Lukijoiden kirjeitä

Ajatuksenvapaus.  Olen usein antanut ajatusteni vain vaellella ja viipyä asioissa, jotka eivät ole suositeltavia. Olin siksi hämmästynyt lukiessani artikkelin ”Raamatun näkökanta: rajoittaako Raamattu ajatuksenvapautta?” (8.6.1994). En ollut koskaan tajunnut Jehova Jumalan pitävän syntinä sitä, että hautoo tieten tahtoen vääriä ajatuksia. Jehovalle kiitos, että hän antoi minulle näin suoria neuvoja, joiden avulla voin oikaista vääristynyttä ajatteluani!

J. P., Filippiinit

Rakkaushuolia.  Kiitos valtavasti kirjoituksista ”Nuoret kysyvät: entä jos rakastun ei-uskovaan?” (22.5.1994) ja ”Miten voin lakata pitämästä jostakusta?” (8.6.1994). Eräässä työtoverissani heräsi voimakkaita tunteita minua kohtaan, ja huomasin itsekin alkavani pitää tuosta tytöstä. Tiesin sen olevan väärin ja rukoilin Jehovalta apua. Kun näin nämä kirjoitukset, luin ne yhä uudelleen. Nyt tajuan, että on paljon parempi valita lyhytaikaiset sydänsurut, joita seuraisi suhteen lopettamisesta, kuin elinikäiset ongelmat, joita koituisi vahingollisesta suhteesta.

P. J., Yhdysvallat

Tuntuu siltä kuin nuo artikkelit olisi kirjoitettu suoraan minulle! Ihmettelen, mitä minulle olisi tapahtunut, jos näitä kirjoituksia ei olisi julkaistu. Kiitos siitä, että ymmärrätte, millaisia ongelmia nuoret kohtaavat.

S. J., Nigeria

Olen ollut aivan hulluna yhteen luokkamme poikaan. Hän on hyvin puoleensavetävä ja hyvin kiltti. Sen jälkeen kun luin nämä kirjoitukset, olen kuitenkin kysynyt jatkuvasti itseltäni, onko hänellä samat tavoitteet ja elämäntapa kuin minulla. Harkittuani tätä tajusin, että olen ollut tosi typerä. Haluan päästä tästä hullaantumisesta yli mahdollisimman pian!

S. T., Japani

Rakastuin ei-uskovaan mieheen ja menin hänen kanssaan naimisiin. Hän kävi kristillisissä kokouksissa vain miellyttääkseen minua. Avioiduttuamme hän muuttui. Hän yritti jopa estää minua palvelemasta Jehovaa. Sitten hän löi minua ja oli uskoton. Nyt olen eronnut. Kunpa vain kaikki nuoret tajuaisivat, miten vakavaa on seurustella ei-uskovan kanssa! En haluaisi kenenkään joutuvan käymään läpi samaa kuin minä kävin.

T. F., Puerto Rico

Stressi.  Monet kiitokset kirjoituksesta ”Raamatun näkökanta: mikä voi auttaa sinua selviytymään stressistä?” (8.9.1994). Sain kristillisen kasvatuksen, mutta jätin totuuden teini-iässä. Tulin takaisin kolme vuotta sitten, mutta olen naimisissa ei-uskovan kanssa. Olen pyörittänyt menneitä virheitäni jatkuvasti mielessäni, enkä tajunnut, että se on aiheuttanut minulle melkoisesti stressiä. Kiitos siitä, että autoitte minua näkemään, kuinka hyödytöntä on kaivella menneitä. Sen sijaan minun pitäisi työskennellä tulevaisuuteni hyväksi.

R. L., Yhdysvallat

Sanoitte, että kaikenikäiset ihmiset kokevat stressiä. Olen 21-vuotias ja kärsin akuutista stressistä. Olen ollut sairaalassa kaksi kertaa kahdeksan kuukauden aikana lihaskouristusten ja stressistä johtuvan migreenin vuoksi. Kummallakin kerralla lääkärit sanoivat, että olen liian nuori kärsimään stressistä. Kirjoituksenne huojensi siksi mieltäni.

V. P., Yhdysvallat

Maantiedon oppitunti.  Olen 11-vuotias ja pidin hyvin paljon kirjoituksesta ”Titicacajärven kelluvat ’saaret’” (22.6.1994). Maantiedontunnilla opettaja kysyi, asuuko Titicacajärvellä ihmisiä. Kaikki luokkatoverini vastasivat kieltävästi. Koska olin lukenut Herätkää!-lehteä, minä vastasin myöntävästi. Opettaja kysyi, mistä tiesin sen, ja siten sain hyvän tilaisuuden todistaa hänelle.

S. B., Italia