Oletko koskaan nähnyt kalan kävelevän?

MIKÄ NÄKY! Seisoin mangrovesuon laidassa ja katselin liejutasankoja, joiden ajattelin olevan autioita. Ne eivät kuitenkaan olleet autioita. Omituinen seurue akrobaatteja antoi näytöksen. Millä lailla omituinen? Kukin niistä oli vain viidentoista senttimetrin pituinen. Ne olivat kaloja.

Vaikka ajatus kaloista, jotka kävelevät ja hyppivät, tuntuu olevan yhtä utopistinen kuin ajatus lentävistä norsuista, niin juuri sellaisia kaloja näin. Mutta miten kala voi kävellä, kiivetä ja hyppiä – ja jopa hengittää – ollessaan poissa vedestä?

Näkemiäni kaloja kutsutaan liejuryömijöiksi. Yksi epätavallinen piirre ovat niiden ulkonevat silmät, jotka nousevat esiin päästä ja painuvat sitten takaisin. Toinen liejuryömijöiden erikoispiirre ovat niiden rintaevät, joilla ne kuljettavat itseään eteenpäin liejussa samaan tapaan kuin ihminen voi käyttää liikkumisen apuna kainalosauvoja. Mutta miten liejuryömijä hyppii? Tämä epätavallinen kala pystyy ponnahtamaan pyrstönsä avulla ilman halki jopa yli puolen metrin päähän. Liejuryömijät ovat myös taitavia rakentajia, jotka käyttävät eviään lapioina kaivaessaan mutaan kuoppia.

Liejuryömijällä on sisäinen happisäiliö: sen suu ja kiduskammiot, jotka se pitää täynnä vettä ”sukeltaessaan” maalla. Kun happi sen ”säiliöstä” on käytetty loppuun, se luikahtaa mutalammikkoon hakemaan täydennystä.

Jos sinulle avautuu mahdollisuus päästä Afrikan tai Aasian liejutasangoille ja siedät moskiittoja ja trooppista aurinkoa, mikset yrittäisi etsiä liejuryömijää? Silloin sinäkin voit sanoa, että olet nähnyt kalan kävelevän. (Lähetetty.)

[Kuvien lähdemerkinnät s. 31]

Tausta: Jane Burton/Bruce Coleman Inc.

Pikkukuvat: valokuvannut Richard Mleczko