Lukijoiden kirjeitä

Kätkytkuolema.  Kiitos ”Tarkkailemme maailmaa” -palstalla olleesta uutisesta ”Tupakointi yhteydessä kätkytkuolemiin” (22.1.​1997). Toivon, että jokainen äiti suhtautuu tähän uutiseen vakavasti. Kätkytkuolema oli vähällä kohdata omaa poikavauvaani, koska jatkoin tupakoimista raskauden aikana. Tämän tapauksen jälkeen hänet piti vuoden ajan kytkeä sydänmonitoriin aina, kun hän nukkui, niin että monitori hälyttäisi, jos hänen sydämensä pysähtyisi. Kunpa vain olisin tuntenut Jehovan jo silloin. Olisin lopettanut tupakoimisen, ja kenties poikani ja minä olisimme molemmat välttyneet tällaiselta painajaiselta.

A. C. A., Yhdysvallat

Reumapotilas.  Haluan esittää kiitokseni Luretta Maassin kokemuksesta, joka oli otsikoitu ”Kun olen heikko, silloin olen voimallinen” (22.1.​1997). Olen 27-vuotias, ja minullakin on nivelreuma. Vaikka hoito lievittääkin kipua, niin toisinaan tunnen itseni hiukan turhautuneeksi ja masentuneeksi, koska jouduin sairauteni vuoksi lopettamaan kokoaikaisen sananpalveluksen. Luretta Maassin päättäväisyys palvella Jehovaa sairaudestaan huolimatta oli kannustavaa. En anna masennuksen viedä minusta voittoa; haluan tehdä saarnaamistyössä enemmän.

A. B., Italia

Äitini on sairastanut nivelreumaa yli 30 vuoden ajan. Valitettavasti tuskia ei juurikaan voi lievittää. Olen ylpeä äidistäni, sillä hän pystyy käymään lähes kaikissa seurakunnan kokouksissa. Pyörätuolistaan käsin hän osallistuu teokraattiseen palveluskouluun ja voi yhä ottaa osaa saarnaamistyöhön. Lisäksi hän ei vaivoistaan huolimatta koskaan valita.

S. M., Saksa

Nooan ajan vedenpaisumus.  Kirjoitus ”Raamatun näkökanta: vedenpaisumus – tarua vai totta?” (8.2.​1997) todellakin auttoi minua näkemään tämän historiallisen tapahtuman oikeassa valossa. Monien muiden tavoin minulle kerrottiin vedenpaisumuksesta ollessani hyvin nuori. En kuitenkaan koskaan tajunnut, että monet pitävät vedenpaisumuskertomusta pelkkänä iltasatuna. Se että Jeesus vertaa viimeisiä päiviä Nooan päiviin, osoittaa vedenpaisumuksen olleen erittäin todellinen.

S. M., Yhdysvallat

Murhenäytelmistä selviytyminen.  Olen viime aikoina kohdannut monia koettelemuksia toinen toisensa perään. Kirjoitin eräälle ystävälleni kirjeen, jossa kerroin pääpiirteittäin joistakin niistä ja lainasin psalmia 126:​5: ”Jotka kyynelin kylvävät, ne ilohuudoin korjaavat.” Kuvitelkaahan, miltä minusta tuntui, kun juuri saatuani kirjeen valmiiksi sain Herätkää!-lehden 8.2.​1997, jossa oli tuohon samaan raamatunkohtaan perustuva kirjoitus ”Kylvetään kyynelin, korjataan iloiten”. Raymond Kirkupin kokemus oli erittäin uskoa vahvistava.

P. B., Jamaika

Sairaan hoitaminen.  Kirjoitussarja ”Sairaan hoitaminen – suuri haaste” (8.2.​1997) on lohduttanut minua suuresti tänä erittäin vaikeana aikana elämässäni. Rakas äitini, joka on ollut Jehovan uskollinen palvelija monet vuodet, sairastui invalidisoivaan psyykkiseen sairauteen. Lisäksi hänellä on Parkinsonin tauti ja akuutti niveltulehdus. Hänen nopea huononemisensa suretti ja järkytti minua. Koska olen hänen ainoa poikansa, olen tuntenut hänestä huolehtimisen painon harteillani. Tuossa suurenmoisessa kirjoituksessa osoitettiin kuitenkin suurta ymmärtämystä! Se on todellakin kuin lahja Jehovalta. Oikein paljon kiitoksia tästä rakkaudellisesta tuesta.

R. H., Englanti