyt Jumalan rangaistukselta. Jehova käski, että kaikki Midianin miehet, naiset ja pojat tuli teloittaa; vain neitsyet säästettiin. ”Ja Bileamin, Beorin pojan, he tappoivat miekalla.” (4Mo 25:16–18; 31:1–18.) Moabilaisia ei päästetty Jehovan seurakuntaan ”edes kymmenennessä sukupolvessa” (5Mo 23:3–6).
2. Kaupunki, joka määrättiin Kehatin suvun leeviläisille ja jonka he saivat Manassen puolelle heimolle kuuluneelta alueelta Jordanin länsipuolelta (1Ai 6:70; LXX: ”Ieblaam”). Bileamia ei mainita Joosuan 21:11–39:n leeviläiskaupunkien luettelossa, mutta monet tutkijat uskovat, että kirjurinvirheen vuoksi Gat-Rimmon toistettiin jakeessa 25 Bileamin tilalla. Bileam näyttää olleen nimen Jibleam vaihtoehtoinen kirjoitustapa, mutta jälkimmäistä muotoa käytettiin useammin.