Nuoret kysyvät:

Mitä minun pitäisi tehdä jos ystäväni joutuu vaikeuksiin?

Neljätoistavuotias Sherrie sanoo: ”Paras ystäväni ajautui pois kristityn elämäntavasta. Se surettaa minua. Olen yrittänyt tosi kovasti rohkaista häntä!”a

ONKO joku sinulle läheinen ihminen joutunut vaikeuksiin – tai alkanut noudattaa kyseenalaista elämäntapaa? ”Olimme Chrisin kanssa läheiset toisillemme”, sanoo Johnny. ”Olimme parhaat ystävät. Eräänä päivänä hän karkasi kotoa. Se järkytti minua, ja tunsin, että velvollisuuteni oli mennä hänen peräänsä. Ajelin koko illan etsimässä häntä.”

Raamatussa on varoitettu, että viimeisinä päivinä ihmiset, niin nuoret kuin vanhat, kokisivat suuria paineita (2. Timoteukselle 3:​1–5). Meidän ei siis pitäisi järkyttyä siitä, jos toisinaan joku nuori kristitty hairahtuu. Mutta kun niin tapahtuu jollekulle, josta välität, sinulle voi herätä hyvin monenlaisia tunteita, jotka vaihtelevat surusta ja säälistä vihaan. Haluat auttaa ystävääsi, mutta miten voit tehdä sen?

”Voin pelastaa hänet”

Raamatussa sanotaan: ”Joka käännyttää syntisen takaisin hänen tiensä erheestä, pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää paljon syntejä.” (Jaakobin kirje 5:​20.) Mutta tarkoitetaanko tässä sitä, että tämän tekeminen on sinun vastuullasi? Ei välttämättä. Ystäväsi vanhemmat ovat pääasiassa vastuussa hänestä (Efesolaisille 6:​4). Raamatussa sanotaan lisäksi Galatalaiskirjeen 6:​1:ssä: ”Veljet, vaikka joku ihminen ottaakin jonkin harha-askeleen, ennen kuin hän on tietoinen siitä, niin yrittäkää te, joilla on hengellisiä edellytyksiä, palauttaa kohdalleen sellainen ihminen lempeyden hengessä.” Seurakunnan valvojat ovat erityisen päteviä tähän tehtävään. Heillä on näin ollen paremmat edellytykset antaa apua kuin sinulla.

Sinun on myönnettävä, että nuorena sinulla on vain vähän elämänkokemusta (vrt. Heprealaisille 5:​14). Tunnusta siis vaatimattomasti rajoituksesi tässä asiassa äläkä yritä ottaa itsellesi liian suurta vastuuta (Sananlaskut 11:​2). Ajattelehan Rebekah-nimistä nuorta. Hän yritti auttaa sukulaispoikaa, ystäväänsä, joka oli alkanut käyttää huumeita. Rebekah kertoo: ”Minua rasitti se, että hän uskoutui minulle eikä omille vanhemmilleen. Yritin auttaa häntä, mutta se oli hyvin turhauttavaa. Helpotti, kun lopulta tajusin, etten voinut tehdä mitään. – – En pystynyt pelastamaan häntä.” Sitten Rebekah kehotti häntä pyytämään apua päteviltä aikuisilta.

Nuori Matthew oli samankaltaisessa tilanteessa, mutta hän tunnusti rajoituksensa heti alussa. Matthew sanoo vaikeuksiin joutuneesta ystävästä: ”Hän tuli vaikeuksineen minun luokseni, mutta kehotin häntä kääntymään omien vanhempiensa puoleen. Ymmärsin sen verran, ettei minun kannattanut ruveta ottamaan vastuuta hänen ongelmistaan.”

Miten voit auttaa

Tämä ei merkitse sitä, ettet voi tehdä mitään auttaaksesi. Olosuhteet paljolti ratkaisevat, mitä voit tehdä. Ehkä ystäväsi haluaa uskoutua sinulle. Luonnollisesti haluaisit antaa hänelle tukeasi kuuntelemalla häntä (Sananlaskut 18:​24; 21:​13). Tai ehkä hän on alkanut noudattaa kyseenalaista elämäntapaa. Olisi sopivaa ottaa aloite ja sanoa hänelle, että vaikka välität hänestä, et voi hyväksyä sitä, mitä hän tekee.

Jossakin tapauksessa voi käydä niin, että ystävä tunnustaa sinulle vakavan väärinteon. Hän voi jopa yrittää saada sinut vannomaan, ettet kerro asiasta kenellekään. Mutta Raamatussa sanotaan: ”Älä koskaan – – ole osallinen toisten synteihin; säilytä itsesi siveellisesti puhtaana.” (1. Timoteukselle 5:​22.) Jos ystäväsi olisi vakavasti sairas ja tarvitsisi lääkärinhoitoa, etkö yrittäisi itsepintaisesti viedä häntä lääkäriin? Samalla tavoin jos hän on syyllistynyt vakavaan väärintekoon, hän tarvitsee hengellistä apua. Asioiden salaaminen voisi tappaa hänet hengellisesti – ja vaikuttaa haitallisesti seurakuntaan. Siksi sinun velvollisuutesi on pitää huoli siitä, että seurakunnan vanhimmat saavat tietää asiasta (vrt. 3. Mooseksen kirja 5:​1).

Nuori Caroline omaksui rohkean kannan sellaisen tottelemattoman ystävänsä suhteen, joka valehteli vanhemmilleen. Caroline kertoo: ”Annoin hänelle kaksi viikkoa aikaa mennä puhumaan asiasta vanhimmille. Sanoin hänelle, että jollei hän menisi, minä menisin. Tämän tekeminen ei ollut minulle helppoa.” Kirjoituksen alussa mainittu Johnny osoitti samanlaista luonteen lujuutta. Hän kertoo ystävästään: ”Olin yllättynyt saadessani tietää, että hän asui erään tytön kanssa. Siellä oli muitakin poikia, jotka ryypiskelivät ja polttivat tupakkaa.” Johnny pyysi ystäväänsä tulemaan ulos ja kehotti häntä pyytämään apua seurakunnan vanhimmilta.

Saattaa olla, että ystäväsi arvostaa ponnistelujasi tai sitten ei. Raamatussa kerrotaan, että kun nuorenmiehen Joosefin veljet syyllistyivät väärintekoon, hänellä ”oli heistä huonoa kerrottavaa heidän isälleen”. Tämä ei varmastikaan lisännyt hänen suosiotaan veljiensä silmissä. He todellakin ”alkoivat vihata häntä”. (1. Mooseksen kirja 37:​2–4.)

Käyttäytyäkö niin kuin mitään ei olisi tapahtunut?

Sinä kuitenkin veisit pohjan pois auttamisponnisteluiltasi, jos olisit ystäväsi kanssa tekemisissä aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. 1. Korinttilaiskirjeen 15:​33:ssa apostoli Paavali varoitti kristittyjä olemasta väärintekijöiden seurassa. Läheinen seuranpito sellaisten ihmisten kanssa voi vain turmella sinut!

Nuori Mollie oppi tämän kantapään kautta, kun hänen ystävänsä Sally alkoi salaa seurustella. Sally oli liian nuori menemään naimisiin, ja lisäksi hän seurusteli sellaisten poikien kanssa, jotka eivät olleet kristittyjä. Tilanteesta välittämättä Mollie jatkoi seurustelemista ystävänsä kanssa. Mikä oli tulos? Mollie sanoo: ”Lopulta Sally sopi minulle tapaamisen maailmallisen pojan kanssa, ja menimme yhdessä ulos.” Onneksi Mollie sai apua seurakunnan vanhimmilta, ennen kuin tilanne kehittyi vakavammaksi.

Lynn teki samoin joitakin vaarallisia myönnytyksiä säilyttääkseen ystävyytensä Beth-nimisen tytön kanssa. ”Luulin voivani pelastaa hänet”, muistelee Lynn, ”mutta se ei onnistunut. Menin hänen kanssaan yökerhoihin. Tiesin, että se oli väärin, mutten halunnut, että hänelle tapahtuisi mitään pahaa. Hänen ongelmansa alkoivat ahdistaa minua. En puhunut asiasta mitään vaan ajattelin, että ongelma poistuisi, mutta se vain kasvoi kasvamistaan.” Murhenäytelmä herätti Lynnin rajusti. Se nuorimies, jonka kanssa hänen ystävänsä Beth seurusteli, tappoi tämän.

Voi tuntua jalolta pysyä ystävän rinnalla. Jos ystäväsi olisi kirjaimellisesti hukkumassa voimakkaaseen pyörteeseen, niin hyppäisitkö sinäkin sinne? Silloinhan te molemmat kuolisitte. Järkevä teko olisi heittää hänelle pelastusrengas. Samalla tavoin sinun täytyy auttaa ystävääsi matkan päästä (Juudaan kirje 22, 23).

Välimatkan säilyttäminen on erittäin välttämätöntä silloin, jos ystäväsi erotetaan seurakunnasta. Raamatun kehotuksen mukaan tulee ’lakata olemasta sellaisen seurassa’ (1. Korinttilaisille 5:​11). Vaikka yhä välität hänestä, voit parhaiten auttaa häntä olemalla uskollinen Jehovalle sen sijaan, että menisit hänen mukaansa tekemään väärin (Psalmit 18:​25). Nimenomaan ehdottomuutesi saattaa panna hänet harkitsemaan tekojaan uudelleen. Mikä vielä tärkeämpää, uskollisuutesi tuottaa iloa Jehovalle (Sananlaskut 27:​11).

Liian suuri taakka

Usein kuitenkin parhaatkin auttamisyritykset epäonnistuvat. Rebekah muistelee ystävänsä tapausta: ”Yritin tavoittaa hänet ja auttaa häntä. Kirjoitin hänelle jopa kirjeen, mutta hän ei koskaan vastannut siihen.” Caroline huomasi, että yritettyään kuukausien ajan auttaa muuatta ystävää, joka vain hankki itselleen ikävyyksiä, hän ”alkoi tuntea stressiä”.

On tärkeää tajuta, että ”kukin meistä tulee tekemään itsestään tilin Jumalalle” (Roomalaisille 14:​12). Ja vaikka onkin sopivaa auttaa jotakuta kantamaan hänen taakkojaan eli henkilökohtaisia ongelmiaan antamalla käytännöllistä apua, niin et yksinkertaisesti voi kantaa kenenkään toisen ”kuormaa”, toisin sanoen hänen vastuutaan Jumalan edessä. ”Kukin joutuu kantamaan oman kuormansa”, sanotaan Raamatussa (Galatalaisille 6:​5). Sinä et ole vastuussa ystäväsi tekemistä valinnoista.

On siitä huolimatta tuskallista katsella vierestä, kun ystävä pilaa elämänsä. Mike-niminen nuorimies sanoo ystävän menetyksestä: ”Se otti koville. Olimme niin läheisiä Markin ja hänen vanhempiensa kanssa. Kärsin jonkin aikaa masennuksesta.”

On varsin luonnollista surra tällaista menetystä. Siitä, että keskustelet asiasta jonkun sellaisen kanssa, johon luotat, voi kuitenkin olla apua (Sananlaskut 12:​25). Rebekah sanoo: ”Pääsin sen yli vanhempieni avulla.” Voit myös vuodattaa tunteesi Jehovalle rukouksessa (Psalmit 62:​8). Caroline esittää tilanteesta hyvän koosteen sanomalla: ”Minua auttoi hyvin paljon se, että rukoilin Jehovaa ja saarnasin toisille. Pyrin myös lähentymään toisia seurakunnassa – varsinkin iäkkäämpiä naisia. Lopulta tajusin, että ihmiset vastaavat omista teoistaan ja että minun tuli jatkaa omaa elämääni.” Näin tekemällä autat varmasti itseäsi. Lisäksi saatat olla avuksi myös tottelemattomalle ystävällesi.

[Alaviite]

[Kuva s. 17]

Rohkaise ystävääsi hakemaan apua