Nuoret kysyvät:

Mitä haittaa on kiusaamisesta?

”Hei, pidin vain vähän hauskaa! Eihän tuo nyt ollut mitään. Sitä paitsi Ron ansaitsi sen.”

OLET ehkä isompi ja vahvempi kuin useimmat ikätoverisi. Tai olet ehkä nopeaälyinen, teräväkielinen ja aggressiivinen. Olipa asia niin tai näin, pelotteleminen, härnääminen tai pilaileminen jonkun toisen kustannuksella näyttää käyvän sinulta helposti.

Vaikka toisten kiusaaminen saattaa naurattaa ystäviäsi, se ei ole vähäpätöinen asia. Itse asiassa jotkut tutkijat ovat havainneet, että kiusaaminen on uhrille vahingollisempaa kuin he ovat luulleetkaan. Eräs yhdysvaltalainen tutkimus, joka koski kouluikäisiä nuoria, osoitti, että ”90 prosenttia kiusatuista sanoi kärsineensä sivuvaikutuksista: arvosanojen huononemisesta, lisääntyneestä huolestuneisuudesta ja ystävien menetyksestä tai sosiaalisen kanssakäymisen vähenemisestä”. Japanissa eräs 13-vuotias poika ”hirttäytyi sen jälkeen, kun hän oli kirjoittanut pitkän kirjeen, jossa hän kuvaili yksityiskohtaisesti kolme vuotta kestänyttä kiusaamista”.a

Mikä tekee ihmisestä kiusaajan? Ja jos olet sellainen itse, miten voit muuttua?

Ketkä kiusaavat?

Raamattu kertoo kiusaajista, jotka elivät ennen Nooan ajan vedenpaisumusta. Heitä kutsuttiin nefileiksi, mikä sana merkitsee ’niitä, jotka saavat toiset kaatumaan’. Heidän tyranniansa aikana ”maa tuli täyteen väkivaltaa”. (1. Mooseksen kirja 6:​4, 11.)

Sinun ei kuitenkaan tarvitse lyödä tai töniä ihmisiä ollaksesi kiusantekijä. Jokainen, joka kohtelee toisia – erityisesti heikkoja tai haavoittuvia – julmasti tai huonosti, on kiusaaja (vrt. Saarnaaja 4:​1). Kiusaajat yrittävät uhkailla, pelotella ja hallita. Useimmat lyövät kuitenkin sanoillaan, eivät nyrkeillään. Itse asiassa henkinen väkivalta on tämänkaltaisen pahoinpitelyn yleisin muoto. Siihen voi siis sisältyä loukkauksia, ivallisia huomautuksia, pilkkaa ja nimittelyä.

Kiusaaminen voi kuitenkin toisinaan olla salakavalaa. Ajatellaanpa esimerkiksi sitä, mitä tapahtui Lisalle.b Hän varttui yhdessä tyttökavereittensa kanssa. Mutta kun hän oli 15-vuotias, asiat alkoivat muuttua. Lisasta tuli hyvin kaunis, ja hän alkoi saada osakseen paljon huomiota. Hän selittää: ”Ystäväni eivät enää ottaneet minua mukaan menoihinsa ja alkoivat puhua minusta pahaa selkäni takana – tai jopa vasten kasvojani.” Lisäksi he levittivät hänestä valheita ja yrittivät pilata hänen maineensa. He tosiaan kiusasivat häntä tunteettomasti ja julmasti, koska he olivat mustasukkaisia.

Miten jostakusta tulee kiusaaja

Aggressiivinen käyttäytyminen liittyy usein kotioloihin. ”Isäni oli aggressiivinen, joten minäkin olin aggressiivinen”, sanoo Scott-niminen nuori. Myös Aaronilla oli vaikeaa kotona. Hän muistelee: ”Tajusin, että ihmiset tiesivät perhetilanteestamme – että se oli erilainen – enkä halunnut ihmisten säälivän minua.” Niinpä kun Aaron otti osaa urheiluun, hänen täytyi voittaa. Mutta voittaminen ei riittänyt. Hänen täytyi nöyryyttää vastustajansa – muistuttamalla heitä jatkuvasti heidän häviöstään.

Toisaalta Brentin kasvattivat Jumalaa pelkäävät vanhemmat. Hän kuitenkin myöntää: ”Sain ihmiset nauramaan, mutta joskus en tiennyt, milloin lopettaa, ja loukkasin jotakuta.” Brentin halu pitää hauskaa ja saada huomiota osakseen sai hänet jättämään toisten tunteet huomiotta. (Sananlaskut 12:​18.)

Toisiin nuoriin näyttää vaikuttavan televisio. Rikossarjat nostavat jalustalle ”kovat tyypit” ja saavat ystävällisyyden näyttämään epämiehekkäältä. Suositut komediat ovat täynnä purevaa ivallisuutta. Uutisraportit kiinnittävät usein huomion urheilutapahtumissa käytettävään karkeaan kieleen ja niissä käytäviin tappeluihin. Myös ystävämme voivat vaikuttaa siihen, miten kohtelemme toisia. Kun toverimme ovat kiusantekijöitä, meidän on helppoa mennä joukon mukana välttyäksemme itse kiusaamiselta.

Olipa tilanteesi mikä tahansa, jos harrastat kiusantekoa, niin uhrisi eivät ole ainoita, jotka kärsivät.

Elinikäisiä seurauksia

Psychology Today -⁠lehdessä kerrotaan: ”Kiusaaminen saattaa alkaa lapsuudessa, mutta se jatkuu aikuisuuteen.” Eräs tutkimus, joka julkaistiin The Dallas Morning News -⁠lehdessä, osoitti, että ”65 prosenttia sellaisista pojista, joita toisella luokalla pidettiin kiusaajina, oli tuomittu törkeistä rikoksista 24. ikävuoteen mennessä”.

Kaikista kiusaajista ei tosin tule rikollisia. Mutta ottamalla tavaksesi olla välittämättä toisten ihmisten tunteista hankit ehkä myöhemmin elämässäsi itsellesi todellisia ongelmia. Jos tapa jatkuu avioliitossa, se voi tuottaa suunnatonta tuskaa puolisollesi ja lapsillesi. Koska työnantajat suosivat sellaisia, jotka tulevat hyvin toimeen ihmisten kanssa, tämä tapa voisi estää sinua saamasta työtä. Samoin on mahdollista, ettei sinulle anneta tulevaisuudessa tehtäviä kristillisessä seurakunnassa. ”Jonakin päivänä haluaisin pätevöityä vanhimmaksi”, sanoo Brent, ”mutta isäni auttoi minua ymmärtämään, etteivät ihmiset tulisi luokseni ongelmineen, jos he ajattelevat, että saattaisin sanoa jotakin ivallista.” (Titukselle 1:​7.)

Miten muuttua

Emme aina näe omia virheitämme selvästi. Raamatussa meitä varoitetaan, että joku saattaa jopa toimia ”liian lipevästi itseään kohtaan omissa silmissään huomatakseen erheensä ja vihatakseen sitä” (Psalmit 36:​2). Niinpä voisit yrittää kysyä vanhemmiltasi, joltakulta luotettavalta ystävältä tai kypsältä kristityltä heidän huomioitaan. Totuus saattaa tehdä kipeää, mutta ehkä juuri se auttaa sinua näkemään, mitä muutoksia sinun täytyy tehdä (Sananlaskut 20:​30). ”Luulen, että kuuntelemisesta oli eniten apua”, sanoo Aaron. ”Ne, jotka olivat rehellisiä, kertoivat minulle, missä tein väärin. Se mitä minulle sanottiin, ei aina ollut sellaista, mitä olisin halunnut kuulla, mutta juuri sitä todella tarvitsin.”

Merkitseekö tämä, että sinun täytyy muuttaa dramaattisesti koko persoonallisuutesi? Ei merkitse. Todennäköisesti se vaatii vain ajattelutapasi ja jossain määrin käytöksesi kohdalleen saattamista (2. Korinttilaisille 13:​11). Esimerkiksi olet ehkä tähän asti ajatellut olevasi muita ylempänä kokosi, voimasi tai nokkeluutesi vuoksi. Raamattu kuitenkin kannustaa meitä ’katsomaan nöyrämielisesti, että toiset ovat meitä parempia’ (Filippiläisille 2:​3). Muista, että toisilla – riippumatta heidän koostaan tai voimastaan – on ihailtavia ominaisuuksia, joita sinulla ei ole.

Sinun täytyy ehkä myös päästä eroon taipumuksesta olla aggressiivinen tai hallitseva. Ponnistele sen hyväksi ’ettet pidä silmällä henkilökohtaisesti kiinnostuneena vain omia asioitasi, vaan henkilökohtaisesti kiinnostuneena myös toisten asioita’ (Filippiläisille 2:​4). Jos sinun pitää sanoa jotakin, sano se herjaamatta, ivaamatta tai loukkaamatta (Efesolaisille 4:​31).

Jos sinun tekee kovasti mieli turvautua kiusaamiseen, muista, että Jumala tuhosi nefilit, jotka kiusasivat ihmisiä (1. Mooseksen kirja 6:​4–7; 7:​11, 12, 22). Satoja vuosia myöhemmin, profeetta Hesekielin päivinä, Jumala paheksui suuresti niitä, jotka syyllistyivät avuttomien ihmisten ’tönimiseen’ ja ’puskemiseen’ (Hesekiel 34:​21). Sen tietäminen, että Jehova vihaa kiusaamista, voi kannustaa voimakkaasti tekemään välttämättömät muutokset!

Myös Raamatun periaatteiden mietiskeleminen rukouksen hengessä auttaa. Kultainen sääntö kuuluu: ”Sen tähden kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, teidänkin täytyy samoin tehdä heille.” (Matteus 7:​12.) Kun sinun tekee kovasti mieli pelotella jotakuta, kysy itseltäsi: Pitäisinkö siitä, että minua tyrkittäisiin, peloteltaisiin tai nöyryytettäisiin? Miksi sitten kohtelen toisia sillä tavoin? Raamattu käskee meitä ’tulemaan huomaavaisiksi toisiamme kohtaan, hellän sääliväisiksi’ (Efesolaisille 4:​32). Jeesus antoi tästä täydellisen esimerkin. Vaikka hän oli kaikkia muita ihmisiä ylempi, hän kohteli jokaista huomaavaisesti, empaattisesti ja kunnioittavasti (Matteus 11:​28–30). Yritä toimia samoin, jos tapaat jonkun, joka on sinua heikompi – tai joka suorastaan käy hermoillesi.

Mutta entä jos aggressiivinen käytöksesi juontaa niistä suuttumuksen tunteista, jotka johtuvat siitä, miten sinua kohdellaan kotona? Joissakin tilanteissa tällainen suuttumus on ehkä oikeutettua. (Vrt. Saarnaaja 7:​7.) Raamatussa kuitenkin kerrotaan, miten vanhurskasta Jobia varoitettiin: ”Varo, ettei vihastus houkuttele sinua ilkeämieliseen [toimintaan] – –. Ole varuillasi, ettet käänny vahingolliseen.” (Job 36:​18, 21.) Vaikka sinua kohdeltaisiin huonosti, sinulla ei ole oikeutta kohdella huonosti toisia. Sinun olisi parempi yrittää puhua vanhempiesi kanssa. Jos olet vakavan kiusanteon uhri, tarvitaan ehkä ulkopuolista apua, jottei sinulle tapahtuisi enempää vahinkoa.

Muuttuminen ei ehkä ole helppoa, mutta se on mahdollista. Brent kertoo: ”Pidän tämän rukousaiheenani lähes päivittäin, ja Jehova on auttanut minua tekemään parannuksia.” Samoin kun sinä parannat sitä tapaa, jolla kohtelet ihmisiä, havaitset epäilemättä, että he pitävät sinusta enemmän. Muista, että ihmiset ehkä pelkäävät kiusaajia, mutta kukaan ei todellisuudessa pidä heistä.

[Alaviitteet]

[Huomioteksti s. 19]

”Kiusaaminen saattaa alkaa lapsuudessa, mutta se jatkuu aikuisuuteen”

[Kuva s. 18]

Sanallinen väkivalta on yksi kiusaamisen muoto