Miksi elimistösi tarvitsee unta
”KUNPA nukkuisin yöni kunnolla!” Tämä on nykyään tavanomainen huolenaihe. Monet ponnistelevat jatkuvasti voimiensa äärirajoilla, ja päivittäinen stressi sekä nykyajan elämän aiheuttama jännitys vaatii veronsa.
Lääkäreiltä, poliiseilta, palomiehiltä, rekka-auton kuljettajilta, vuorotyöläisiltä, pienten lasten äideiltä sekä monilta muilta riistetään herkästi mahdollisuus nukkua riittävästi. Miljoonat ihmiset, jotka kärsivät huonounisuuteen liittyvästä turhautumisesta, ovat hyvin kiinnostuneita tietämään, miten he voisivat nukkua sikeästi ja herätä virkeinä.
Unen tehtävä
Näyttää siltä, että nukkuminen tai ainakin lepääminen on ominaista kaikille eläville olennoille. Jos sinulla on ollut lemmikkieläin, kuten kissa, koira tai lintu, olet epäilemättä havainnut, että kissat ja koirat tavallisesti käpertyvät kokoon ja vaipuvat uneen ja että linnut hiljenevät ja nukahtavat, kun tulee pimeä. Lähes kaikki nisäkkäät, linnut ja hyönteiset tarvitsevat unta tai ainakin sellaisia aikoja, jolloin niiden toiminta on vähäistä. Ihmisille nukkuminen on ehdottoman välttämätöntä.
Jotkut ajattelevat, että nukkuminen on pelkästään aika, jolloin levätään. Mutta siihen liittyy muutakin. ”Uni on todellisuudessa monimutkainen prosessi, jonka aikana lihakset jännittyvät ja rentoutuvat, sydämen lyöntitiheys ja verenpaine kohoavat ja alenevat ja mieli tuottaa omatekoisia elokuvia”, sanotaan The Toronto Star -sanomalehdessä. ”Kun ihminen vaipuu uneen”, todetaan tietosanakirjassa The World Book Encyclopedia, ”kaikenlainen toiminta vähenee ja lihakset rentoutuvat. Sydämen lyöntitiheys harvenee ja hengitys hidastuu.”
Vaikka tiedemiehet, lääkärit ja tutkijat ovat tutkineet unen olemusta vuosikymmeniä, sen keskeistä tehtävää koskevia pohjimmaisia arvoituksia ei ole kyetty selvittämään. Nämä tutkijat eivät ole saaneet selville edes sitä, mitä uni oikeastaan on tai miksi me nukumme. Tri Eliot Phillipson Toronton Queen Elizabeth -sairaalan unitutkimuslaboratoriosta sanoo: ”Emme tunne niitä unen tärkeitä biologisia tapahtumia, joilla on meihin uudistava vaikutus.”
Nukkumisen aikana elimistössä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat immuunijärjestelmäämme. Ruumiinosat rentoutuvat ja lepäävät päivän kuluttavan toiminnan vastapainoksi. Verenkierto tekee tavanomaista puhdistustyötään tehokkaasti, ja kemiallinen tasapaino palautuu ennalleen. Unta voitaisiin siis rinnastaa yövuorolaisiin, jotka saapuvat korjaamaan ja puhdistamaan paikat seuraavaa päivää varten.
Yksi unen tärkeimmistä tehtävistä on antaa hermoston toipua siitä rasituksesta, johon se on joutunut päivän aikana. Teoksessa The World Book Encyclopedia sanotaankin: ”Uni palauttaa energiaa elimistöön, varsinkin aivoihin ja hermostoon.”
Kuinka paljon ihminen tarvitsee unta?
Useimmat aikuiset tarvitsevat seitsemän tai kahdeksan tuntia unta joka yö. Jotkut tarvitsevat enemmän, toiset vähemmän. On niitäkin, jotka sanovat tulevansa toimeen vain neljän viiden tunnin yöunella; tosin jotkut heistä saattavat hiukan torkahtaa päivällä. Lapset tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset.
Varsinkin vanhetessaan ihmiset saattavat havaita heräilevänsä useita kertoja yössä. Jotkut voivat pitää sitä merkkinä siitä, että heillä alkaa olla vakavia nukkumisvaikeuksia. Mutta vaikka iäkkäiden ihmisten uni ei olekaan laadultaan samanlaista kuin silloin, kun he olivat nuoria, tutkimusten mukaan ihmisen ei tarvitse olla huolissaan siitä, että hän herää muutaman kerran yössä. Ne joille näin käy, ovat useimmiten hereillä vain lyhyen hetken, ehkä vain muutamia minuutteja, minkä jälkeen he nukahtavat uudestaan.
Olipa ihmisen ikä mikä tahansa, hänen ei tulisi ajatella, että hän nukkuu yhtä sikeästi koko yön. Uni jaetaan eri vaiheisiin, joiden aikana syvä uni ja kevyt uni vuorottelevat. Yön aikana ihmisellä voi olla useita tällaisia vaiheita.
Unenpuutteen vaarat
”Tutkijat ovat yhä huolestuneempia niiden ihmisten määrästä, jotka saavat aivan liian vähän unta. He varoittavat, että jatkuva unenpuute voi olla vahingoksi sekä meille itsellemme että meidän ympärillämme oleville ihmisille”, kerrotaan The Toronto Star -sanomalehdessä.
”Ne ihmiset, jotka eivät nuku riittävästi, menettävät energiaa ja tulevat äkkipikaisiksi. Kun ihminen ei ole nukkunut kahteen vuorokauteen, hän havaitsee, että pitkäaikainen keskittyminen on vaikeaa. – – Hän tekee monia virheitä, varsinkin rutiinitehtävissä, ja tarkkaavaisuus herpaantuu aika ajoin. – – Niillä ihmisillä, jotka eivät ole nukkuneet yli kolmeen vuorokauteen, on suuria vaikeuksia ajatella, nähdä ja kuulla selvästi. Joillakuilla on ajoittain aistiharhoja, joiden aikana he näkevät sellaista, mitä ei todellisuudessa ole olemassa”, kerrotaan teoksessa The World Book Encyclopedia.
Kokeissa on käynyt ilmi, että neljä vuorokautta kestäneen yhtämittaisen valvomisen jälkeen koehenkilö kykeni suoriutumaan enää vain muutamista rutiinitehtävistä. Keskittymistä tai edes hiukan henkisiä ponnistuksia vaativat tehtävät tulivat ylivoimaisiksi. Pahinta ei ollut keskittymiskyvyn ja henkisen suorituskyvyn menettäminen. Neljän ja puolen vuorokauden kuluttua ilmeni merkkejä houretilasta ja koehenkilö alkoi nähdä kaiken hyvin luonnottomissa mittasuhteissa.
Unenpuute voi johtaa suuriin vaikeuksiin. Monet ovat väsyneinä autoa ajaessaan nukahtaneet rattiin ja joutuneet kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen. Huonounisuus voi aiheuttaa myös perhe- ja avioliitto-ongelmia, sillä jatkuva unenpuute tekee ihmisestä ärtyisän ja sellaisen, jonka kanssa on vaikea tulla toimeen. Riittävä uni on tärkeämpää kuin moni ehkä tulee ajatelleeksikaan.
Miten saada riittävästi unta
Unispesialisti tri Jeffrey J. Lipsitz Suur-Toronton unihäiriökeskuksesta esittää seuraavanlaisia ehdotuksia riittävän yöunen saamiseksi. Nuku rauhallisessa, hiljaisessa ja pimeässä huoneessa sekä mukavassa vuoteessa. Älä ota päiväunia myöhään iltapäivällä, vaikka olisitkin nukkunut huonosti edellisenä yönä; yritä pysyä hereillä ja mennä vuoteeseen normaaliin aikaan. Älä nauti kofeiinia ennen nukkumaanmenoa. Älä lue sängyssä tai katso televisiota vuoteeseen mentyäsi. Vältä voimakasta liikuntaa ja suuria aterioita juuri ennen nukkumaanmenoa. Pidä nukkumaanmenoaika säännöllisenä, sillä tämä auttaa elimistöä omaksumaan vakaan uni-valverytmin.
Ota tavaksesi rentoutua ennen vuoteeseen menoa. Vältä kaikkea sellaista, millä on kiihottava ja virkistävä vaikutus. Älä esimerkiksi katsele jännittäviä elokuvia tai televisio-ohjelmia tai lue jännittävää kirjallisuutta. Hyvin vilkkaat keskustelut juuri ennen nukkumaanmenoa voivat myös estää saamasta unta.
Joillekuille lämpimän (ei kuuman) kylvyn ottamisesta tai sellaisen kevyen aineiston lukemisesta, jolla ei ole mieltä kiihottava vaikutus, voi olla hyötyä. Unensaantia voivat edistää myös lämmin maito, piimä, tilkka viiniä tai minttu- tai kamomillatee – mutta ei kofeiinia sisältävä tee.
Yleisesti ollaan kuitenkin yhtä mieltä siitä, että rentoutuminen ennen nukkumaanmenoa ei ehkä yksinään riitä. Terveellinen, tasapainoinen elämä, johon sisältyy säännöllinen liikunta ja jossa ei ole ahneudesta, mustasukkaisuudesta, vihamielisyydestä ja kunnianhimosta johtuvaa huolta ja turhautuneisuutta, vaikuttaa osaltaan siihen, että ihminen nukkuu hyvin. Samaa voidaan sanoa myös sellaisesta elämäntavasta, johon ei liity kohtuutonta syömistä ja juomista eikä moraalittomuudesta aiheutuvaa murhetta.
Se, että me tyydytämme hengellisen tarpeemme, edistää merkittävällä tavalla sikeän ja levollisen yöunen saamista. Näin toimiminen auttaa meitä ymmärtämään sitä monimutkaista maailmaa, jossa me elämme, ja viettämään tasapainoista, tyydyttävää elämää. Eräs viisas Jumalan palvelija kannustaa meitä kehittämään ymmärryskykyämme ja pitämään kiinni Jehovan viisaudesta, sillä tämä johtaa ”miellyttävään ja onnelliseen elämään”. Sen jälkeen hän lisää: ”Kun menet nukkumaan, et ole peloissasi, ja sinä nukut sikeästi läpi yön.” (Sananlaskut 3:21–24, Today’s English Version.)
[Huomioteksti s. 18]
Useimmat aikuiset tarvitsevat seitsemän tai kahdeksan tuntia unta joka yö
[Kuva s. 18]
Jatkuvasta unenpuutteesta voi olla vakavat seuraukset
[Kuva s. 18]
Monilla on suuria vaikeuksia saada unen päästä kiinni