Tarkkailemme maailmaa

Kirjojen pelastaminen

Miljoonat kirjat ovat hätää kärsimässä ikänsä, vaurioitumisen tai saasteiden takia. Pelkästään Saksassa on noin 60 miljoonaa huonokuntoista kirjaa jouduttu poistamaan käytöstä, toteaa sanomalehti Leipziger Volkszeitung. Konservointi on käsityönä hankalaa ja hidasta. ”Siinä ajassa, jossa yhden kirjan konservoi käsin, murenee neljä tai viisi muuta kirjaa”, sanoo tri W. Wächter, Leipzigissä toimivan kirjoja konservoivan laitoksen teknillinen johtaja. Laitos on keskittynyt kehittelemään laitteita, joilla voidaan konservoida suuria kirjamääriä kerrallaan. Yksi niistä on happamuudenpoistolaite, jolla voidaan käsitellä 100000 kirjaa vuodessa, kun laitetta käytetään yhdessä vuorossa. Paperinhalkaisukoneella puolestaan voidaan vahvistaa yksittäisiä kirjanlehtiä. Kone halkaisee kirjanlehden tasosuuntaan ja panee puoliskojen väliin paperiarkin, joka on hyvin ohutta ja erittäin lujaa paperilaatua. Koneella voidaan kunnostaa 2000 arkkia päivässä, kun käsityön avulla päivän tulokseksi saadaan 100–200 arkkia, ja yhdestä sivusta saadaan kunnostetuksi keskimäärin 94 prosenttia. Kirjastojen ja arkistojen lisäksi myös yksityishenkilöt tuovat kirjojaan käsiteltäviksi tähän laitokseen.

Tunikat pyhiinvaeltajille

Varsinkin kuumina kesäkuukausina Italiassa käännytetään usein turisteja pois katolilaisten pyhistä paikoista, jos he menevät niihin T-paidassa ja sortseissa. Nyt he voivat joissakin paikoissa päästä sisään ”pyhiinvaeltajien tunikassa”, polveen ulottuvassa beigenvärisessä viitassa. Tunika, jota on vain yhtä kokoa, on samanlainen miehille ja naisille, ja sitä on jo kaupan Venetsiassa ja Roomassa. Roomassa myytävässä tunikassa on erikoisuutena paavinvaakuna ja sanat ”Juhlavuosi 2000”. Pääseekö näillä tunikoilla kaikkiin katolisiin kirkkorakennuksiin? Ne kelpaavat kyllä Venetsian hiippakunnassa, mutta Roomassa joiltakuilta miesturisteilta on evätty pääsy Pietarinkirkkoon, vaikka he olivat ostaneet itselleen tunikan ja pukeneet sen päälleen. ”Paavinistuimen henkilökunnan mielestä kyseinen vaate on sopiva ainoastaan naisille”, selittää italialainen sanomalehti Corriere della Sera. ”Miehiä käännytettiin pois, sillä paljaita sääriä pidettiin ’säädyttöminä’.”

Ottolasten kanssa eläminen

Vanhemmilla, jotka aikovat jossakin vaiheessa hankkia ottolapsen, on tällaisesta suhteesta usein sellainen ihannekuva, että ottolapsi on aina suloinen ja herttainen ja että erimielisyydet on helppo voittaa ja sopia. Asianlaita on kuitenkin yleensä toinen, kertoo brasilialainen sanomalehti O Estado de S. Paulo. Psykologi Heloísa Marton sanoo: ”Vanhemmat eivät tavallisesti ole osanneet varautua ristiriitatilanteisiin.” Yllätys odottaa myös niitä ”pariskuntia, jotka ovat siinä luulossa, että ottolapsi tulee olemaan ikuisesti kiitollinen”, toteaa professori Miriam Debieux Rosa São Paulon yliopistosta. Hänen mukaansa kukaan ei voi olla onnellinen kaiken aikaa, ja hän jatkaa: ”Vanhemmilla on usein se käsitys, että ongelmat johtuvat verisiteitten puuttumisesta, mikä ei pidä paikkaansa.” Siitä, että vanhempien pitäisi osoittaa ottolapselleen hellyyttä ja rakkautta, hän sanoo: ”Se, että lapsi saa asiallisen ja pätevän huolenpidon, ei vielä riitä.” Ottolapsi tarvitsee myös tunnesiteitä.

Helppoa keritsemistä

Kun normaali keritseminen aiheuttaa lampaille stressiä ja haavoja, niin miten villat saadaan talteen ilman tällaisia ongelmia? Australiassa se tapahtuu siten, että lampaille annetaan ruiskeena erästä proteiinia, jota niillä on luonnostaan veressään. Pistos pitää tämän proteiinin pitoisuuden kohonneena 24 tuntia ja saa villakarvat höltymään ihossa. Sen jälkeen villaturkki irtoaa yhtenä kappaleena, ja lammas alkaa kasvattaa uutta villaa. Jokainen eläin puetaan verkkoon, johon sen villapeite viikon kuluessa kerääntyy. Tällä menetelmällä villan laatu paranee ja toinen keritseminen käy tarpeettomaksi. Siitä on myös se etu, että lampaista saadaan täit pois ja niiden rohtumat saadaan paranemaan tarvitsematta turvautua kemikaaleihin. Lisäksi tämä menetelmä aiheuttaa lampaille vähemmän stressiä. Uuden keritsemismenetelmän kysyntä kasvaa nopeasti Australiassa, kertoo Lontoossa ilmestyvä sanomalehti The Sunday Times, mutta sille saattaa olla vähemmän käyttöä esimerkiksi Britanniassa, missä lampaita kerittäessä täytyy ottaa myös sääolot huomioon. Jos ilman lämpötila laskee rajusti proteiinipistosten antamisen jälkeen, lampaat ovat villaturkkinsa irrottua täysin kylmän armoilla, sanoi eräs lampaankasvattajien edustaja.

Jäätiköiden sulaminen tuottaa uusia yllätyksiä

Alppijäätiköt tuottavat jatkuvasti uusia yllätyksiä kutistuessaan ilmaston vähittäisen lämpenemisen vaikutuksesta. Vuonna 1991 ikijää suli Itävallan ja Italian välisellä rajaseudulla niin paljon, että jäästä paljastuivat esihistoriallisen metsästäjän muumioituneet jäännökset. Elokuussa 1998 viranomaisten oli Pohjois-Italiassa pakko julistaa eräät vuoristoseudut kielletyiksi alueiksi, jotta muut löydöt – sotilaitten jäännökset sekä räjähtämättömät käsikranaatit ja tykinammukset – saataisiin sieltä pois. Ne ovat kaikki peräisin ensimmäisen maailmansodan ajalta, jolloin tämä alue oli italialaisten ja itävaltalaisten joukkojen kiivaiden yhteenottojen näyttämönä. Raivausoperaatioitten aikana ”kaikkia asukkaita ja etenkin turisteja ja retkeilijöitä on kehotettu noudattamaan erittäin suurta varovaisuutta” ja ottamaan yhteyttä viranomaisiin sen varmistamiseksi, että heidän reittinsä ovat turvallisia, sanoi italialainen sanomalehti Corriere della Sera, sillä on ”aina olemassa räjähdysten vaara”. Suuri osa sotamateriaalista on erittäin vaarallista, ja yhä uudelleen sattuu, että ne jotka löytävät sitä, menettävät henkensä tai saavat vakavia vammoja.

Maan tiivistyminen

Euroopan pelloista on 30 miljoonaa hehtaaria ”köyhtynyt täysin pilalle maan tiivistymisen takia”, raportoi tiedelehti New Scientist. Saksalaisen Kielin yliopiston tekemässä tutkimuksessa erästä peltoa ajettiin kuusi kertaa päästä päähän raskailla traktoreilla, joissa jokainen pyörä painaa maata viiden tonnin painolla. Sen jälkeen havaittiin, että pienten selkärangattomien, esimerkiksi hämähäkkieläinten ja lierojen, määrä oli vähentynyt metrin syvyydessä vain viidesosaan niiden entisestä määrästä. Nämä pienet luontokappaleet osaltaan ylläpitävät maaperän hedelmällisyyttä, ja kun niitä kohtaa tuho, satotulokset vastaavasti pienenevät. Kasvien juuret eivät pääse tunkeutumaan tiivistyneisiin alempiin maakerroksiin, ja seurauksena on, että kasvit kärsivät kuivalla ilmalla. Sadevesi ei imeydy maahan, vaan virtaa pintaa pitkin vesistöihin ja kuljettaa multaa mukanaan. Säännöllinen kyntäminen vain pahentaa ongelmaa, sillä sen myötävaikutuksella maa tiivistyy entistä syvemmältä. Saksalaiset tutkijat sanovat, että matalamuokkaus, jossa maata möyhennetään vain 8 senttimetrin syvyydeltä, voi vähentää maaperän vaurioitumista kolmanneksen verran.

Viestejä rasitukseksi asti

”Nykytekniikan avulla tuotetut viestintävälineet ovat luoneet työpaikoille uuden terveysriskin: viestien aiheuttaman stressin”, sanoo tietotekniikan lehti Computing Canada. Erään amerikkalaisen yhtiön (Pitney Bowes Inc., Stamford, Connecticut) hiljattain tekemä tutkimus työpaikkaviestinnästä osoitti, että toimistotyöntekijät lähettävät tai vastaanottavat keskimäärin ”noin 190 viestiä päivässä monessa eri muodossa”, esimerkiksi puhepostina tai puhelimen, faksin, henkilöhakulaitteen ja sähköpostin välityksellä. Lehti sanoo: ”Sen johdosta työntekoa ohjailee nykyään jossain määrin se, että viestit vaativat vastaanottajaltaan aina joitakin toimenpiteitä, ja seurauksena on, että ihminen tuntee joutuvansa henkisesti yhä lujemmalle ja työnsä käyvän ylivoimaiseksi.” Useimmat työntekijöistä haluaisivat olla enemmän suorassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa, joko kasvotusten tai puhelimen avulla, tutkimuksessa todettiin. Tutkijat antavat sen neuvon, että ”kaikkien työntekijöitten pitäisi saada ohjeet viestintävälineittensä hyväksyttävästä käytöstä – ja siitä, miten niitä voidaan käyttää oikein” ja siten vähentää erilaisten viestien aiheuttamaa ylikuormitusta.

Uutta tietoa tupakoinnin typeryydestä

Sanomalehti International Herald Tribune kertoo Alankomaissa äskettäin tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan ”tupakointi enemmän kuin kaksinkertaistaa dementiaan ja Alzheimerin tautiin sairastumisen riskin”. Tutkimuksessa, johon osallistui 6870 yli 55-vuotiasta ihmistä, kävi ilmi, että tupakoitsijat sairastuvat Alzheimerin tautiin 2,3 kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät ole koskaan tupakoineet. Tupakoinnin lopettaneet olivat vain hieman suuremmassa vaarassa kuin ne, jotka eivät olleet koskaan polttaneet. Alzheimerin tauti, jolle on ominaista aivosolujen asteittainen tuhoutuminen, on ”yleisin dementian muoto”.

Vaikea pähkinä

”Nobelin palkinto saattaa odottaa sitä, joka pystyy tulkitsemaan Indus-kulttuurin väestön kirjoituksia”, sanoo sanomalehti India Today. ”Muinaisen Italian etruskien kirjoituksen ohella se on viimeinen pronssikaudelta oleva kirjoitus, jonka merkitys ei ole vielä avautunut.” Yksi syy on se, ettei ole vielä löydetty kaksikielistä tekstiä, jonka avulla heidän kirjoitusjärjestelmänsä saataisiin selvitettyä. Egyptiläisten hieroglyfien arvoitus ratkesi sen jälkeen, kun Napoleonin miehet olivat löytäneet Rosetten kiven, jossa on eräs teksti egyptiläisellä hieroglyfikirjoituksella, egyptiläisellä demoottisella kirjoituksella ja kreikaksi. Sumerilaisen nuolenpääkirjoituksen salat alkoivat selvitä, kun Henry Rawlinson löysi Behistunin piirtokirjoituksen, joka sisälsi ne johtolangat, jotka hän tarvitsi saadakseen sen tulkituksi. Toistaiseksi Indus-kulttuurin kirjoituksesta tiedetään hyvin vähän mitään varmaa, paitsi että sitä on kirjoitettu oikealta vasemmalle – mikä käy ilmi työvälineitten käyttötavasta – ja että kirjoitus on ehkä perustunut tavuihin. Kirjoitus on ollut suurimmaksi osaksi kuvakirjoitusta, ja siinä on ollut noin 419 merkkiä.