Ensimmäinen luku
Muinainen profeetta jolla on sanoma nykyajalle
1, 2. a) Millaisessa surullisessa tilassa maailma on nykyään? b) Miten muuan yhdysvaltalainen senaattori ilmaisi olevansa huolissaan yhteiskunnan rappeutumisesta?
KUKAPA ei nykyään haluaisi hartaasti vapautua ihmiskuntaa vitsaavista ongelmista? Mutta kuinka usein toiveemme jäävätkään täyttymättä! Unelmoimme rauhasta, mutta sodat ahdistavat meitä. Arvostamme lakia ja järjestystä, mutta emme kykene pysäyttämään ryöstöjen, raiskausten ja murhien kasvavaa tulvaa. Haluamme luottaa lähimmäiseemme, mutta meidän on lukittava ovemme suojellaksemme itseämme. Rakastamme lapsiamme ja yritämme juurruttaa heihin terveitä arvoja, mutta joudumme aivan liian usein katsomaan avuttomina, kuinka he antavat periksi tovereittensa epäterveelle vaikutukselle.
2 Saatamme hyvinkin olla samaa mieltä kuin Job, joka sanoi, että ihmisen lyhyt elämä on ”täynnä kiihtymystä” (Job 14:1). Näin on varsinkin nykyään, sillä yhteiskunnan rappeutuminen on saavuttanut ennennäkemättömät mitat. Muuan yhdysvaltalainen senaattori sanoi: ”Kylmä sota on nyt ohi, mutta valitettavasti maailmasta on tehty turvallisempi paikka etnisten ryhmien välisille, heimojen välisille ja uskonnollisille kostoteoille ja julmuuksille. – – Olemme vesittäneet moraalinormejamme siinä määrin, että monet nuoristamme ovat hämmentyneitä ja masentuneita ja heillä on suuria vaikeuksia. Korjaamme vanhempien välinpitämättömyyden, avioerojen, lasten pahoinpitelyn, teiniraskauksien, koulunkäynnin keskeytysten, huumeiden ja katuja kyllästävän väkivallan satoa. Kotimme on ikään kuin säilynyt suuresta maanjäristyksestä, jota sanomme kylmäksi sodaksi, mutta nyt sitä nakertavat termiitit.”
3. Erityisesti mikä Raamatun kirja antaa tulevaisuudentoivoa?
3 Emme ole kuitenkaan vailla toivoa. Noin 2700 vuotta sitten Jumala henkeytti erään Lähi-idässä asuneen miehen esittämään sarjan ennustuksia, joilla on erityistä merkitystä meidän aikanamme. Nämä sanomat on merkitty muistiin Raamatun kirjaan, jolla on sama nimi kuin tuolla profeetalla: Jesaja. Kuka Jesaja oli, ja miksi voimme sanoa, että hänen profetiansa, joka merkittiin muistiin lähes kolmetuhatta vuotta sitten, antaa nykyään valoa koko ihmiskunnalle?
Levottomana aikana elänyt vanhurskas mies
4. Kuka Jesaja oli, ja milloin hän palveli Jehovan profeettana?
4 Kirjansa ensimmäisessä jakeessa Jesaja esittelee itsensä ”Amosin pojaksi”a ja kertoo palvelleensa Jumalan profeettana ”Ussian, Jotamin, Ahasin ja Hiskian päivinä” (Jesaja 1:1). Tämä merkitsee sitä, että Jesaja toimi Jumalan profeettana Juudan kansalle vähintään 46 vuotta, luultavasti Ussian hallituskauden loppupuolelta, noin vuodesta 778 eaa., lähtien.
5, 6. Millaista Jesajan perhe-elämä on varmastikin ollut ja miksi?
5 Jesajan yksityiselämästä tiedetään hyvin vähän verrattuna joidenkin muiden profeettojen elämään. Sen tiedämme, että hän oli naimisissa ja että hän sanoo vaimoaan ”naisprofeetaksi” (Jesaja 8:3). McClintockin ja Strongin sanakirjan Cyclopedia of Biblical, Theological, and Ecclesiastical Literature mukaan tämä nimi viittaa siihen, että Jesajan avioelämä ”ei ainoastaan ollut sopusoinnussa hänen kutsumuksensa kanssa, vaan se oli myös kiinteästi nivoutunut siihen”. Jesajan vaimolla on hyvinkin saattanut olla joidenkin toisten muinaisen Israelin jumalisten naisten tavoin oma tehtävä profeettana (Tuomarit 4:4; 2. Kuninkaiden kirja 22:14).
6 Jesajalla ja hänen vaimollaan oli ainakin kaksi poikaa, ja molemmille oli annettu nimi, jolla oli profeetallinen merkitys. Esikoinen, Sear-Jasub, oli Jesajan mukana, kun tämä vei Jumalan sanomia jumalattomalle kuningas Ahasille (Jesaja 7:3). Jesaja ja hänen vaimonsa tekivät selvästikin Jumalan palvonnasta koko perheen asian, ja siten he ovat erinomaisena esimerkkinä nykyajan aviopareille!
7. Kerro, millaista oli Juudassa Jesajan päivinä.
7 Jesaja ja hänen perheensä elivät levottomassa vaiheessa Juudan historiaa. Poliittinen rauhattomuus oli yleistä, lahjonta tahrasi oikeusistuimia, ja ulkokultaisuus jäyti yhteiskunnan uskonnollisia rakenteita. Kukkuloiden huiput olivat täynnä väärien jumalien alttareita. Jotkut kuninkaatkin edistivät pakanallista palvontaa. Esimerkiksi Ahas ei ainoastaan suvainnut epäjumalanpalvelusta alaistensa keskuudessa vaan harjoitti sitä itsekin panemalla omia jälkeläisiään ”kulkemaan tulen läpi” kanaanilaisjumalalle Molekille järjestetyissä uhrimenoissa (2. Kuninkaiden kirja 16:3, 4; 2. Aikakirja 28:3, 4).b Kaikki tämä tapahtui sellaisen kansan keskuudessa, joka oli liittosuhteessa Jehovaan! (2. Mooseksen kirja 19:5–8.)
8. a) Millaisen esimerkin kuninkaat Ussia ja Jotam antoivat, ja noudattiko kansa sitä? b) Millaista rohkeutta Jesaja osoitti kapinallisen kansan keskellä?
8 Jotkut Jesajan aikalaiset, myös muutamat hallitsijat, yrittivät kiitettävästi edistää puhdasta palvontaa. Heihin kuului kuningas Ussia, joka ”teki sitä, mikä oli oikein Jehovan silmissä”. Silti hänenkin hallituskaudellaan kansa ”uhrasi ja suitsutti uhrisavua edelleen uhrikukkuloilla”. (2. Kuninkaiden kirja 15:3, 4.) Myös kuningas Jotam ”teki sitä, mikä oli oikein Jehovan silmissä”. Mutta ”kansa toimi yhä turmiollisesti”. (2. Aikakirja 27:2.) Tosiaankin suuren osan siitä ajasta, jonka Jesaja palveli profeettana, Juuda oli hengellisesti ja moraalisesti surkeassa tilassa. Yleensä ihmiset jättivät huomiotta kuninkaittensa pyrkimykset vaikuttaa myönteiseen suuntaan. Jumalan sanomien välittäminen tälle itsepäiselle kansalle ei ymmärrettävästikään olisi helppo tehtävä. Silti kun Jehova kysyi: ”Kenet minä lähetän, ja kuka menee meidän puolestamme?”, Jesaja ei epäröinyt. Hän huudahti: ”Tässä minä olen! Lähetä minut.” (Jesaja 6:8.)
Pelastuksen sanoma
9. Mitä Jesajan nimi tarkoittaa, ja miten se liittyy hänen kirjansa teemaan?
9 Jesajan nimi tarkoittaa ’Jehovan pelastusta’, ja tätä voitaisiin hyvinkin pitää hänen sanomansa teemana. Jotkin Jesajan profetioista ovat tosin tuomioita, mutta pelastuksen teema nousee silti selvästi esiin. Jesaja kertoi toistuvasti, miten Jehova vapauttaisi israelilaiset määräaikanaan Babylonin vankeudesta ja miten hän sallisi jäännöksen palata Siioniin ja palauttaa maan entiseen loistoonsa. Jesajalle tuotti epäilemättä hyvin suurta iloa se, että hän sai kertoa ja kirjoittaa hänelle rakasta Jerusalemia koskevia ennallistusprofetioita!
10, 11. a) Miksi Jesajan kirja on kiinnostava meidän kannaltamme nykyään? b) Miten Jesajan kirja kohdistaa huomion Messiaaseen?
10 Miten nämä tuomio- ja pelastussanomat sitten liittyvät meihin? Jesaja ei onneksi profetoi vain Juudan kahden heimon valtakunnan hyödyksi. Hänen sanomillaan on erityistä merkitystä meidän aikanamme. Hän maalaa loistavan kuvan siitä, miten Jumalan valtakunta tuo pian suurenmoisia siunauksia maapallolle. Suuri osa Jesajan kirjoituksista kohdistaakin huomion ennustettuun Messiaaseen, joka hallitsisi Jumalan valtakunnan Kuninkaana (Daniel 9:25; Johannes 12:41). Ei varmaankaan ole mikään yhteensattuma, että nimet Jeesus ja Jesaja välittävät käytännössä saman ajatuksen, sillä nimi Jeesus tarkoittaa ’Jehova on pelastus’.
11 Jeesus syntyi vasta noin seitsemänsataa vuotta Jesajan päivien jälkeen. Silti Jesajan kirjan messiaaniset ennustukset ovat niin yksityiskohtaisia ja tarkkoja, että ne kuulostavat silminnäkijän kertomukselta Jeesuksen maanpäällisestä elämästä. Eräässä lähteessä sanotaan, että tästä syystä Jesajan kirjaa kutsutaan joskus ”viidenneksi evankeliumiksi”. Ei siksi ole varmaankaan yllätys, että Jeesus ja apostolit lainasivat Raamatun kirjoista useimmiten juuri Jesajan kirjaa tehdäkseen selväksi, kuka Messias oli.
12. Miksi lähdemme nyt tutkimaan innokkaasti Jesajan kirjaa?
12 Jesaja maalaa loistoisan kuvan ”uusista taivaista ja uudesta maasta”, joissa ”Kuningas tulee hallitsemaan vanhurskauden hyväksi” ja ruhtinaat oikeuden hyväksi (Jesaja 32:1, 2; 65:17, 18; 2. Pietarin kirje 3:13). Jesajan kirja kohdistaa siis huomion sydäntä lämmittävään toivoon Jumalan valtakunnasta, jonka valtaistuimelle asetettu Kuningas on Messias, Jeesus Kristus. Miten rohkaisevaa meidän onkaan elää jokainen päivä odottamalla iloiten ”pelastusta, joka – – tulee [Jehovalta]”! (Jesaja 25:9; 40:28–31.) Tutkitaan siksi innokkaasti Jesajan kirjan kallisarvoista sanomaa. Silloin luottamuksemme Jumalan lupauksiin vahvistuu suuresti. Lisäksi tulemme entistä vakuuttuneemmiksi siitä, että Jehova tosiaan on pelastuksemme Jumala.
[Alaviitteet]
a Jesajan isää, Amosia, ei pidä sekoittaa Aamokseen, joka profetoi Ussian hallituskauden alussa ja kirjoitti Raamattuun kuuluvan Aamoksen kirjan.
b Jotkut sanovat, että ilmaus ”kulkea tulen läpi” voi viitata yksinkertaisesti puhdistusmenoihin. Tässä asiayhteydessä ilmaus näyttää kuitenkin tarkoittavan kirjaimellista uhria. Ei ole epäilystäkään siitä, että kanaanilaiset ja luopioisraelilaiset uhrasivat lapsiaan (5. Mooseksen kirja 12:31; Psalmit 106:37, 38).
[Tekstiruutu/Kuva s. 7]
Kuka Jesaja oli?
NIMEN MERKITYS: ’Jehovan pelastus’
PERHE: naimisissa, ainakin kaksi poikaa
ASUINPAIKKA: Jerusalem
PALVELUSVUODET: vähintään 46, noin vuodesta 778 eaa. vuoden 732 eaa. jälkeiseen aikaan
SILLOISIA JUUDAN KUNINKAITA: Ussia, Jotam, Ahas, Hiskia
SILLOISIA PROFEETTOJA: Miika, Hoosea, Oded
[Kuva s. 6]
Jesaja ja hänen vaimonsa tekivät Jumalan palvonnasta koko perheen asian