Afrikan taivaan jalokivet
Herätkää!-lehden Kenian-kirjeenvaihtajalta
AFRIKAN savanni on kuiva ja ruskea, päiväntasaajan paahtavan auringon kovettama. Ponnistelemme päästäksemme eteenpäin eräiden käyräpiikkisten jujubapuiden ja piikkipensaiden välissä.
Yhtäkkiä pysähdymme. Ohitsemme vilahtaa sateenkaaren väreissä hehkuva väriläiskä, joka vangitsee huomiomme. Kukkivan akasiapuun oksalle on tullut lepäämään pikkulintu, joka on niin kirkkaan värinen, että ikään kuin itse aurinko olisi piilotettu sen pikkuruisten höyhenten suojaan. Tätä siivekästä jalokiveä kutsutaan medestäjäksi.
Metallinhohtoiset peilit
Medestäjiä on yli sata lajia. Useimmat asustavat trooppisessa Afrikassa, mutta niitä voi tavata myös Aasiassa, Australiassa ja jopa Tyynenmeren saarilla. Medestäjät, joita on moninaisia ja jotka kaikki ovat kauniita, heijastavat auringon valoa kuin pienet metallinhohtoiset peilit hehkuen sateenkaaren loistavissa väreissä – punaisen, keltaisen, sinisen ja vihreän sekä kuparin eri sävyissä.
Monesti medestäjiä verrataan amerikkalaisiin kolibreihin. Kolibrien tavoin ne ovat upean värisiä ja juovat mettä. Ne ovat kuitenkin kolibreja suurempia eivätkä ne osaa lentää yhtä hyvin kuin pohjoisamerikkalaiset vastineensa.
Yleensä medestäjä imee mettä asettumalla suoraan kukan päälle ja työntämällä pitkän käyrän nokkansa syvälle kukkien teriöön. Mutta jos medestäjä ei ylety pitkänomaisen teriön pohjaan, se saattaa porata siihen reiän ja tyhjentää sen kallisarvoisen sisällön. Medestäjät syövät myös hyönteisiä, joita ne napsivat kukista ja lähellä olevilta lehdiltä.
Koiraat ovat myös taitavia laulajia. Niiden repertoaari vaihtelee isokorumedestäjän ohuesta metallisesta tssp-äänestä Itä-Afrikassa asustavan pitkäpyrstömedestäjän kauniiseen tsik-tsik-tsik-tsik-tsit trii-trii-turrrr -lauluun. Usein juuri niiden laulu paljastaa niiden läsnäolon tiheässä pensaikossa. Mutta kun ne on kerran havainnut, ne ovatkin melko helposti erottuvia Afrikan karua, ruskeaa ruohoaavikkoa vasten.
Ahkeria mutta eivät häikäiseviä
Siinä missä medestäjäkoirasta on miellyttävä katsella ja kuunnella, naaras on pienempi ja melko vaatimattoman värinen. Niinpä lintujen tarkkailijat ja valokuvaajat monesti sivuuttavat naaraan. Se huomataan usein vain silloin, kun se on koiraan seurassa. Mutta sen, missä naaras jää vajaaksi värikkyydessä, se varmasti korvaa ahkeruudellaan.
Juuri naaras tavallisesti rakentaa pesän ja huolehtii suurimmaksi osaksi poikasten kasvattamisesta. Sillä välin kun naaras ahkeroi pesimäpuuhissa, koiras vartioi sitä valmiina karkottamaan tunkeilijat pesimäalueelta.
Riippuvat pesät
Medestäjän pesät eivät ole kovinkaan kauniita. Ne näyttävät usein vain kasalta roskia, jotka tuuli on puhaltanut yhteen ja jotka ovat tarttuneet akasiapuun piikkiin. Medestäjän pesä muistuttaa riippuvaa pisaran muotoista sukkaa, ja se on rakennettu kasvikuiduista, jotka on kudottu yhteen ja sidottu hämähäkinseitillä. Pesän ulkopuoli on nokkelasti koristeltu pikku oksilla, kuolleilla lehdillä, jäkälänpalasilla ja kaiken muun lisäksi vielä parilla riippuvalla siemenkodalla.
Pesän sisäpuoli on vuorattu kasvien höytyvillä, pehmeällä ruoholla, höyhenillä ja muulla pehmeällä materiaalilla. Sisäänkäyntinä on pieni reikä pesän kyljessä sen yläosassa. Naaras hautoo usein yksin. Kun se istuu päärynän muotoisessa pesässään, sen pitkä kaareva nokka tavallisesti pistää esiin pesän reiästä. Naaras munii yhden tai kaksi munaa, jotka kuoriutuvat noin kahden viikon kuluttua. Kun poikaset lähtevät pesästä, ne ovat aina emonsa tavoin hailakan värisiä. Koiraiden varttuessa niille alkaa kuitenkin muodostua niille tunnusomainen auringossa loistava höyhenpuku.
Medestäjä on vain yksi esimerkki älykkään Suunnittelijan luomistöiden rikkaudesta ja vaihtelevuudesta. Niiden kaunis väritys ja vaistonvarainen käyttäytyminen saavat meidät arvostamaan vielä enemmän niiden Luojaa. Medestäjät ovat siis niiden joukossa, joita Raamattu kehottaa: ”Ylistäkää Jehovaa maasta, te – – ryömivät eläimet ja siivekkäät linnut.” ”Jokainen hengittävä ylistäköön Jahia.” (Psalmit 148:7, 10; 150:6.) Näiden Afrikan taivaan jalokivien tulisi saada meidät kaikki ylistämään sitä rakkaudellista Luojaa, joka suunnitteli ne.