Tarkkailemme maailmaa

”Vuosi, jona maailma syttyi tuleen”

Maailman Luonnon Säätiön metsäohjelman johtaja Jean-Paul Jeanrenaud sanoo, että ”vuosi 1997 tullaan muistamaan vuotena, jona maailma syttyi tuleen”. Kaikissa maanosissa Etelämannerta lukuun ottamatta liekkien saaliiksi joutui laajoja alueita. Esimerkiksi Indonesiassa ja Brasiliassa tuli hävitti arvokkaita metsiä yhteensä saman verran kuin Sveitsillä on pinta-alaa. Syyt vaihtelevat metsän maatalousmaaksi raivaamisesta kuivuuteen, jonka ajatellaan olevan seurausta El Niñon aiheuttamista poikkeuksellisista sääoloista. Fossiilisten polttoaineitten palamisessa syntyvän hiilidioksidin määrän kasvu lisää ilman saastumista ja ilmaston lämpenemisen vaaraa, kertoo Lontoossa ilmestyvä sanomalehti The Independent. Jeanrenaud varoittaa: ”Olemme luoneet tuhojen noidankehän, jossa metsäpalojen lisääntyminen sekä johtuu sään vaihteluista että myös osaltaan aiheuttaa niitä.”

Liian vähän kalsiumia

”Nuorilla luut kasvavat, joten heidän kalsiumintarpeensa on tavallista suurempi”, sanoo Saksassa ilmestyvä terveydenhuoltoalan tiedotuslehti Gesundheit in Wort und Bild. Suositusten mukainen päiväannos on 1200 milligrammaa, mutta Saksassa ainoastaan 56 prosenttia 15–19-vuotiaista nuorista naisista ja 75 prosenttia nuorista miehistä saavuttaa tämän tason. ”Kaikkialla Euroopassa nuoret tytöt saavat liian vähän kalsiumia”, sanoo Mary Fraser Euroopan osteoporoosisäätiöstä. Vaikka kalsiumin puute ei vaadikaan osakseen huomiota pitkään aikaan, se saattaa osaltaan aiheuttaa osteoporoosia eli luukatoa myöhemmällä iällä. ”Runsaasti kalsiumia sisältäviä ruoka-aineita ovat juusto, maito, jogurtti, seesaminsiemenet, amarantinsiemenet, soijapavut, vihreät vihannekset, pähkinät ja kala”, kirjoituksessa sanotaan.

Dollarin mahti

”Moni amerikkalainen ei ehkä tiedä sitä, että dollareita on enemmän kierrossa ulkomailla kuin Yhdysvalloissa”, sanoo aikakauslehti U.S.News & World Report. ”Dollareita on nyt olemassa seteleinä ja kolikkoina yhteensä 450 miljardin arvosta – rahakukkaroissa, kassakoneissa, pankkiholveissa ja patjoissa – ja niistä on noin kaksi kolmasosaa eli 300 miljardia dollaria ulkomailla”, ja tämän rahan määrä on kasvanut 15–20 miljardin dollarin vuosivauhtia. Yhdysvalloissa dollarit kiertävät lähinnä 20 dollarin seteleinä, mutta ulkomailla on käytössä suurimmaksi osaksi 100 dollarin seteleitä, mikä on merkkinä siitä, että näillä rahoilla ei makseta päivittäisiä pikkuostoksia, vaan niitä pannaan säästöön tai käytetään liiketoimissa. Näin on asianlaita varsinkin niissä maissa, joissa inflaatio laukkaa nopeasti ja ihmiset eivät luota pankkeihin. Noin 60 prosenttia viime vuonna painetuista uusista 100 dollarin seteleistä lähetettiin suoraan ulkomaille. Yhdysvaltojen näkökulmasta se, että ulkomailla on kierrossa suuri määrä dollareita, on kuin Yhdysvaltain valtiolle annettua korotonta lainaa, jota sen ei tarvitse maksaa takaisin ostamalla tuotteita tai palveluja, ja näin valtio säästää miljardeja dollareita.

Lupa ryöstää

”Brasiliassa ovat roomalaiskatolisen kirkon johtomiehet korottaneet äänensä köyhien ja nälkäänäkevien puolesta ja puolustaneet niitä, jotka ovat varastaneet ruokaa hengenpitimikseen”, kertoo tiedotuslehti ENI Bulletin. He ovat antaneet hyväksymyksensä valintamyymälöiden ja muiden kauppojen ryöstämiselle Brasilian koillisosassa, mihin on ollut syynä aluetta vitsaava ankara kuivuus. Belo Horizonten arkkipiispan, kardinaali Serafim Fernandes de Araujon mukaan ”kirkko ei tuomitse niitä, jotka ottavat ruokaa sieltä mistä sitä saa, jotta he eivät nääntyisi nälkään”. Kardinaali Paulo Evaristo Arnsin mainitaan sanoneen: ”Me aiomme taistella uusliberalismia vastaan, joka keskittää aineellisen hyvinvoinnin vähälukuisten etuoikeutettujen käsiin, samalla kun köyhät köyhtyvät entisestään.” Hän jatkoi: ”Ihmisten on kaupungeissa ja maalla jo aika herätä.”

Velkataakka

”Tavallinen – – [kanadalainen] käyttää pyhäpäivien aikaan lahjoihin, huvitteluun ja matkusteluun keskimäärin 1236 – – [Kanadan] dollaria”, kertoo sanomalehti The Vancouver Sun, ja ”suuri osa siitä maksetaan luottokortilla.” Ihmisillä on jouluna sellainen tunne, että heidän on suorastaan pakko käyttää silloin rahaa, sanovat rahankäytön neuvojat, ja kun käteinen raha loppuu, on helppo ottaa esiin luottokortit. Eräs neuvoja uskoo varmantuntuisen työpaikan antavan kuluttajille ”itsevarmuutta, joka saa heidät tekemään uutta velkaa vanhan velan päälle”. Vuoden 1997 lopussa kanadalaisilla oli luottokorttivelkaa ennätysmäiset 20,42 miljardia dollaria eli kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 1991. Asiantuntijoitten arvio on, että tavalliselta rahankäyttäjältä kuluu puoli vuotta pyhäpäivien aikana kertyneen velan maksamiseen ja että monilla on sitä vielä jäljellä, kun he saavat uuden ”rahankäyttöpuuskan” seuraavana jouluna.

Kuoleman arkipäiväistyminen

”Vanhempien ja opettajien pitäisi pudottaa jalustalta sellainen sankaruus, johon elokuvat ja televisio kannustavat, jottei kuolema latistuisi arkipäiväiseksi asiaksi”, selittää sanomalehti Jornal do Brasil. Rio de Janeirossa tehty tutkimus osoittaa alle 13-vuotiaitten lasten tekevän 10 prosenttia kaikista rikoksista. ”Näillä lapsilla on hallussaan ampuma-aseita, ja he hyökkäilevät koulutovereittensa kimppuun, aiheuttavat näille vammoja tai tappavat näitä ja käyttävät seksuaalisesti hyväkseen nuorempiaan”, kirjoituksessa sanotaan. Psykiatri Alfredo Castro Neto sanoo: ”Nykyinen kulttuurimme, joka luo kilpailuhenkeä ja joka näyttää elokuvissaan, että ihminen voi tappaa toisia saadakseen haluamansa, ei voi muuta kuin lisätä näiden lasten mielessä hämmennystä.” Pedagogi Josefa Pech neuvoo hankkimaan lapsille pyssyjen asemesta kehittäviä leluja. Hän sanoo myös, että on välttämätöntä selittää lapselle, että ”sankarihahmo, joka tappaa kaikki ihmiset, on typerä ja epätodellinen ja että aseet eivät ole kunnioitetun aseman tai vallan merkkejä, vaan esineitä, joilla tapetaan ihmisiä”.

Vaarallinen ennätys

”Tupakointiin kuolee nykyään enemmän amerikkalaisia joka vuosi kuin heitä kuoli toisen maailmansodan ja Vietnamin sodan taisteluissa yhteensä”, sanotaan Kalifornian yliopiston julkaisussa (University of California Berkeley Wellness Letter). ”Joka päivä kuolee yli 1200 amerikkalaista tupakointiin liittyvien syiden takia eli saman verran kuin kolmen tai neljän täydessä lastissa olevan jumbojetin syöksyessä maahan kenenkään säilymättä hengissä.”

Sopuliteoria kumottu

Tekevätkö sopulit, maapallon pohjoisilla alueilla elävät pienet jyrsijät, joukkoitsemurhia hukuttautumalla? Monet uskovat yhä tähän teoriaan. Tutkijat ovat kuitenkin olleet jo pitkään epäilevällä kannalla, ja Englannin yleisradion BBC:n ”Wildlife on One” -luontosarjan kuvausryhmä, joka teki puoli vuotta töitä Kanadan arktisen vyöhykkeen länsiosissa, on nyt todistanut tämän teorian vääräksi. Ravintotilanteen ollessa suotuisa sopulit saattavat lisääntyä huimasti. Mistä tarina niiden joukkoitsemurhista on sitten saanut alkunsa? Norjalaisten havainnot kertovat, että sopuleja oli putoillut vahingossa veteen niiden vaeltaessa alas tuntureilta vehreämmille ruokamaille, kertoo Lontoossa ilmestyvä The Guardian -sanomalehti.

Potilaita ryöstetään

Saksassa ovat varkaat sairaaloitten vitsauksena. ”Kölnin yliopistollinen sairaala tekee poliisille vuosittain 300 varkausilmoitusta”, kirjoittaa sanomalehti Emsdettener Tageblatt. ”Varas tulee sairaalaan kukkakimppu kädessään ja hurmaava hymy huulillaan – eikä hänen tarvitse missään tapauksessa poistua tyhjin käsin.” Potilaitten vieraiksi tekeytyneinä he pääsevät penkomaan erilaisia paikkoja vuoteitten vieruspöydistä aina vaatenaulakoihin asti. Etenkin iäkkäiltä potilailta varastaminen on helppoa. Esimerkiksi erään vanhan miehen havaittiin säilyttäneen sairaalavuoteessaan tyynynsä alla useita tuhansia Saksan markkoja. Rajoittamattomat vierailuajat antavat varkaille suuren vapauden, ja melkeinpä kuka tahansa voi tulla sairaalaan ilman sen kummempaa kontrollointia. Potilaille annetaankin se neuvo, että heidän pitäisi säilyttää rahojaan ja muita arvoesineitään sairaalan kassakaapissa tai jossakin muualla tai antaa ne jonkun säilytettäväksi.

Korvanjäljet

Eräs mies tuomittiin äskettäin Lontoossa murtovarkauksista sen perusteella, että hänen korvansa oli antanut hänet ilmi. Miten se oli mahdollista? Hän oli aina varonut hyvin huolellisesti jättämästä sormenjälkiä rikospaikalle, mutta hänellä oli ollut tapana painaa korvansa ikkunaa tai avaimenreikää vasten ja kuunnella, oliko ketään kotona, ja murtautua vasta sen jälkeen sisään, ja näin häneltä jäi korvanjälkiä. ”Korvanjäljet ovat yhtä yksilöllisiä kuin sormenjäljet”, sanoo oikeuslääkäri, professori Peter Vanesis Glasgow’n yliopistosta. Toisin kuin sormenjäljet, korvat kasvavat läpi aikuisiän, kuten hiukset ja kynnet, kertoo Lontoossa ilmestyvä The Daily Telegraph. Poliisi kuitenkin tietää, että korvamme ovat koostaan riippumatta täysin yksilölliset, kuten olivat tämän murtovarkaankin korvat. Hän oli ensimmäinen, joka on tuomittu Britanniassa korvanjäljistä saadun näytön perusteella, ja hän tunnusti viisi murtoa.