Pulloista kauniiksi helmiksi

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN NIGERIAN-KIRJEENVAIHTAJALTA

SINULLA on kiire. Ojennat kätesi kohti pöydällä olevaa pulloa, mutta se luiskahtaa otteestasi, putoaa lattialle ja rikkoutuu. Huokaat, lakaiset lasinsirut pois ja heität ne roskakoriin. Sinun mielestäsi asia on loppuun käsitelty.

Jos asuisit Bidassa Nigeriassa, tämä voisi olla vasta alku. Kuinka niin? Siellä asuvan nupe-kansan käsityöläiset osaavat valmistaa rikkoutuneesta lasipullosta kauniin helminauhan. Se on taito, joka on periytynyt sukupolvelta toiselle, eikä se ole vuosisatojen kuluessa muuttunut paljoakaan.

Helmien valmistusta Bidassa

Työpaja on pieni, pyöreä, kuivatusta savesta tehty maja. Keskellä lattiaa on savesta tehty polttouuni. Käsityöläiset pudottavat uuniin pilkottuja puita ja sytyttävät ne tuleen. Tuli lietsotaan loimuavaksi käsikäyttöisillä palkeilla. Kun puuta lisätään, punaiset lieskat nousevat polttouunin reunan yli. Pulloa pidetään tangossa uunin päällä, ja pian lasi pehmenee ja roikkuu pehmeänä.

Helmentekijä valmistaa yhden helmen kerrallaan. Hän asettaa teräväpäisen tangon tulen yläpuolelle sen tangon viereen, johon pullo on ripustettu. Kun tangon terävä pää hehkuu tulipunaisena, hän siirtää sen sulaan lasimöykkyyn. Sitten pyörittämällä sormillaan hän kiertää sen ympärille helmen kokoisen lasinokareen.

Seuraavaksi hän tasoittaa pitkällä, litteällä viidakkoveitsellä lasinokareen pinnan ja muotoilee sen helmeksi. Jos hän on erityisen taitava, hän voi käyttää työssään monenväristä lasia ja tehdä helmen päälle kuvion. Lopulta hän irrottaa helmen varovasti veitsellä tangosta ja panee sen tuhka-astiaan, jossa se jäähtyy. Helmi on nyt valmis. Tangon jättämän reiän läpi pujotetaan helminauhan lanka. Nyt tarvitsee enää vain pestä helmi ja pujottaa se lankaan toisten helmien joukkoon kaulakoruksi.

Taidon oppiminen

Kuinka helmentekotaito opitaan? Aluksi nupe-lapset vain seuraavat työntekoa. Kymmenvuotiaina he auttavat polttopuiden keräämisessä ja pilkkomisessa.

Seuraavaksi he opettelevat käyttämään palkeita. Palkeet muodostuvat kahdesta toisiinsa sidotusta kangaspussista, joista kumpikin on kiinnitetty keppiin. Palkeet toimivat siten, että niiden käyttäjä pitää kiinni kepeistä ja liikuttaa niitä nopeasti ylös ja alas. Hänellä täytyy olla voimaa ja hyvä koordinaatiokyky. Hänen täytyy olla tarpeeksi vahva jaksaakseen painaa palkeita taukoamatta koko helmien tekojakson ajan, ja yksi jakso voi kestää tuntikausia!

Lisäksi hänellä täytyy olla hyvä koordinaatiokyky, jotta hän pystyy säilyttämään tasaisen rytmin ja painamaan palkeita juuri oikealla nopeudella. Jos hän painaa niitä liian hitaasti, liekki ei ole tarpeeksi kuuma eikä lasi pehmene riittävästi, niin että sitä voisi työstää. Jos hän taas painaa niitä liian nopeasti, kuumuus voi kasvaa niin suureksi, että lasimöykky putoaa tangosta tuleen.

Tavallisesti helmenteon opissa oleva käyttää palkeita viiden vuoden ajan. Lopulta hän oppii muovaamaan helmiä. Tämän tehtävän eräs haaste on tottua tulen kuumuuteen, mikä voi tropiikin kuumuudessa olla kova koetus.

Oppilas oppii jatkuvasti uutta. Autettuaan kokenutta helmentekijää tankojen käsittelyssä hän oppii muodostamaan pieniä, yksinkertaisia helmiä. Aikanaan hän oppii valmistamaan suurempia helmiä sekä helmiä, joiden pinnalla on erivärisestä lasista muotoiltu kuvio. Tottuneet helmentekijät saavat työn näyttämään helpolta, mutta kestää kauan ennen kuin työn oppii niin hyvin, että osaa tehdä sarjan helmiä, jotka ovat kaikki samankokoisia ja -muotoisia ja joissa on samanlainen kuvio.

Helmien valmistus on nautittava taito. Helmentekijät iloitsevat nähdessään ihmisillä eri puolilla maata heidän valmistamiaan värikkäitä helmiä – lapsilla pikkuisia helmiä, naisilla hienosti muotoiltuja helmiä ja miehillä seremonioissa pidettäviä suuria helmiä. Juhla-aikoinakin on mukavaa, kun ihmisiä kerääntyy työpajan ympärille laulamaan ja tanssimaan palkeiden tahdissa.

Kirjassa History of West Africa sanotaan: ”Nupe-kansan taideteokset – – [jotka on tehty] lasista – – kuuluvat yhä tämän mantereen valioihin.” Toiset ovat samaa mieltä. Muuan kristitty lähetystyöntekijä sanoikin: ”Ostimme helmiä Bidasta ja muista paikoista lahjaksi ystävillemme ja sukulaisillemme, kun menimme lomalle. Saavuttuamme Yhdysvaltoihin ystävämme valitsivat aina Bidasta tuodut helmet!”

[Kuva s. 26]

Lasia kuumennetaan polttouunissa